Yksi Suomen odottamista korona­rokotteista osoittautui puutteelliseksi – viivästystä tullut toisellekin rokotteelle - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Yksi Suomen odottamista korona­rokotteista osoittautui puutteelliseksi – viivästystä tullut toisellekin rokotteelle

Asiantuntijaryhmä suositti jäädyttämään Sanofi-GSK:n rokotteen ostot. Novavaxin rokotteen tutkimukset ovat kesken.

15.1. 7:02

Yksi Suomen odottamista koronarokotteista on osoittautunut puutteelliseksi, minkä vuoksi kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä on suositellut jäädyttämään sen ostot toistaiseksi.

Kyse on Sanofin ja GlaxoSmithKlinen rokotteesta, jonka viivästymisestä uutisoitiin alun perin joulukuussa.

  • Yllä olevalla ISTV:n videolla THL:n Taneli Puumalainen kertoo rokotteista ja uudesta koronavirusmuodosta.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo IS:lle, että Sanofi-GSK:n rokotteen lisäksi ”pientä viivästystä” on tullut Novavaxin rokotteelle, jota odotetaan Suomeen 2,4 miljoonaa annosta. Sanofi-GSK:n rokotetta odotetaan Suomeen 3,7 miljoonaa annosta.

– Tulokset Sanofi-GSK:n immunogeenisuustutkimuksissa (faasi 1-2) eivät olleet riittävän hyviä vanhoilla ikäryhmillä, toisin sanoen rokote ei herättänyt riittäväksi katsottua vasta-ainevastetta. Nuoremmilla ikäryhmillä tulokset olivat sitä vastoin hyviä, Nohynek viestittää.

Sanofi-GSK ja Novavax valmistavat proteiini-adjuvantillista rokotetta. Suomella on osto-oikeussopimus Sanofi-GSK:n rokotteeseen ja ennakko-ostosopimus Novavaxin rokotteeseen. Euroopan komissio on neuvotellut Sanofi-GSK:n kanssa 300 miljoonaa annosta koskevan hankintaoikeussopimuksen.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä suositteli 15. joulukuuta, että lopullinen ostopäätös proteiini-adjuvantillisesta rokotteesta tulisi tehdä vasta, kun rokoteaihion kehitysaikataulu ja myyntilupaprosessien eteneminen on paremmin selvillä.

Nohynekin mukaan Sanofi-GSK:n rokotetoimitusten arvioidaan venyvän loppuvuoteen. Novavaxin rokotteen toimitusaikataulusta EU-alueelle ei ole tietoa.

Sanofin rokotetta kehitetään Lyonissa Ranskassa.­

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedotustilaisuudessa Helsingissä 1. joulukuuta 2020.­

Suomeen odotetaan tällä hetkellä seitsemän valmistajan rokotteita: valmistajat ovat Biontech ja Pfizer, Moderna, AstraZeneca, J & J Jansen, CureVac, Sanofi-GSK ja Novavax.

Biontechin ja Pfizerin rokotetta odotetaan Suomeen määrällisesti eniten – 6,6 miljoonaa annosta – mutta toistaiseksi rokotetta on saatu huomattavasti odotettua vähemmän, noin 50 000 viikossa. Tähän mennessä Suomessa on rokotettu THL:n mukaan 33 000 ihmistä. Koska potilastietojärjestelmien tiedonsiirrossa on yhä monin paikoin puutteita, on todellinen annosmäärä Nohynekin mukaan huomattavasti suurempi.

Suurimmat odotukset kohdistuvat AstraZenecan rokotteeseen, jossa Suomen väestömäärään suhteutettu osuus on 3,7 miljoonaa annosta.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Tuija Kumpulainen arvioi Ylelle, että AstraZenecan rokotetta voitaisiin saada Suomeen helmikuun puolivälissä.

Moderna on saanut myyntiluvan rokotteelleen, mutta sitä odotetaan Suomeen vain miljoona annosta. Pikaista apua ei ole luvassa myöskään J & J Jansenin ja Curevacin rokotteista, joita odotetaan Kumpulaisen mukaan Suomeen kevään aikana.

Väestömäärään suhteutettu osuus J & J Jansenin rokotteissa on 2,4 miljoonaa rokotetta ja CureVacin rokotteissa 2,7 miljoonaa rokotetta.

Jos kaikki rokoteaihiot saavat myyntiluvat ja hankinnat toteutuvat, Suomeen odotetaan 23,5 miljoonaa rokoteannosta. Suojatehon saamiseksi tarvitaan kaksi rokoteannosta henkilöä kohti.

Rokotusten vauhdittuminen ei johda automaattisesti rajoitustoimien poistumiseen.

Tartuntatautien neuvottelukunnan kokouksessa arvioitiin marraskuussa pöytäkirjamerkinnän mukaan, että ”rajoitustoimia ei voida lieventää rokotuksiin vedoten pitkään aikaan” ja että ”väestön immuniteetista ei ole tietoa”.

Päteekö arvio rajoitustoimien jatkamisesta edelleen?

– Rajoitustoimia pitää jatkaa vielä rokottamisen alettua, mutta kesto riippuu siitä, mitä seuranta- ja muu tutkimus kertoo suojatehosta eri ryhmillä sekä varsinkin siitä, estääkö rokote ainoastaan oireisen taudin vaiko myös viruksen oireettoman limakalvoinfektion ja tarttumisen ja sitä kautta epidemian leviämisen, Nohynek vastaa.

Neuvottelukunta arvioi marraskuun 18. päivä, ettei toistaiseksi tiedetä, ”miten hyvin rokotukset estävät transmissioita”. Transmissiolla tarkoitetaan tartunnan kulkeutumista yksilöstä toiseen.

Nohynekin mukaan asiantuntijoille ei ollut marraskuussa epäselvää, kuinka hyvin rokotteet estävät koronaa.

Nohynek viittaa Biontechin ja Pfizerin tiedotteeseen, jossa arvioitiin jo 9. marraskuuta rokotteen suojatehoksi 95 prosenttia. Rokotteen tehosta kertovat vertaisarvioidut artikkelit tulivat ulos myöhemmin.

Nohynekin mukaan vielä ei tiedetä, kuinka hyvä rokotteen teho on eri ihmisryhmissä, kuten vakavasti immuunivajavaisilla, ja kuinka pitkän suojan rokote tarjoaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?