Joukkotuhonnasta tuomittu pastori Francois Bazaramba haluaa ehdonalaiseen vapauteen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Joukkotuhonnasta tuomittu pastori Francois Bazaramba haluaa ehdonalaiseen vapauteen

Elinkautista istuvan Bazaramban pyyntö käsitellään ensi viikolla.

Porvoossa asunut pastori Francois Bazaramba on ollut vangittuna vuodesta 2007.­

21.1. 11:49 | Päivitetty 21.1. 13:01

Ruandassa vuonna 1994 tehdystä joukkotuhonnasta elinkautiseen vankeuteen tuomittu pastori Francois Bazaramba on pyytänyt, että hänet päästetään ehdonalaiseen vapauteen.

70-vuotias Bazaramba on istunut vankilassa Suomessa vuodesta 2007. Helsingin hovioikeus toimittaa asiassa suullisen käsittelyn ensi viikon torstaina 28. tammikuuta.

Bazaramba on itse pyytänyt suullista käsittelyä ja hän osallistuu siihen joko paikan päällä tai videoyhteyden välityksellä vankilasta.

Tämä on jo toinen kerta, kun Bazaramba hakee vapauteen. Edellinen hakemus hylättiin vuoden 2019 alussa.

Tuolloin hovioikeus katsoi, että Bazaramban vapauttamista vastaan puhui poikkeuksellisen vakava tekokokonaisuus, joka käsitti Suomen lain mukaan arvioituna useita elinkautisella vankeudessa rangaistavia tekoja.

Bazaramban tarkoituksena oli ollut hävittää Ruandan tutsit joko kokonaan tai osittain kansanmurhassa vuonna 1994. Hän oli itse tappanut useita ihmisiä ja antanut käskyn tappaa seitsemän tutsia hyökkäyksessä Ruandassa.

Myöskään Rikosseuraamuslaitos Rise ei puoltanut Bazaramban vapauttamista.

Bazaramban rikoksia käsiteltiin aikoinaan Suomessa, sillä oli arvioitu, ettei Suomeen 2000-luvulla muuttanut pastori saisi Ruandassa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.

Tuomiosta uutisoitiin maailmalla laajasti. Tapaus oli historiallinen siksikin, että kyseessä oli Suomen ensimmäinen joukkotuhontaoikeudenkäynti.

Hovioikeudenneuvos Juha Hartikainen avaa yleisellä tasolla, että suullisessa käsittelyssä käydään muun muassa elinkautiseen vankeuteen johtanutta tekoa.

Lisäksi käsittelyssä tarkastellaan vankila-aikaista käyttäytymistä sekä sitä, kuinka vangin rangaistusajan suunnitelma on toteutunut. Rangaistusajan suunnitelma laaditaan kaikille vangeille. Siinä voi olla lukuisia erilaisia tavoitteita koulutuksen hankkimisesta päihdeongelman hoitoon.

– Ihmisillä on erilaisia kehityskohteita, mutta totta kai päätavoite on rikokseton elämä, sanoo Hartikainen.

Lisäksi Rikosseuraamuslaitos Rise antaa oman lausuntonsa siitä, pitäisikö vanki vapauttaa. Lausunto on salassa pidettävä, joten vielä ei tiedetä, mitä Rise on nyt Bazarambasta lausunut. Se tulee kuitenkin ilmi myöhemmin hovioikeuden ratkaisun yhteydessä.

Tärkeä osaa vapauttamisharkinnassa näyttelee Risen lausuntoon liitetty oikeuspsykiatrinen selvitys, jossa on arvioitu vangin riskiä syyllistyä väkivaltarikokseen vapautumisen jälkeen.

Siinä riski on arvioitu 3-portaisella asteikolla: lievä, keskisuuri tai korkea. Vaikka muut asiat puoltaisivat vangin vapauttamista, oikeuspsykiatrinen selvitys voi muuttaa lopputuloksen.

– Jos riski on ilmeinen, niin sillä perusteella voidaan lykätä vapauttamista, sanoo Hartikainen.

Juttua täydennetty hovioikeudenneuvos Juha Hartikaisen kommenteilla kello 13.00.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?