Näin Tanska onnistui hankkimaan lisärokotteita EU-kiintiöstä – STM: Suomi tilannut lisää tällä viikolla - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Näin Tanska onnistui hankkimaan lisärokotteita EU-kiintiöstä – STM: Suomi tilannut lisää tällä viikolla

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa arvosteluun Suomen ”nukahtamisesta” rokotehankinnoissa.

Tanskan rokotuskampanja etenee hyvin: viranomaiset arvioivat saavansa aikuisväestön rokotetuksi kesän loppuun mennessä. Kuva ensimmäisen rokote-erän toimituksesta Tanskaan joulukuussa.­

8.1. 21:20

Tanska sai joulun alla hankituksi 2,6 miljoonaa ”ylimääräistä” annosta saksalaisen BioNTechin ja yhdysvaltalaisen Pfizerin kehittämää koronavirusrokotetta. Kun pistoksia annetaan kaksi, riittää ekstrahankinta 1,3 miljoonan tanskalaisen rokottamiseen.

Tanskalaiset eivät toimineet ohi Euroopan unionin yhteishankintamekanismin. Tanskan terveysviranomaiset tilasivat rokotteet kiintiöstä, jonka toiset EU-maat olivat jättäneet käyttämättä. ”Ylimääräisen” hankinnan lisäksi Tanska saa väkilukuun suhteutetun osuutensa yhteishankintamekanismin kautta ostettavista Pfizerin rokotteista.

– Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, voimme saada suurimman osan aikuisväestöstä rokotetuksi ennen kuin kesä on ohi, sanoi Tanskan lääkeviraston johtaja Thomas Senderovitz maanantaina Tanskan radiolle.

EU-maista myös Viro on hankkinut lisärokotteita EU-potista. Viro saa 50 000 annosta lisää Pfizerin rokotetta.

Ensimmäiset BioNTech/Pfizerin rokotteet tulivat Tanskaan kylmäkuljetuskonteissa joulukuussa.­

Tanskan onnistuminen lisähankinnassa sai muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen miettimään Suomen toimintaa.

– Monet maat ovat käyttäneet tätä mahdollisuutta, mutta jostakin syystä Suomi ei ole siihen ole tarttunut, mikä tietysti vähän herättää ihmetystä, kommentoi Lehtonen IS:lle.

Rokotemarkkinat ovat muutenkin kovassa myllerryksessä. EU ilmoitti perjantaina sopineensa mahdollisuudesta ostaa 300 miljoonaa lisäannosta BioNTech/Pfizerin rokoteta. Lisätilaus tuplaa EU:n hankinnat Pfizerilta.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Tuija Kumpulainen kiistää väitteet Suomen ”nukahtamisesta” rokotehankinnoissa. Näin Kumpulainen avaa IS:lle rokotteiden tilannetta:

– Meitä velvoittaa EU:n sitoumus olla kertomatta tarkkoja tilausmääriä, eikä sellaisia ole syytä myöskään julkaista mediassa. Yleisellä tasolla voimme todeta, että Pfizerin rokotteissa on ollut ”alkuperäinen” syksyn perustilaus, josta Suomi saa 2,6 miljoonaa rokotetta tämän vuoden aikana. Tilasimme silloin 6,6 miljoonaa, mutta jakajia oli niin paljon, että se ei toteutunut, Kumpulainen kommentoi IS:lle sähköpostitse perjantaina.

– Joulukuun lopulla on tehty lisätilaus 1,2 miljoonaa annosta. Ja tämän viikon alussa on tehty lisätilaus, ja tavoitteena on päästä tuohon syksyn alkuperäisen tilauksen määriin. Sen (lisätilauksen) käsittely EU-puolella on kesken.

Kumpulaisen tietojen mukaan Pfizerin rokotteesta tehtyjen lisätilausten toimitusajat ovat valtaosin vuoden jälkipuoliskolla. Massarokotuksiin paremmin sopivan valmisteen, Oxfordin yliopiston ja lääkeyhtiö AstraZenecan kehittämän virusvektorirokotteen, myyntilupakäsittely sen sijaan on vielä kesken.

– En pidä nukkumisena sitä, että olemme tilanneet tuosta joulukuun lopun erästä nuo 1,2 miljoonaa eli lähes 50 prosenttia lisää syksyllä saadun maksimimäärän päälle. Plus viikkoa myöhemmin vielä lisää, kun esimerkiksi AstraZenecan aikataulu on epäselvä, Kumpulainen viestittää.

Tanska käyttää jokaisesta rokotepullosta 5–7 annosta.­

Myös Tanskassa toimitusaikataulut ovat epäselviä. Julkisuudessa ei ole kerrottu, kuinka nopeasti Pfizer pystyy toimittamaan lisärokotteet Tanskaan. Valtiollinen Statens Serum Institut kertoi Ekstrabladet-lehden mukaan, että Tanska toivoo saavansa maahan puolet ylimääräisestä erästä – eli 1,3 miljoonaa annosta – ensi kesään mennessä.

EU:n komissio on neuvotellut jäsenmaiden puolesta sopimukset yhteishankinnoista. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vakuutti perjantaina, että yhteistyöstä ja keskitetyistä hankinnoista pidetään edelleen kiinni. Jäsenmaat eivät hänen mukaansa käy rinnakkaisia neuvotteluja eivätkä tee rinnakkaisia sopimuksia.

Husin Lasse Lehtosen mielestä komission pitäisi silloin myös pystyä kertomaan jäsenmaille toimitusaikatauluista.

– Käytännön kannalta ja rokotusten toteuttamisen kannalta olisi hyvä, että tiedettäisiin kuinka paljon ja koska rokotteita tulee. Rokotusten järjestäminen on tavattoman hankalaa, jos se on ihan arvuukauppaa, Lehtonen pohtii.

– Minun on hiukan vaikea uskoa, etteikö sitä joku tietäisi. Kyllä kai Pfizer tietää suurin piirtein, paljonko se pystyy tuottamaan, ketkä ovat tilanneet ja missä järjestyksessä se toimittaa. Vähän tulee sellainen olo, ettei haluta kertoa, jos rokotteita menee Euroopan maiden ulkopuolelle.

Ketä sekavasta tilanteesta pitäisi syyttää? Lehtosen mukaan ainakin EU:ta etujensa huonosta valvonnasta ja jäsenmaiden pitämisestä pimennossa hankintasopimusten toimitusaikataulujen toteutumisesta.

– Osittain olisi tietysti myös suomalaisten poliitikkojen ja virkamiesten tehtävä varmistaa komissiolta, että tieto tulee julkisuuteen. Tai sitten pitää sanoa suoraan, ettei me tiedetä.

Miksi EU-mailta sitten jää ”ylimääräisiä” rokotteita, joita ei haluta lunastaa?

– Lisähankinnat vaihtelevat. Osa on niin sanottuja optioita eli niissä on joku kiintiö, jonka sisällä liikutaan, STM:n Kumpulainen kertoo.

Tästä oli kyse Tanskan hankinnassa, ja ilmeisesti myös Viron.

– Lisäksi on selviä myöhempiä lisätilauksia, joissa käytetään perussopimuksen ehtoja ja hintoja, mutta joissa ei ole enää potin ylärajaa, Kumpulainen viestittää.

– Silloin kun liikutaan ’potin’ puitteissa, niin maat voivat ottaa perusehdotuksen, jättäytyä pois kokonaan tai ottaa vähemmän. Ja yrittää tilata enemmän, mikä onnistuu, jos muut maat eivät ota.

Syitä ”ylimäärän” kertymiseen voi olla useita, esimerkiksi kylmäketju ja hinnat.

Hollanti aloitti rokotusohjelman 6. tammikuuta, viimeisesän EU:n jäsenmaana.­

Pfizerin rokotteen -70 celsiusasteen varastointi- ja kuljetuslämpötila voi olla haastava joillekin EU-maille. Bulgaria muun muassa hankki vasta joulukuussa rokotteiden syväjäädytykseen sopivia pakastimia. Ensimmäisen 9 750 rokoteannoksen jakeluun Bulgarian terveysviranomaiset käyttivät jäähdytettyjä makkarankuljetusautoja.

Osa EU-maista on ehkä päättänyt jäädä ainakin osittain odottelemaan logistiikaltaan helppoa Oxfordin/AstraZenecan rokotetta. Tämä virusvektorirokote on myös hinnaltaan edullinen: Pfizerin ja Modernan rokotteet ovat sitä selvästi kalliimpia.

Hollanti puolestaan ei ole kunnolla edes aloittanut rokotuksia. Siellä on perhelääkärijärjestelmä, jossa rokotukset annetaan pienillä klinikoilla, ja logistiikan järjestämiseen kuluu aikaa. Samanlainen tilanne on Belgiassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?