Rokotejohtaja Rämet ehdottaa uutta tapaa antaa korona­rokotteen tehoste­annos – auttaisi rokottamaan ihmisiä entistä nopeammin - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Rokotejohtaja Rämet ehdottaa uutta tapaa antaa korona­rokotteen tehoste­annos – auttaisi rokottamaan ihmisiä entistä nopeammin

Toinen annos kymmenkertaistaa vasta-aineiden määrän.

19.1. 6:01

Suomen koronarokotukset ottivat maanantaina taas yhden askeleen eteenpäin, kun ensimmäiset toiset annokset pistettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.

Rokote antaa täyden tehon vasta kahden annoksen jälkeen. Nyt annetut rokotteet ovat Pfizer-Biontechin rokotteita, joissa toinen annos suositellaan annettavaksi kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä.

Aivan heti toisen piikin jälkeen rokotteen teho ei vielä ole parhaimmillaan.

– Kun on saanut tehosteannoksen, puolustusvasteet paranevat hyvin selvästi ensimmäiseen annokseen verrattuna muutamassa päivässä. Siinä kohtaa riski vaikeaan koronatautiin alkaa olla jo todella, todella pieni, Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet sanoo IS:lle.

– Mutta koska joillekin vieläkin voi oireinenkin infektio tulla, suojatoimet jatkuvat edelleen.

Kaksikin annosta saaneet saavat siis jatkaa käsidesin ja kasvomaskien käyttöä, kunnes merkittävä osa väestöstä on rokotettu.

Toisen annoksen vaikutus on kuitenkin huomattava. Muutamassa päivässä tehosteannoksen jälkeen vasta-ainetasot noin kymmenkertaistuvat siitä, mitä ne olivat yhden annoksen jälkeen.

Siksi Rämet ei kannata tehosteannoksen antamisen lykkäämistä, vaikka se auttaisikin rokottamaan suuremman joukon ihmisiä nopeammin. Sen sijaan hän ehdottaa, että Pfizer-Biontechin rokotteen kakkosannoksen voisi puolittaa.

Niin rokotteen riittävyyttä voitaisiin lisätä kolmanneksella, Rämet kirjoittaa Rokotetutkimuskeskuksen sivuilla julkaistussa blogikirjoituksessaan.

– Tutkimustieto osoittaa, että rokotteen puolustusvasteet saadaan myös pienemmillä annoksilla, Rämet kirjoittaa.

Tutkimuksissa on havaittu, että pienemmilläkin annoksilla saadut vasta-ainetasot ovat lisäksi huomattavasti korkeampia kuin mitä taudin sairastaneiden vasta-ainetasot keskimäärin.

Husin henkilökunnalle annettiin ensimmäisiä annoksia joulukuun lopulla.­

Asian tutkiminen olisi Rämeen mukaan helppoa.

Tarvittaisiin vain muutaman kymmenen tutkittavan joukko, joista osa saisi tehosteena kokonaisen ja osa puolikkaan annoksen. Viikon päästä nähtäisiin, kuinka paljon vasta-ainetasot ja immuunivaste paranevat.

Kymmenkertaiset vasta-ainetasot tosin merkitsevät myös sitä, että haittavaikutuksia tulee enemmän tehosteannoksesta kuin ensimmäisestä annoksesta.

– Se on merkki siitä, että puolustusvaste on olemassa. Elimistö reagoi niin kuin törmäisi virukseen oikeasti, ja siksi tulee tuntemuksia lämmön noususta, nivelsärystä ja pääkivusta.

Sitä ei vielä tiedetä, kuinka kauan rokotteen antama immuunivaste säilyy. Elimistöön jää kuitenkin muistijälki myös sen jälkeen, kun vasta-ainetasot ajan myötä jonkin verran vähenevät.

– Koronaviruksen hyvä puoli on se, että vaikka paljon ollaan puhuttu muuntuneista kannoista, sen muuntumisvauhti on huomattavasti hiljaisempi kuin esimerkiksi influenssaviruksella. Mikä myös puhuu sen puolesta, että rokotteen suojavaikutus kestäisi pidemmän aikaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?