Kommentti: Nukahtamisiin ei ole varaa – Suomen pitää huolehtia omista eduistaan rokote­hankinnoissa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Nukahtamisiin ei ole varaa – Suomen pitää huolehtia omista eduistaan rokote­hankinnoissa

Voiko vakuutuksiin EU-maiden yhteisrintamasta ja solidaarisuudesta luottaa, kysyy erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Rokotetoimitusten määrä ja aikataulut ratkaisevat, kuinka Eurooppa – ja Suomi – pärjäävät uusien koronavirusmuunnosten torjumisessa.­

14.1. 6:50

Yli 50 000 ihmistä on tähän mennessä saanut koronarokotteen Suomessa.

Onko se hyvä vai huono suoritus?

Terveysviranomaisilta, sairaanhoitopiireiltä ja kunnilta vaaditaan huutokuorossa parempaa. Antaahan Suomi joka vuosi vajaat kaksi miljoonaa influenssarokotetta, parin kuukauden aikajaksolla.

Rokotuskampanjaa koordinoiva Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL lupaa tahdin kiihtyvän, ja syytä tietenkin olisi. Uudet, entistä herkemmin tarttuvat koronaviruksen muunnokset ovat jo tulleet Suomeen. Uusi tautipiikki on mahdollinen, jopa todennäköinen uhkakuva. Sen torjumiseksi hallitus pohtii parhaillaan uusia toimia.

Mutta kun ei ole mitä rokottaa. EU:n alueelle ensimmäisenä myyntiluvan saanut BioNTech/Pfizer kykeni valmistamaan ennakkoon vain 50 miljoonaa rokotetta. Valmistusta tehostetaan. Saksaan on tulossa uusi tehdas, mutta pula ei helpota nopeasti. Toisena valmistajana myyntiluvan saanut Moderna ei sekään pelasta tilannetta. Ensimmäiset Modernan rokotteen toimitukset Eurooppaan ovat alkaneet, mutta ne ovat pieniä.

Suomi hankkii rokotteet Euroopan unionin yhteisostomekanismin kautta, ja EU-komissio on hoitanut neuvottelut tilauksista jäsenmaiden puolesta. Komission viesti on tämä: jäsenmaiden solidaarisuus toimii, kaikki saavat oman osuutensa hyvässä järjestyksessä, eikä mekanismia voi kiertää omalta ohituskaistalta.

Euroopan lääkevirasto on jo saanut AstraZenecan myyntilupahakemuksen koronavirusrokotteesta. Päätöksiä luvasta odotetaan tammikuun lopussa.­

Voiko näihin kauniisiin vakuutuksiin uskoa?

Oppositiopuolueiden puheenjohtajat Petteri Orpo (kok) ja Jussi Halla-aho (ps) eivät luota eurooppalaiseen solidaarisuuteen. Orpo sanoi IS:n kuntavaalitentissä tiistai-iltana, ettei hän ymmärrä ”sellaista solidaarisuutta, että Saksa, Tanska ja Viro ovat kuitenkin hankkineet (rokotteita) suoraan samalta valmistajalta”. Nämä tilaukset ovat Orpon mukaan pois rokotetuotannosta, joka on varattu EU:n yhteishankintoihin.

Halla-ahon mukaan Suomi on tehnyt saman virheen kuin ennenkin suhtautuessaan ”hyvin naiivisti” eurooppalaiseen yhteistyöhön.

– Kuvitellaan, että muut maat meidän tavoin asettaisivat jonkin yhteisen hyvän oman kansallisen etunsa edelle. Näin ei tässäkään tapauksessa näytä käyvän, Halla-aho sanoi.

EU-hankinnoista on toisenlaistakin tietoa.

Saksa on tosiaan onnistunut ostamaan suoraan 30 miljoonaa annosta BioNTechin ja Pfizerin koronarokotetta. Tämä tilaus menee kuitenkin toimitusjonon perään, ei kärkeen. Saksa on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan saamassa ”ylimääräiset” ampullinsa vasta EU:lle tehtyjen toimitusten jälkeen. Se ei ole pois muilta.

Entä Tanska ja Viro sitten? Sosiaali- ja terveysministeriön STM:n mukaan Tanska tilasi 2,6 miljoonaa rokotetta BioNTech/Pfizerin tuotantoerästä, josta osa jäi muilta EU-mailta lunastamatta joulun alla. Viro saa 50 000 ”ylimääräistä” rokotetta samalla tavalla. Ne eivät ole pois muilta.

Mistä ”ylijäämää” kertyy, jos valmisteista on huutava pula? Syitä voi olla useita. Jotkin EU-maat eivät ole halunneet lunastaa kaikkia BioNTechin/Pfizerin rokotteita, koska valmiste vaatii -70 asteen kylmäketjun. Esimerkiksi Bulgariassa ensimmäisiä Pfizerin rokotteita jouduttiin jakelemaan makkarankuljetusautoissa. Taustalla saattaa olla myös hinta. BioNTech/Pfizerin rokote on selvästi kalliimpaa kuin AstraZenecan valmiste, joka todennäköisesti saa myyntiluvan EU:hun tammikuun lopussa.

Tanska toimi hyvin rokotekaappauksessaan. Se on hyvä lisä, mutta ei se pelasta maata epidemialta. Tanskan terveysviranomaisten mukaan puolet ”ylimääräisistä” rokotteista tulee maahan kesään mennessä, loput vasta vuoden jälkipuoliskolla. On vaikea uskoa, että vastaavaan kaappauksen tekeminen olisi tehnyt meitä sen autuaammiksi.

Suomi on jo tilannut 8,6 miljoonaa myyntiluvan saanutta rokotetta BioNTech/Pfizerilta ja Modernalta. Vaikka tilattaisiin kuinka paljon ja vielä tilausten päälle lisää, ei se ratkaise peliä. Tuotantokapasiteetti, toimitukset ja niiden aikataulut ratkaisevat. Se, että niitä pizzalaatikkoihin pakattuja kallisarvoisia ampulleja oikeasti tulee maahan.

Olennaisinta olisi kasvattaa nopeasti rokotteiden tuotantoa, esimerkiksi lisäämällä sopimusvalmistajien määrää. Sekään ei ole helppoa. Rokotteiden valmistus ja laadunvalvonta ovat hyvin vaativia prosesseja. Kysymys on kymmenien ja satojen miljoonien ihmisten hengestä ja terveydestä.

 Toivoa siis on. Valmisteita tulee, ja rokotustahti todennäköisesti kiihtyy, kun koneisto saa polttoainetta.

Onneksi joukkorokotuksiin hyvin soveltuva, jääkaappilämpötilassa säilyvä Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan virusvektorirokote on tulossa markkinoille. Sitä on valmistettu ennakkoon varastoon, ja toimitukset voivat alkaa heti kun myyntilupa on myönnetty. Mikä parasta, rokote saattaa saada myyntiluvan myös yli 55-vuotiaille.

Eivätkä vaihtoehdot lopu siihen. Janssenin/Johnson&Johnsonin ja Curevacin valmisteet saattavat tulla käyttöön vuoden toisella neljänneksellä, jos niiden myyntilupahankkeet etenevät toivotulla tavalla.

Toivoa siis on. Valmisteita tulee, ja rokotustahti todennäköisesti kiihtyy, kun koneisto saa polttoainetta.

Nukahtamisiin ei silti ole varaa. Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen vaatii Suomelta entistä parempaa omien etujensa valvontaa. Suomen on pidettävä huolta siitä, että tilatut valmisteet tulevat myös perille.

– Ehdottomasti on hyvä asia, että ollaan oltu mukana yhteishankinnassa. Se on ollut varmasti varmin tapa saada rokotteita. Se ei tietenkään poista edunvalvonnan tarvetta sekä EU-komission että näiden yritysten suuntaan. Koko ajan täytyy pitää painetta yllä, niin kuin hallitus on tehnytkin, Lehtonen sanoi Ylen A-studiossa tiistai-iltana.

– Muutama kerta viikossa pitää soittaa firmoille ja kysyä, koska rokotteita on maassa.

Lehtonen on oikeassa. Puhelimet kuumiksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?