Matalille korona­luvuille löytyi huolestuttava mahdollinen selitys – virus voi levitä nyt piilossa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Matalille korona­luvuille löytyi huolestuttava mahdollinen selitys – virus voi levitä nyt piilossa

Koronavirustestien määrät ovat jääneet kauas loppuvuoden huippulukemista.

21.1. 6:18

Marraskuun viimeinen viikko ja joulukuun alku oli koronavirustestaamisen huippuaikaa Suomessa. Silloin rikottiin monena päivänä 20 000 tehdyn koronavirustestin raja, korkein yksittäisen päivän testilukema oli THL:n tilastoinnin mukaan joulukuun 2. päivänä otetut 23 756 testiä.

Testimäärät pysyivät yli 20 000:ssa aina joulun aatonaattoon saakka (23.12. tehtiin 21 217 koronavirustestiä).

Sitten tulivat joulu, välipäivät, uusivuosi ja loppiainen – ja testimäärät romahtivat.

Juhlapyhien osalta romahdus on ymmärrettävää, mutta huolestuttavaa on se, että pyhien jälkeen ja arjen taas koittaessa testimäärät eivät ole palautuneet lähellekään entistä.

THL:n tilaston mukaan loppiaisen jälkeen eniten koronavirustestejä on tehty 8. tammikuuta, 13 740 kappaletta. Se on yli 40 prosenttia vähemmän kuin huippupäivänä 2. joulukuuta.

Mistä se voi johtua? Onko kyse korona- tai testiväsymyksestä? Tai jopa suoranaisesta välinpitämättömyydestä?

Husin johtajaylilääkärin Markku Mäkijärven mukaan suoraa vastausta on mahdotonta antaa.

– On mahdollista, että kun ihmiset ovat olleet pois töistä ja koulusta ja kun on oltu tekemisissä vain lähipiirin kanssa, niin on tartutettu vähemmän eikä testejä ole tarvittu niin paljon, Mäkijärvi sanoo.

Husin johtajaylilääkärin Markku Mäkijärven mukaan tutkimuksissa on saatu viitteitä ihmisten testiväsymyksestä.­

– Kun on kuitenkin tarkasteltu tapauksia, joissa käydään toisessa, kolmannessa tai neljännessä testissä, niin on saatu viitteitä testiväsymyksestä. Se on tietysti huolestuttavaa, jos näin on, Mäkijärvi lisää.

Testipositiivisten osuudessa ei ole kuitenkaan tapahtunut isoa muutosta. Se on viime viikot ollut Husin alueella noin 3,5 prosenttia. Kun ihmiset käyvät harvemmin testeissä, saadaan myös vähemmän positiivisia tuloksia, eli osa tartunnoista jää testaajilta piiloon.

Kuinka paljon tällaista piilossa leviävää koronaa voi olla?

– Se on todella vaikea kysymys. Voi olla, että päivätasolla jää toteamatta kymmeniä tapauksia, Mäkijärvi arvioi.

Mäkijärvi muistuttaa, että ohjeistus on pysynyt tismalleen samana koko ajan: pienimmistäkin oireista pitäisi hakeutua testiin.

Hän lisää, että nyt pitäisi itse asiassa olla vieläkin säntillisempi kuin loppuvuoden huippupäivinä.

Britanniassa kiivaasti leviävä koronamuunnos on johtanut koviin rajoituksiin. Esimerkiksi yleensä vilkas Trafalgar Square Lontoossa oli viime viikonloppuna näin hiljainen.­

– Jos ajatellaan näitä virusmuunnoksia, jotka ovat selvästi tarttuvampia, niin nyt jos koskaan olisi tärkeä noudattaa kaikkia ohjeita entistä tarkemmin ja jämptimmin, Mäkijärvi kehottaa.

THL:n koronavirustestitilastossa muutaman viime päivän testilukemat eivät ole vielä päivittyneet, mutta Mäkijärvi sanoi, että Husin alueella päästiin tiistaina ensimmäistä kertaa loppuvuoden testitasolle eli noin 6 000 testiin vuorokaudessa.

– Testimäärä oli marraskuun lopussa ja joulukuun alussa 6 000:n kahta puolta päivittäin. Pari viikkoa meni aika matalilla testimäärillä, mutta tiistai oli ensimmäinen ”normaali” päivä, Mäkijärvi kuvaa.

Testausmäärän kasvu näkyi heti myös tartuntamäärien nousuna.

– En alkanut luottaa, että epidemiatilanne olisi hiipumassa, Mäkijärvi sanoi matalampien tartuntamäärien päivistä, jotka siis johtuivat vähäisemmästä testimäärästä.

– Iso asia on nyt se, että koronavirustestiin pitää mennä. Se on kansalaisen isoin velvollisuus! Ja rokotus kannattaa ottaa, kun oma vuoro tulee. Emme muuten pääse viruksesta eroon.

Markku Mäkijärven mukaan rokotuksia voitaisiin antaa vaikka kellon ympäri, mutta se ei liene tarkoituksenmukaista. Kahdessa vuorossakin iso osa suomalaisista ehdittäisiin hyvin rokottaa kesään mennessä, jos vain rokotetta on saatavilla tarpeeksi.­

Rokotukset ovat alkaneet rullata Mäkijärven mukaan Husin alueella hyvin. Ainoa murhe on rokoteannosten pieni määrä, mutta ongelma ratkennee, jos Euroopan lääkevirasto EMA ja Euroopan komissio siunaavat AstraZenecan rokotteen myyntiluvan tammikuun lopussa.

– Se olisi iso askel eteenpäin, Mäkijärvi sanoo.

Britanniassa pääministeri Boris Johnson on patistanut, että rokotuksia pitäisi antaa kellon ympäri seitsemänä päivänä viikossa.

Olisiko sama mahdollista Suomessa?

– Jos näin päätetään, niin onhan se järjestettävissä. Sairaalat ovat auki ja terveydenhoito toimii 24/7. Itse kuitenkin näkisin, että rokotukset toteutettaisiin kahdessa vuorossa. Silläkin saataisiin jo paljon aikaan.

– Jos influenssarokotuksia annetaan miljoona kappaletta kuukaudessa pelkästään arkipäivisin, niin tuplaamalla se päästäisiin kahteen miljoonaan rokotukseen kuukaudessa. Silloin iso osa suomalaisista olisi rokotettu jo kesään mennessä – jos rokotetta vaan on tarpeeksi, Mäkijärvi mietti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?