Osa EU-maista haluaisi antaa EU:n korona­rokotteita Itä-Eurooppaan – vetoomuksen alle­kirjoittanut myös Pekka Haavisto - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Osa EU-maista haluaisi antaa EU:n korona­rokotteita Itä-Eurooppaan – vetoomuksen alle­kirjoittanut myös Pekka Haavisto

Pekka Haaviston mukaan rokoteavun aika olisi vasta, kun EU:n omat kansalaiset on saatu rokotettua.

6.1. 21:01

Samaan aikaan kun EU:n sisällä kipuillaan koronarokotusten hitaasta käynnistymisestä, käydään rinnalla toista tulevaisuuteen katsovaa keskustelua laajasta eurooppalaisesta solidaarisuudesta pandemian lopulliseksi kukistamiseksi.

Taustalla on Euroopan neuvoston viime vuoden kesäkuussa hyväksymä niin sanottu Team Europa -hanke, joka perustui ajatukselle ”ketään ei jätetä”.

Ruotsin entinen porvarillinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt twiittasi torstaina pitävänsä tärkeänä, että EU auttaa Azerbaidzania, Armeniaa, Georgiaa, Moldovaa ja Ukrainaa pääsemään osalliseksi koronarokotuksista.

Ahkerana twiittaajana ja keskustelijana tunnettu Bildt antoi näin tukensa useiden eurooppalaisten ulkoministerien allekirjoittamalle vetoomukselle, jossa toivotaan EU:n auttavan omilla rokotteillaan itäisiä naapureitaan.

Ulkoministerit perustelevat aloitettaan näin: ”Emme usko, että rajamme ovat turvalliset, ellemme ulota tukeamme lähimpiin naapureihimme.”

Vetoomus on osoitettu Euroopan komission varapresidentille Josep Borrellille sekä kahdelle komissaarille, terveydestä ja ruokaturvallisuudesta vastaavalle Stella Kyriakidesille ja Oliver Varhelyille, jonka vastuualueena ovat EU:n naapuruussuhteet ja laajentuminen.

Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet mm. Ruotsin ulkoministeri Ann Linde, Tanskan ulkoministeri Jeppe Kofod ja Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto.

Haavisto kertoo IS:lle, että rokoteapu alkaisi vasta sitten, kun EU on saanut omat kansalaisensa rokotettua.

– Kun puhutaan rokotesolidaarisuudesta, puhutaan sellaisesta vaiheesta, kun rokotteita on toivottavasti joskus tulevaisuudessa niin paljon, että EU:n omat kansalaiset on saatu rokotettua.

Haavisto muistuttaa, että rokotteita on tilattu yli miljardi annosta.

– Eli puhutaan vaiheesta, jossa voidaan miettiä, voiko EU tukea muita alueita ja maita rokotteiden saamisessa.

– Länsi-Balkan nousi esiin, ja ennen joulua nämä 13 maata kiinnittivät huomiota EU:n itäisen kumppanuuden maihin, joihin kuuluu myös Ukraina.

– Ehkä puhutaan vuoden (2021) loppupäästä, Haavisto arvelee.

Haavisto muistuttaa Ukrainan olevan maa, josta Suomeen on tullut paljon kausityöntekijöitä.

– Olisi tärkeää saada sielläkin rokotusohjelmat käyntiin.

Haaviston kertoo keskustelleensa aiemmin asiasta Ukrainan ulkoministerin kanssa.

– Hän sanoi, että jos tulee jossain vaiheessa sellainen vaihe, jossa EU voisi tukea heitä, he antaisivat sille arvoa.

– He ovat huolissaan rokotteiden saamisesta.

Edelleen allekirjoittajina ovat Baltian maiden eli Viron, Latvian ja Liettuan ulkoministerit kuin myös Puolan, Tsekin, Slovakian, Unkarin, Kroatian, Bulgarian, Romanian ulkoministerit.

Yhteinen nimittäjä allekirjoittajamaille on niiden sijainti idässä, joko Itä-Euroopassa, Kaakkois-Euroopassa, itäisessä Keski-Euroopassa tai Koillis-Euroopassa.

Toisin sanoen allekirjoittajamaat sijaitsevat lähimpänä niitä maita, joiden toivotaan saavan omat koronaepidemiansa kuriin.

– Tässä on heterogeeninen maaryhmä, jossa on puhuttu itäisen kumppanuuden puolesta, Haavisto määrittelee.

Vetoomuksen aluksi viitataan Euroopan neuvostossa ja EU-johtajien kesken käytyihin keskusteluihin, joissa käsiteltiin EU:n roolia pandemian vastaisessa globaalissa taistelussa ja sitä, kuinka maille, jotka eivät ole EU:n jäseniä, voitaisiin taata rokotteiden reilu saatavuus.

EU on tehnyt laajan yhteistilauksen rokotteista.

Ulkoministerit ilmoittivat antavansa vahvan tukensa EU-komission ja jäsenmaiden aloitteille ja pyrkimyksille, joiden tavoitteena on luovuttaa rokotevalmistajien kanssa tehdyistä kohdennetuista sopimuksista rokotteita myös EU:n lähimmille naapureille läntisellä Balkanilla.

Ulkoministerit eivät kuitenkaan halua rajata apua vain näihin lähinaapureihin, vaan he haluavat osoittaa huomiota ja antaa tukea myös EU:n niin sanotuille itäisille kumppaneille.

Itäinen kumppanuus on EU:n ja kuuden itäisen Euroopan maan, Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan, Ukrainan ja Valko-Venäjän yhteinen naapuruuspolitiikka.

Kumppanuus solmittiin Prahassa vuonna 2009.

Carl Bildt ei sisällyttänyt twiittiinsä Valko-Venäjää.

Vetoomuksessa maita ei nimetä erikseen, vaan niistä käytetään yhteisilmausta itäiset kumppanit.

Parhaana rokoteavun perustana ulkoministerit pitävät Team Europe -hanketta, josta on heidän mukaansa saatu hyviä kokemuksia läntisen Balkanin maiden kanssa.

Kyseinen Team Europe hyväksyttiin Euroopan neuvostossa kesäkuussa 2020. Se on osa EU:n maailmanlaajuista vastausta covid-19-pandemiaan.

Neuvosto ilmaisi tuolloin huolensa pandemian leviämisestä maailmassa ja korosti, että kaikkien ihmisten henkeä ja toimeentuloa on kiireellisesti suojeltava siten, että ”ketään ei jätetä”.

Paketissa kehotettiin viipymättä priorisoimaan toimia niissä kumppanimaissa, joissa tarve oli suurin. Kumppanimaille piti osoittaa resursseja yhteistyössä ja yhteisen tarvearvioinnin pohjalta.

Ulkoministerit näkevät EU:n antavan rokoteavulla myös arvokkaan viestin, että se arvostaa itäisten kumppaniensa strategista arvoa.

Vetoomuksen lopussa mainitaan ohimennen myös EU:n eteläiset naapurit, joiden tukemiseen täytyy allekirjoittajien mielestä olla valmiudet olemassa.

Vetoomuksessa ei oteta tarkemmin kantaa, missä vaiheessa rokotusapua pitäisi aloittaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?