Poliisin tilastot paljastavat yllättävän ilouutisen: itsemurhat vähentyivät koronavuonna - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Poliisin tilastot paljastavat yllättävän ilouutisen: itsemurhat vähentyivät koronavuonna

Kriisipuhelimissa on otettu surusta koppi.

Suomen Mielenterveys ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen on iloinen siitä, että mielenterveyden ongelmista puhutaan entistä avoimemmin. Se voi säästää henkiä.­

6.1. 11:30

Poliisihallituksen tiedot kertovat, että itsemurhat ovat vuonna 2020 vähentyneet Suomessa. Poliisin kuolemansyyntutkinnassa kirjattiin tammi–lokakuussa 572 epäiltyä itsemurhaa.

Se on toiseksi vähiten kymmeneen vuoteen – ainoastaan vuonna 2015 itsemurhia ilmoitettiin tammi–lokakuussa vähemmän.

Poliisin kuolemansyyntutkinnassa ilmoitettiin 2010–2019 keskimäärin 760 epäiltyä itsemurhaa. Vuoden 2020 kokonaismäärä jäänee keskimääräistä pienemmäksi.

Koronapandemia vaikuttaa eri alueilla eri tavoin, mutta poliisilaitoskohtaisten tietojen perusteella itsemurhat eivät ole merkittävästi lisääntyneet missään päin maata.

Näyttää siis siltä, ettei pelättyä piikkiä itsemurhatilastoissa ole tullut – ainakaan toistaiseksi.

Samansuuntaista tietoa on alkanut tihkua myös maailmalta. Brittiläisessä lääketieteen aikakauslehti BMJ:ssä 12. marraskuuta julkaistun artikkelin mukaan koronakriisi ei näytä toistaiseksi vaikuttaneen itsemurhamääriin kehittyneissä maissa.

Tarkastelussa olivat Yhdysvaltojen osavaltio Massachusetts, Australian Victoria, Englanti, Japani ja Norja.

Suomen Mielenterveys ry:n (Mieli) itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen pitää poliisin tuoreita tietoja positiivisena uutisena. Samalla hän toteaa, ettei niistä voi vielä vetää isoja johtopäätöksiä.

Viralliset, oikeuslääkäreiden kirjoittamiin kuolintodistuksiin perustuvat kuolemansyytilastot valmistuvat ensi vuoden lopulla.

– Nyt voidaan esittää vain valistuneita arvauksia. Uskon kuitenkin, että näkyvällä kampanjoinnilla ja ennaltaehkäisevällä työllä on onnistuttu vähentämään itsemurhia, Kukkonen sanoo.

Suomen Mielenterveys ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen uskoo, että ennaltaehkäisevä työ kantaa nyt hedelmää.­

Mieli ry pyörittää ympärivuorokautista kriisipuhelinta, nuorille suunnattua Sekasin-chattia sekä itsemurhien ehkäisykeskusta Helsingissä ja Kuopiossa.

– Palvelujen tarve on selvästi lisääntynyt. Mutta kyse voi olla myös siitä, että apua uskalletaan hakea entistä paremmin. Mielenterveysongelmista puhutaan avoimemmin, Kukkonen pohtii.

 Palvelujen tarve on selvästi lisääntynyt. Mutta kyse voi olla myös siitä, että apua uskalletaan hakea entistä paremmin.

Kriisipuhelimeen on tullut tänä vuonna ennätysmäärä itsetuhoisia yhteydenottoja. Eniten niitä tuli kesäkuussa, 603 kappaletta. Nousussa ovat etenkin alle 30-vuotiaiden soitot, kertoo kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.

Hän kertoo, että pandemia on monen yhteydenoton taustalla.

Soittajalla on tyypillisesti akuutti kriisi päällä. Esimerkiksi parisuhde on kariutunut tai työpaikka menetetty.

– Ihminen saattaa puhua ihmissuhteistaan tai taloudellisista ongelmistaan, ja usein ne nivoutuvat koronaan. Yleensä soitetaan tunteen vallassa, itkien kerrotaan, mitä on tapahtunut, Winter kuvailee.

Päivystäjien tehtävänä on kuunnella ja auttaa. Tarvittaessa he voivat kutsua soittajan luo viranomaisapua.

– Puhuminen auttaa, kun mieli menee suppuun vaikka yön hiljaisina tunteina, Winter sanoo.

 Puhuminen auttaa, kun mieli menee suppuun vaikka yön hiljaisina tunteina.

Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä sanoo, että koronapandemia vaikuttaa kansalaisten mielenterveyteen eri tavoin kuin esimerkiksi lama.

– Haitat jakautuvat epätasaisemmin. Korona kuormittaa enemmän esimerkiksi yrittäjiä, taiteilijoita ja yksinäisyydestä kärsiviä vanhuksia. Toisille taas on jopa myönteistä, että on enemmän yhteistä aikaa läheisten kanssa.

Vielä ei tiedetä koronaepidemian vaikutuksista itsetuhoisuuteen eri ihmisryhmissä, Isometsä toteaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partosen mielestä kriisipuhelimen kova kysyntä kertoo siitä, että sosiaalinen turvaverkko toimii ja ihmiset osaavat hakea apua.

– Koronavirusepidemian aikana yhteiskunnan taloudellinen turvaverkko on toiminut verraten hyvin. Lisäksi kriisiaikoina ihmisten solidaarisuus ja vertaistuki näyttäisi vahvistuvan, kun vaikeudet koettelevat lähes kaikkia.

 Kriisiaikoina ihmisten solidaarisuus ja vertaistuki näyttäisi vahvistuvan, kun vaikeudet koettelevat lähes kaikkia.

Suomessa käynnistyi uusi itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö myöntää tänä vuonna valtionavustusta itsemurhien ehkäisyä edistäville hankkeille.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?