Mitä voi seurata, jos korona­rokotusten anto­väliä pidennetään? Nohynek kertoo kaksi huolen­aihetta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Mitä voi seurata, jos korona­rokotusten anto­väliä pidennetään? Nohynek kertoo kaksi huolen­aihetta

Asiantuntijoiden mukaan tähän mennessä ei ole riittävästi tutkimustietoa siitä, kuinka hyvin rokote suojaa, mikäli toisen annoksen antamista lykätään.

6.1. 19:49

Koronarokotteiden saatavuus ja rokottamisen aikataulu ovat herättäneet viime aikoina keskustelua Suomessa ja maailmalla.

Britannia ja Tanska ilmoittivat jo siirtävänsä toisen rokoteannoksen eli tehosteannoksen antamista, jotta vähät rokotteet saataisiin riittämään mahdollisimman monelle. Esimerkiksi Tanska aikoo siirtää toisen annoksen antamista enintään kuuden viikon, eli 42 päivän päähän ensimmäisestä annoksesta.

  • Yllä olevalla videolla THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio kertoi rokotusten edistymisestä 5. tammikuuta pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Pfizerin ja Biontechin koronarokote annetaan kahdessa erässä. Saksalainen lääkealan yritys Biontech on varoittanut, että sen yhdessä amerikkalaisyhtiö Pfizerin kanssa kehittämän koronarokotteen teho ei ole taattu, jos toisen rokoteannoksen antamista viivästytetään yli kolmen viikon.

Maailman terveysjärjestö WHO on ilmoittanut suosittelevansa 21–28 päivän rokotusväliä Pfizerin ja Biontechin koronarokoteannoksiin. WHO:n mukaan rokotteen toisen annoksen antamista voidaan kuitenkin myöhästyttää muutamia viikkoja suositusajasta, jotta mahdollisimman moni hyötyisi ensimmäisestä annoksesta.

THL:n ylilääkäri, kansallisen rokotusasiantuntijaryhmä KRARin sihteerin Hanna Nohynekin mukaan toinen (Pfizerin) koronarokoteannos annetaan Suomessa tällä hetkellä myyntiluvan mukaisesti 21 päivän kuluttua ensimmäisestä.

Nohynek sanoo, että ainakaan tällä hetkellä Suomessa ei ole kiirettä pitkittää rokotusväliä 21 päivästä WHO:n ilmoituksen pohjalta.

– Asia pitää keskustella kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän, THL:n ja STM:n akselilla ja katsoa mitä teemme.

Nohynek sanoo Britannian tehneen päätöksensä rokotusvälin pidentämisestä mietittyään asiaa tarkasti kansanterveysnäkökulmasta. Ylilääkäri toteaa Britannian olevan hyvin vakavassa epidemiatilanteessa.

– He ovat käyttäneet sekä immunologista päättelykykyä että matemaattista mallinnusta siinä, kun he ovat tehneet tällaisen päätöksen.

– Minun mielestäni kysymys maille on se, että kuinka paljon ihmisiä kuolee ja sairastuu koronaan. Ja pystyisikö siihen paremmin ja turvallisesti vaikuttamaan tällaisella vähän muunnetulla annosohjelmalla. Jos se vastaus on kyllä, niin minusta voidaan ajatella, että maalla on oikeus kokeilla tällaista.

Tähän mennessä ei ole riittävästi tutkimustietoa siitä, kuinka hyvin rokote suojaa, mikäli toisen annoksen antamista lykätään 21 päivästä. Nohynekin mukaan suoja ei kuitenkaan lähde laskemaan välittömästi.

– Sitä emme vielä tiedä, mutta immunologisesti ajatellen tällaisella proteiinirokotteella, joka rna-rokote käytännössä on, kun se käynnistää proteiinituotannon ihmisen omassa elimistössä, tiedämme, että vasta-aineiden määrä ei laske heti. Se laskee pikku hiljaa.

Nohynek sanoo, että ensimmäisen rokoteannoksen tuoma vaikutus ei katoa, mikäli tehosterokotteen antamista hieman lykättäisiin.

– Ihmisen, jolle ensimmäinen rokoteannos annetaan, elimistö ei unohda. Tieto rokotteesta säilyy muistisoluissa, kun keho seuraavan kerran kohtaa joko luonnonviruksen tai saman rokotteen. Kun siis saa seuraavan rokotteen, niin sieltä tulee muistiresponssi ja voimakas vasta-ainemuodostus, mikä pitkittää suojaa. Tästä on myös tämän mRNA-rokotteen kohdalla hyvää tutkimusnäyttöä.

Nohynekin mukaan tehosterokotteen antamisen siirtämiseen liittyy tiettyjä huolenaiheita.

– Ensimmäinen huoli on erityisesti alemman tulotason maissa se, että mitä pidemmälle toisen annoksen antaminen siirtyy, niin sitä suurempi on todennäköisyys, että ihminen unohtaa tulla hakemaan toisen annoksen.

Nohynekin mukaan toinen riski tehosterokotteen saamisen viivästymisessä on teoreettinen huoli siitä, että tämä nopeuttaisi virusmutaatiota.

– On spekuloitu sitä, että jos immuniteetti ei ole paras mahdollinen yhden annoksen jälkeen, niin se antaa silloin tilaa virusmutaatioille. Alenevan immuniteetin on ajateltu olevan oikein hyvä kasvualusta tämmöisille mutatoiville kannoille.

Myös Tampereen yliopiston rokotekeskuksen johtaja, professori Mika Rämet sanoo, että toistaiseksi ei ole olemassa tutkimustietoa siitä, kuinka pitkään yksi koronarokotteen annos suojaa, ja suojaako se tehokkaasti riskiryhmässä olevia.

Tutkimusten mukaan Pfizerin rokotteessa kahdella annoksella saadaan noin 95 prosentin suoja, kun toinen annos on annettu 21 päivän kohdalla.

– Emme tiedä sitä, että jos tehosteannos olisi annettu myöhemmin, niin kuinka pitkään tutkimuksissa havaittu, jo ensimmäisen rokoteannoksen aikaansaama suoja oireista koronatautia vastaan olisi säilynyt.

Rämetin mukaan tutkimusten perusteella tiedetään, että Pfizerin rokotteessa suojavaste muodostuu jo ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen ja kestää ainakin 12:sta päivästä 21:een päivään. Toistaiseksi ei ole tehty tutkimuksia siitä, kuinka pitkään se kestää.

– Ei ole toisaalta mitään syytä olettaa, että miksi se ei kestäisi pitempään. Mutta voi olla, että ajan myötä suojavaste lähtee hiipumaan. Se on periaatteellisesti mahdollista. Se tiedetään, että tehosteannos parantaa hyvin huomattavasti puolustusvasteita, esimerkiksi vasta-aineiden määrää, siksi se ylipäätään annetaan.

Rämetin mukaan muutaman päivän tai viikonkaan erolla rokoteannosten antovälissä ei ole rokotteen toimivuuden tai puolustusvasteen kannalta käytännössä isoa merkitystä.

– Sellaisella ei ole suurta merkitystä, että onko annosten välissä 21 vai 25 päivää, tai 28 päivää, mutta jossakin kohdin tulee tilanne, että sillä ehkä onkin merkitystä.

Mikäli kahden rokoteannoksen antoväliä pitkitetään, Rämetin mukaan huonoin skenaario olisi, että rokotetulle muodostuisi vajavainen suoja. Tämä voisi antaa virukselle mahdollisuuden ruveta väistämään puolustusvastetta.

– Pahin, mitä voisi tapahtua on, että jos on vain jonkinlainen suoja, niin se saattaa huonoimmillaan tehdä sen, että pääsee muodostumaan sellaisia viruskantoja, jotka väistävät rokotetta. Mitä useammin virus pääsee lisääntymään rokotetuissa, sitä suurempi mahdollisuus viruksella on muuntua väistämään rokotteen aiheuttamaa puolustusvastetta.

– Sen takia en ole hirveän innostunut siitä, että sitä tehosteannoksen antamista ruvettaisiin kovin pitkälle pidentämään.

Rämet ei näe tarvetta sille, että Suomessa alettaisiin toimia Britannian esimerkin mukaan, jotta vähät rokotteet saataisiin riittämään paremmin.

– Minun mielestäni Suomi ei ole sellaisessa tilanteessa, että tällaista kannattaisi alkaa tehdä. Minun mielestäni ratkaisukeino ensisijaisesti tässä kohtaa ei ole se, että ruvettaisiin radikaalisti annosväliä muuttamaan. Kun tietoa siitä, että kuinka hyvin yksi annos suojaa, ei ole.

Hän toivoo, että saatavuusongelma Euroopassa pyrittäisiin ratkaisemaan useamman rokotteen käyttöönotolla.

– Suomen osalta mielestäni voidaan seurata, pystytäänkö rokotteiden saatavuus ratkaisemaan muulla tavalla kuin annosväliä pidentämällä. Sehän ei kuitenkaan muuta sitä, että joka tapauksessa tarvitaan kaksi annosta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?