Salaperäinen ”maalari-Peter” ryösti ja tappoi Helsingissä ja Lontoossa – katosi kuin aave - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Sidney Streetin piiritys. Vyyhteen kietoutuivat salaperäinen maalari-Peter, Winston Churchill ja V.I. Lenin. Kuvassa silinteripäinen Churchill seuraa Sidney streetin tapahtumia paikan päällä joukon kärjessä.­

Salaperäinen ”maalari-Peter” katosi kuin aave

Vuosikymmenten varrella ”maalari-Peter” on esiintynyt elokuvissa ja tv-sarjoissa. 2010-luvulla tehdyssä sarjassa hän pakenee Titanicilla kohti Yhdysvaltoja.


24.1. 18:00

Winston Churchill oli kylpyammeessa, kun häntä tultiin hätyyttämään. Lontoon poliisi piiritti taloa, josta rikolliset tulittivat heitä. Armeijan joukkoja tarvittiin äkkiä avuksi. Siihen tarvittiin sisäministeri Churchillin lupa.

Oli 3. tammikuuta 1911. Churchill kiirehti itsekin Sidney Streetille Itä-Lontooseen. Toiminta kiehtoi häntä. 36-vuotias Churchill oli entinen ammattisotilas, monien taisteluiden veteraani.

Winston Churchill muistetaan toisen maailmansodan pääministerinä, mutta hän oli jo 1910-luvulla merkittävä poliitikko. Vasemmalla Churchill seuraa Sidney streetin tapahtumia.­

Perillä Churchill kuuli faktat. Poliisit olivat aamulla menneet pidättämään talon asukkaita, jotka haavoittivat yhtä heistä. Asiaan suhtauduttiin vakavasti, sillä sama joukko oli aiemmin surmannut jo kolme poliisia ja haavoittanut kahta.

Pari viikkoa aiemmin poliisit olivat yllättäneet joukon murtomiehiä jalokiviliikkeessä. Nämä olivat avanneet tulen.

Yksi ryöstäjistäkin sai osuman omien luodeista. Toverit auttoivat hänet mukanaan turvaan ja kutsuivat lääkärin avuksi. He kuitenkin kielsivät viemästä haavoittunutta sairaalaan. Hän kuoli. Lääkäri teki ilmoituksen tapauksesta.

George Gardstein haavoittui kuolettavasti jalokiviliikkeen ryöstössä.­

Vainajan paperien perusteella hänet tunnistettiin George Gardstein -nimeä käyttäneeksi latvialaiseksi. Hän oli kuulunut Liekki-nimiseen anarkistiryhmään, jonka muita jäseniä alettiin pidättää.

Etsintäkuulutuksia julkaistiin. Yhdessä oli kuva komeasta nuoresta miehestä, jonka ystävät tunsivat Peter Piaktowina, ”maalari-Peterinä”.

Salaperäinen maalari-Peter. 110 vuoden jälkeenkään hänen henkilöllisyytensä ei ole varma.­

Peter oli kirjailija Philip Ruffin mukaan latvialainen Janis Zhaklis. Hän oli mukana joukossa, joka ryösti helmikuussa 1906 Venäjän valtakunnanpankin Helsingin konttorin. Se sijaitsi osoitteessa Pohjois-Esplanadi 7. Talossa on nykyään Ruotsin suurlähetystö.

Ryöstäjät olivat yhtä häikäilemättömiä kuin Lontoossa muutama vuosi myöhemmin. He surmasivat vahtimestarin. Joukko hajaantui paetessaan. Keravalla sen jäsenet surmasivat poliisin.

Suuri saalis vietiin Tampereelle. Siellä poliisi nappasi yhden miehistä. Poliisikamarilla mies veti piilotetun aseensa esiin. Surmansa sai kaksi poliisia ja palomies.

Rahalasti oli ehditty luovuttaa Nikolai Burenille. Buren esiintyi kaupungissa pianistina, mutta oli bolsevikkipuolueen taisteluryhmän jäsen.

On pidetty todennäköisenä, että itse puolueen johtaja Lenin oli hyväksynyt suunnitelman Helsingissä. Se oli tavallinen tapa hankkia rahaa poliittiseen työhön. Latvialaisia kumouksellisia pidettiin kaikkein kovimpina, ja he saivat tällaisia tehtäviä.

Helsingin Esplanadilla sijainnut Venäjän valtionpankin konttori ryöstettiin verisesti 1906. Nyt talossa on Ruotsin suurlähetystö. V. I. Lenin todennäköisesti hyväksyi ryöstösuunnitelman Helsingissä.­

Tammikuussa 1911 piiritys Sidney Streetillä pitkittyi. Sotilaat kävivät tulitaistelua piiritettyjen kanssa. Rakennuksesta alkoi nousta savua. Palokunta hälytettiin paikalle. Sisäministeri Churchill kielsi kuitenkin palon sammuttamisen.

–  Ajattelin, että parempi antaa talon palaa kuin vaarantaa hyviä brittiläisiä ihmishenkiä noiden verenhimoisten roistojen vuoksi, hän perusteli.

Vasta kun katto romahti, palomiehet menivät sisään. He löysivät kaksi ruumista, William Sokoloffin ja Fritz Svaarsin. Viivyttely kävi kalliiksi. Seinä kaatui ja yksi palomies sai kuolettavat vammat.

Kyseessä oli mediatapaus, sillä uusi väline filmikamera oli tallentanut tapahtumia. Poliisit, sotilaat ja ennen kaikkea knallipäinen Churchill pääsivät elokuvateatterien uutiskatsauksiin. Häntä syytettiin julkisuustemppuilusta.

Surullisen kuuluisa jalokiviliikkeen ryöstö tapahtui joulukuussa 1910. Ryösötn yhteydessä surmattiin kolme poliisia. Palomiehet tutkivat piiritetyn talon jäännöksiä. Yksi heistä sai surmansa seinän romahtaessa.­

Churchill oli tuossa uransa vaiheessa liberaali ja sai erityisesti konservatiivit kimppuunsa.

– Ymmärrän mitä kameramies teki paikalla, mutta mitä asiaa tällä kunnioitetulla herrasmiehellä oli sinne, heidän johtajansa Arthur Balfourihmetteli.

Churchill itsekin myönsi myöhemmin innostuneensa hiukan liikaa.

Aiemmin oli otettu kiinni neljä latvialaispakolaista. He joutuivat oikeuteen.

Poliisit olivat tyrineet todisteita hankkiessaan. Vain Nina Vassileva sai lyhyen tuomion, joka myöhemmin kumottiin.

Vapautettujen joukossa oli kuolleen Svaarsin serkku Jacob Peters. On väitetty, että juuri Peters ja Gardstein tappoivat poliisit jalokiviliikkeessä.

Maalari-Peteristä ei löytynyt jälkeäkään.

Itä-Lontoon tarinoissa hänestä kehittyi mestaririkollinen, joka pakeni itse sytyttämästään tulipalosta. Kenties kyseessä oli hyvän perheen vesa, rikoksen ja kumouksen polulle lähtenyt taidemaalari?

 Itä-Lontoon tarinoissa maalari-Peteristä kehittyi mestaririkollinen, joka pakeni itse sytyttämästään tulipalosta.

Peteristä saatiin havaintoja ympäri maailmaa. Niitä tuli niin Napolista kuin Winnipegistäkin. Melbournen poliisi ilmoitti Lontooseen epäilyttävästä kokista. Lontoosta vastattiin ja valitettiin, että todisteita ei ole.

Joidenkin käsitysten mukaan Peter eli Janis Zhaklis jätti vallankumouksen ja ryhtyi liikemieheksi Australiassa.

Toisen teorian mukaan Peter olisikin ollut Gederts Eliass, joka myös osallistui Helsingin ryöstöön vuonna 1906. Kyynikkojen mielestä koko miestä ei ollut edes olemassa, vaan Lontoon poliisi erehtyi tässäkin.

Vuosikymmenten mittaan maalari-Peter on esiintynyt elokuvissa ja tv-sarjoissa. 2010-luvulla tehdyssä sarjassa hän pakenee Titanicilla kohti Yhdysvaltoja. Itä-Lontoossa on hänen mukaansa nimetty kerrostalo.

Syytteistä vapautunut Jacob Peters oli varmasti olemassa. Vuonna 1917 hänestä tuli Leninin salaisen poliisin Tshekan pelätyimpiä komentajia. Stalin surmautti Petersin vuonna 1938.

Lähteet: the Economist, Richard Toye: Winston Churchill – a Life in the News, Opetusministeriön toimikunta: Lenin Suomessa

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?