Video kuin piirretty elokuva: karski tipu tirkistelee sarjakuvaneuvosta! - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Video kuin piirretty elokuva: karski tipu tirkistelee sarjakuvaneuvosta!

Yksivuotiaskin oppi sanan ”nokka”.

22.1. 9:45

Tirkistelevä tirppa!

Sarjakuvaneuvos Juhani Tolvasen videolle tallentunut kohtaaminen on kuin piirretystä elokuvasta, yhtä riemastuttava ja epätodellinen.

Karski lintu näyttää karikatyyrilta. Nokka on piirretty liian suureksi, niska liian paksuksi, kaula unohtunut kokonaan, mutta väreissä ei ole nuukailtu.

Karski ja korea!

Sellainen on Suomessa hyvin harvinainen nokkavarpunen, Coccothraustes coccothraustes, levinneisyydeltään eteläinen peippolintulaji, jonka nokan murskausvoima muuttaa kirsikankivet purukumiksi.

– Se on ollut ikkunalaudan jokapäiväinen vieras jo viikon, koputtelee ikkunaan kuin tahtoisi tulla sisään, Helsingin Viikissä asuva Tolvanen kertoo.

Voinee ajatella, että onneksi nokkavarpunen on lintu eikä ohikulkija.

– Rauhallisesti lähestyen sitä pääsee katsomaan silmästä silmään 30 sentin päästä.

Nokkava tirppa tirkistelee ilman mitään häpyä ruudun läpi.­

Nokkavarpunen on harvinainen eteläinen pesimälaji Suomessa. Osa kannasta talvehtii. Laji on runsastumassa.­

Jos on nokkavarpunen Suomessa outo lintu, samaa voi sanoa sarjakuvaneuvoksestakin. Niitä on vielä vähemmän.

Suomen Sarjakuvaseura myöntää sarjakuvaneuvoksen arvonimen sarjakuvien maailmassa ansioituneelle henkilölle.

Ilta-Sanomien pitkäaikainen sarjakuvatoimittaja, emeritus, Juhani Tolvanen on ollut sarjakuvaneuvos vuodesta 1991 lähtien. Hänet tunnetaan erityisesti Muumien ja Tenavien suomentajana – ja tietokirjoistaan.

Sarjakuvaneuvos Juhani Tolvanen teki pitkän uran Ilta-Sanomissa ja tunnetaan muun muassa Tenavien ja Muumien parissa tehdystä työstä.­

Eläkkeellä Tolvanen, 65, innostui linnuista.

– Vielä kaksi vuotta sitten lähdimme jahtaamaan nokkavarpusta toiselle puolelle kaupunkia, viime vuonna sellainen tuli yhtäkkiä kotipuutarhan luumupuuhun, Tolvanen kertoo.

Tolvanen kertoo kävelyretkien muuttuneen jatkuvaksi seikkailuksi sen jälkeen, kun linnut tulivat mukaan kuvaan.

– Kaikista risahduksista ja tirskahduksista pitää ottaa selvä. Seurasaaressa Karunan kirkon ruostunut tuuliviirikin pysäyttää vielä joka kerta.

Tolvanen laskee jo lajeja, pisteitä.

– Se on hauskaa, kun jokainen vuosi alkaa nollasta ja ensimmäinen pulu, varis ja varpunen ovat taas iso ilo.

Vuosikertymiään 120-125 lajia luonnehtii ”vaatimattomiksi”.

– Kaukoputkettoman ihmisen kärsimyksiä ovat kaukana olevat vesilinnut ja kahlaajat.

Helsingin ulkopuolella Tolvanen on käynyt ”bongaamassa” vasta kolme kertaa: harjalintu Kirkkonummella, lehmähaikara Mäntsälässä ja viimeksi tänä talvena töyhtökiuru riihimäkeläisen K-marketin pihalla.

Niin sanottuja elämän pinnoja on 194 ja tavoitteena on katkaista 200 tänä vuonna.

– Niiden kartuttaminen käy iloisesta henkisestä kuntoilusta.

Lajien kerääminen on tarkentanut katsetta ja keskittänyt ajatuksia uudella tavalla.

– Tuntuu hyvältä, kun vihdoin erottaa kanadanhanhen valkoposkihanhesta ja hömötiaisen kuusitiaisesta.

– Ja se, ettei lokki ole vain lokki, vaan se voi olla kalalokki, selkälokki, harmaalokki, naurulokki, merilokki tai pikkulokki.

Tolvasen vuoden ikäinen lapsenlapsi on jo oppinut sanan ”nokka”, kiitos ilman mitään häpyä tirkistelevän tirpan.

– Katsoimme sitä yhdessä, Tolvanen taustoittaa nuorison kieliopintoja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?