Kuinka AstraZenecan ”kansanrokotteesta” ilmenneet uudet tiedot vaikuttavat rokotusaikatauluun? THL:n ylilääkäri nostaa esille kaksi avainkysymystä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kuinka AstraZenecan ”kansanrokotteesta” ilmenneet uudet tiedot vaikuttavat rokotusaikatauluun? THL:n ylilääkäri nostaa esille kaksi avainkysymystä

Mikäli AstraZenecan koronarokotus saa EU:ssa myyntiluvan kaikille yli 18-vuotiaille, se saattaa hoputtaa rokotusten aikatauluja.

Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan kehittämä koronaviruksen vastainen rokote odottaa myyntilupaa Euroopan unionissa.­

14.1. 6:01 | Päivitetty 14.1. 8:48

29. tammikuuta Euroopan lääkevirasto EMA todennäköisesti suosittelee Euroopan komissiolle myyntilupaa EU-alueen sisällä koronavirusrokotteelle, jonka ovat kehittäneet yhteistyössä Oxfordin yliopisto ja lääkeyhtiö AstraZeneca. Kyseinen rokote on niin sanottu ”kansanrokote”, sillä se on tarkoitus antaa suurelle osalle suomalaisista.

Ilta-Sanomien luotettavasta lähteestä saaman tiedon mukaan AstraZenecan hakemassa myyntiluvassa ei ole yläikärajaa, eli rokotetta voisi käyttää kaikille yli 18-vuotiaille.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo, ettei hänellä ole vielä tietoa AstraZenican hakeman myyntiluvan ikärajoista. Mutta hän viittaa Isoon-Bitanniaan, jossa Oxfordin/AstraZenecan rokote on jo saanut myyntiluvan kaikille yli 18-vuotiaille.

– Jos mittatikuksi otetaan Iso-Britannia, niin siellä heidän virallinen ohjeistus AstraZenecan rokotteelle on yhteneväinen mRNA-rokotteelle, eli rokotetta suositellaan kaiken ikäisille 18 ikävuodesta ylöspäin, Nohynek sanoo.

mRNA-rokote viittaa jo EU:ssa myyntiluvan saaneisiin Pfizerin ja Modernan rokotteisiin.

Vielä vuodenvaihteessa Euroopan lääkevirasto EMA ilmoitti, että Oxfordin/AstraZenecan rokotteesta oli riittävää ja luotettavaa tutkimusdataa vain 18–55-vuotiaiden osalta, ja varsinkin yli 65-vuotiaissa tutkimustulokset olivat vaillinaisia.

Alun perin yksi mahdollinen vaihtoehto oli, että AstraZeneca hakisi myyntilupaa vain 18–55-vuotiaille. Uusien tutkimusten perusteella on kertynyt tarpeeksi lisätietoa rokotteen tehokkuudesta ja turvallisuudesta myös ikäihmisten ryhmässä. Tämän vuoksi lupaa voidaan hakea kaikenikäisille.

– Jos taas ottaa Ison-Britannian lääkeviranomaisen mittatikuksi, niin rokote toimii riittävän hyvin ja on riittävän turvallinen, jotta he ovat voineet antaa hätätilakäyttöluvan tälle rokotteelle kaikenikäisille, Nohyek sanoo.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek tiedotustilaisuudessa kuvattuna Pikku Myy -maskissa.­

Nohynek kertoi IS:lle 12. tammikuuta, että EMA on saanut lääkevalmistajalta tutkimustietoa jo lokakuun alusta alkaen ja jäljellä ovat enää viimeiset viilaukset.

Rokoteaikataulujen suhteen Nohynekin mukaan todellinen avainkysymys on, saako Oxford/AstraZeneca -rokote myyntiluvan kaikille yli 18-vuotiaille. Toinen avainkysymys on, kuinka nopeasti näitä rokotteita saadaan Suomeen.

AstraZeneca on jo aiemmin ilmoittanut, että sillä on varastoissa kymmeniä miljoonia rokoteannoksia valmiina heti käyttöön, kun lupa heltiää. Suomella on EU:n yhteishankintamekanismin kautta ostosopimus 3,7 miljoonaan annokseen, ja niillä voitaisiin rokottaa vajaat kaksi miljoonaa suomalaista.

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen arveli eilen, että koronakurimusta on edessä vielä –-4 kuukautta ennen kuin tilanne alkaa helpottaa rokotusten myötä.

Milloin Nohyek arvelee valtaosan Suomen aikuisväestöstä olevan rokotettuja?

– Kesään mennessä voi olla ylioptimistinen arvio, mutta heti kun tiedämme Suomeen tulevien annosten määrän, voimme antaa realistisempia arvioita aikataulusta, Nohyek sanoo.

THL:n laatiman Suomen rokotusjärjestyksen mukaan ensin rokotetaan koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä hoivakotien henkilöstö, yli 70-vuotiaat sekä riskiryhmäläiset, joilla on koronaviruksen vakavalle tautimuodolle altistavia perussairauksia. Sen jälkeen siirrytään työikäiseen aikuisväestöön.

Kello 8.45: korjattu Puumalaisen kommentin aikamuotoa.

Mitä eroa eri rokotetyypeillä on?

1. Pfizerin ja Modernan valmistamat lähetti-rna-rokotteet ovat uutta teknologiaa. Lähetti-rna on pieni pätkä koronaviruksen genomia, joka pakataan nanokapseliin ja ruiskutetaan elimistöön. Rokotteen vaikutus perustuu ohjeisiin, joita koronaviruksen geenit antavat elimistölle. Solut ryhtyvät ohjeiden perusteella rakentamaan koronaviruksen piikkiproteiinia, ja elimistö tuottaa sitä vastaan immuunireaktion.

2. Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan kehittävä virusvektorirokote käyttää kuljettimena ihmiselle harmitonta adenovirusta, johon on laitettu pätkä koronaviruksen genomia. Kuljettimen sisältämät geenit saavat ihmisen omat solut valmistamaan koronaviruksen piikkiproteiinia. Elimistö tunnistaa vieraan proteiinin ja laukaisee immuunireaktion sitä vastaan. Samaa menetelmää on käytetty jo aiemmin geenilääkkeiden ja ebolarokotteen kehittämisessä.

3. Kumpikaan näistä rokotteista ei sisällä kokonaisia koronaviruksia, ainoastaan osia viruksen perimästä. Siksi ne eivät kykene aiheuttamaan ihmisessä koronatautia. Ne eivät myöskään vaikuta millään tavalla ihmisen omaan geeniperimään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?