Miksi Uusimaa pitäisi rokottaa ennen muuta maata? ”Olisi mahdollista rakentaa suoja­muuri”, vastaa Husin diagnostiikka­johtaja - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Miksi Uusimaa pitäisi rokottaa ennen muuta maata? ”Olisi mahdollista rakentaa suoja­muuri”, vastaa Husin diagnostiikka­johtaja

Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on pohtinut alueellisen rokotestrategian hyötyjä ja haittoja ja väläyttänyt Uudenmaan rokottamista ennen muuta maata.

14.1. 19:40

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanoi Kauppalehden haastattelussa, että epidemian hillinnän kannalta olisi järkevää rokottaa Uusimaa ennen muuta maata.

Lehtonen kertoo IS:lle, että kyseessä oli enemmän spekulaatio, eikä Lehtonen ole varsinaisesti ehdottamassa Uudenmaan rokottamista ennen muuta maata.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laatiman rokotusjärjestyksen mukaan rokotteet jaetaan tasaisesti ympäri maata ensin sairaanhoidon henkilökunnalle ja tämän jälkeen ikäihmisille ja riskiryhmille. Sen jälkeen vuorossa on työikäinen aikuisväestö.

Jos Uusimaa rokotettaisiin ennen muuta maata, siinä olisi Lehtosen mukaan puolensa ja puolensa.

– Silloin olisi mahdollista rakentaa suojamuuri Uudestamaasta muulle maalle. Virusta on levinnyt paljon Uudeltamaalta muualle maahan, ja senhän takia se Uudenmaan sulkukin oli. Uudenmaan kautta maahan tulee virustartuntoja Viron lautoilta ja lentokentän kautta, Lehtonen sanoo.

Uudenmaan sulku viime huhtikuussa oli poikkeuksellinen toimenpide, jolla haluttiin ehkäistä epidemian leviämistä.­

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoi 13. tammikuuta Ylelle, että alueellista rokotusjärjestystä oli pohdittu, mutta tähän strategiaan ei päädytty, sillä ”epidemia lehahtaa eri paikoissa hyvinkin odottamattomasti”.

– En tiedä, kuinka paljon sitä sitten on pohdittu. Mutta jos miettii Euroopan tilanteen kannalta, niin rokotteet on jaettu väestömäärän mukaan. Jos Euroopassa olisi menty tautiasteen mukaan, niin Suomeen ei olisi tullut yhtä ainoaa rokotetta! Lehtonen sanoo.

Lehtosen mukaan alueellisessa rokotusjärjestyksessä on kaksi puoltavaa näkökohtaa: epidemian hallinta ja rokotustehokkuus.

– Jos rokotetaan siellä, missä tautia on eniten, niin todennäköisesti vähennetään enemmän tautitapauksia. Ja todennäköisesti kun keskitytään rokotuksissa tiettyyn alueeseen, rokottaminen saadaan toteutettua tehokkaammin.

Alueellista rokotusjärjestystä vastaan taas on eri alueiden kansalaisten tasa-arvoisuuden ajatus.

– Esimerkiksi hoitohenkilökunnan osalta tasa-arvoisuus on tärkeää. Kaikkialla missä osallistutaan hoitotoimiin, saadaan myös rokotussuoja. Toisaalta ei voida tietää missä näitä epidemiaryppäitä tulee. Suomessakin niitä on satunnaisesti syntynyt.

Husin Diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.­

Lehtonen sanoo, ettei hän halua olla liian kriittinen valitulle rokotestrategialle.

– Kunhan rokotetta saataisiin nopeasti ja paljon, niin voitaisiin kaikkialla rokottaa väestöä mahdollisimman hyvin. Laittaisin paukut rokotteen maahan saamiseen enemmän kuin siihen, että täällä kinattaisiin siitä, kuka saa rokotteen ja kuka ei.

Ainoa realistinen tapa saada suuria määriä rokotteita Suomeen on Lehtosen mukaan EU:ssa myyntilupaa odottava Oxford/AstraZenecan rokote. Euroopan lääkevirasto EMA päättää myyntiluvan suosittelemisesta Euroopan komissiolle 29. tammikuuta. Lehtonen uskoo vahvasti, että myyntilupa saadaan, sillä rokote on käytössä jo esimerkiksi Isossa-Britanniassa.

Suomi on tilannut tätä rokoteta 3,7 miljoonaa Euroopan unionin yhteistilauksen kautta. Tämä määrä takaa rokotteen 1,8 miljoonalle suomalaiselle. Lehtosen mukaan on tärkeää, että Suomi pitää puolensa EU:n rokotehankinnoissa. Pian on tulossa mahdollisuus rokotteen lisätilaukseen EU:n kautta.

– Meillä on hyvät mahdollisuudet saada AstraZenecan rokotetta kolmelle miljoonalle suomalaiselle, kunhan pidämme puolemme.

Suomeen on tilattu 3,7 miljoonaa annosta AstraZenecan rokotetta, joka saanee myyntiluvan EU:ssa helmikuun alussa.­

Lehtosen mukaan Suomessa päästään rokottamaan koko väestöä ripeästi, kunhan rokotetta on tarpeeksi.

– Toisin kuin vaikka Ranskassa, Suomessa piikit saadaan pistettyä nopeasti, kuten esimerkiksi influenssa-aikaan tapahtuu.

Kattava rokotesuoja väestössä on tärkeää myös viruksen muuntumista vastaan.

– Virus pitää saada tukahtumaan, jotta se ei pääse mutatoitumaan. Kokonaisuudessa huonosti rokotettu väestö on riski siihen, että virus kiertää koko ajan ja hakee sellaista muotoa, joko rokotettuunkin väestönosaan tepsisi. Siksi on tärkeää saada laumasuoja, käytännössä 80 prosenttia väestöstä rokotetuksi, Lehtonen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?