Suomeen saapui tällä viikolla toinen koronarokote-erä, jossa on noin 40 000 rokoteannosta. Määrä on suurempi kuin viime viikolla saapuneessa ensimmäisessä, noin 10 000 annoksen erässä.
Ensimmäisen erän arvioitiin riittävän 4 875 suomalaisen rokottamiseen. Rokotteen saaneiden tämänhetkinen määrä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kuitenkin vain 1 767 ihmistä. Miksi rokotettujen joukko ei ole tätä isompi, vaikka maahan on toimitettu jo liki 50 000 rokoteannosta?
Käytännössä tähän on kaksi syytä. Toinen niistä liittyy rokotusrekisterin tietoihin, joissa voi olla viiveitä.
– Kun tieto rokotuksesta kirjoitetaan potilaskertomukseen, se kulkee siitä ensin kantaan ja kannasta se välittyy valtakunnalliseen rokotusrekisteriin. Tässä saattaa ilmetä tietosiirron viiveitä, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo.
Nohynekin mukaan toinen syy liittyy siihen, että rokotukset on aloitettu eri puolilla Suomea hieman eri aikaan.
– Kaikkialla rokotuksia ei ole aloitettu vielä täysmääräisinä johtuen näistä pyhistä. Maanantaina rokotukset alkoivat viiden sairaanhoidon erityisvastuualueella ja ensi viikolla ne laajenevat muihin sairaanhoitopiireihin.
Koronarokotukset aloitettiin Suomessa sunnuntaina 27. joulukuuta. Suomessa rokotusjärjestys etenee siten, että ensimmäisinä rokotetaan hoitohenkilökunta.
Nohynek sanoo rokotusten pääsevän nyt toisen rokotelähetyserän myötä kunnolla vauhtiin.
– Kun 40 000 rokoteannosta on saatu, se tarkoittaa, että ensi viikon aikana rokote pystytään antamaan jo noin 20 000 ihmiselle. Määrä voi vielä kasvaa tästä, kun saadaan varmistus seuraavien viikkojen lähetyseristä.
Nohynek arvioikin, että alkuvuodesta rokotustahti olisi jo yli 20 000 ihmistä viikossa.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek arvioi, että Suomessa pystytään seuraavien viikkojen aikana rokottamaan jo yli 20000 ihmistä viikossa.
Isossa-Britanniassa koronarokotukset aloitettiin joulukuun alkupuolella, ja tähän mennessä rokotteen on saanut yli 940 000 ihmistä. Pelkästään joulukuun toisen viikon aikana maassa rokotettiin lähes 140 000 kansalaista.
Britannian rokotustahti saattaa vaikuttaa Suomea ripeämmältä, mutta tämä johtuu pääosin erilaisesta rokotusstrategiasta.
Britanniassa kahden annoksen koronarokotussarja annetaan siten, että ensimmäisen annoksen ja toisen annoksen välillä on aikaa kahdesta kolmeen kuukauteen. Suomessa taas toinen annos annetaan 21 vuorokauden kuluttua ensimmäisestä annoksesta. Tästä syystä jokaisesta rokote-erästä siirretään aina puolet sivuun odottamaan toista rokotuskertaa.
Britannian strategia mahdollistaa useamman ihmisen rokotusten aloittamisen kerralla. Suomessa tällaista strategiaa ei kuitenkaan ole vielä nostettu pöydälle. Nohynekin mukaan syynä on se, että Britannian lääkeviranomaisen antama rokotteen ehdollinen käyttölupa on neuvoteltu kansallisten terveysviranomaisten kesken. Suomessa toimitaan Euroopan lääkeviranomaisen antaman myyntiluvan ehdoin.
– Myyntilupa määrittelee sen, millä tavoin koronarokotukset annetaan. Suomella on Euroopan lääkeviranomaisen antama ehdollinen myyntilupa ja Suomessa noudatetaan tällä hetkellä sen mukaista annostusta, Nohynek selittää.
Testimäärissä nähtiin joulun pyhinä sama ilmiö kuin itsenäisyyspäivänä
Suomalaiset näyttävät hakeutuneen koronavirustesteihin joulunpyhinä huomattavasti harvemmin kuin muina viikonloppuina.
Testausmäärät olivat jouluaaton ja viime viikon sunnuntain välillä noin puolta pienemmät kuin kahtena edeltävänä viikonloppuna. Koko jouluviikolla testejä tehtiin kaikkiaan 73 prosenttia edellisen viikon testausmäärästä, eli pudotusta edeltävästä viikosta oli yli neljännes.
Husin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen mukaan testausmäärien puolittuminen ei sinänsä ole poikkeuksellista.
– Meillä on koko pandemian ajan ollut se ilmiö, että viikonloppuisin testimäärät ja positiivisten näytteiden osuudet laskevat.
Hän kertoo, että sama ilmiö tapahtui myös itsenäisyyspäivän tienoilla.
– Tuon viikon korkeimmasta päivittäisestä luvusta sekä tapausmäärät että testimäärät tippuivat lähes puolella. Sama ilmiö näyttää toistuneen jälleen joulun aikaan. Esimerkiksi Hus-labissa testimäärät tippuivat 2 500:aan, kun ne parhaimmillaan olivat jouluviikolla arkisin 9 000 per päivä.
Koronatestausmäärät puolittuivat joulun pyhinä. Sama ilmiö tapahtui myös itsenäisyyspäivänä.
Vaikka rokotukset ovat alkaneet, väestön saama 70–90 prosentin laumasuoja saavutettaneen vasta kesällä. Ruotsalaisen mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että suomalaiset hakeutuvat koronatesteihin mahdollisimman matalalla kynnyksellä.
– Esimerkiksi pelkästään nuha on syy mennä testiin. Meidän on jatkettava vielä kuukausia samoja varotoimia, eli maskin käyttöä, turvavälejä ja hyvää käsihygieniaa.