Jäikö Suomi rokote­hankinnoissa isompien jalkoihin? Asian­tuntija esittelee kauhu­kuvan: ”Voi olla, että tässä odoteltaisiin yhä Oxfordin rokotetta” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Jäikö Suomi rokote­hankinnoissa isompien jalkoihin? Asian­tuntija esittelee kauhu­kuvan: ”Voi olla, että tässä odoteltaisiin yhä Oxfordin rokotetta”

Rokoteasiantuntija olisi toivonut suuria joukkorokotuksia Suomeen, mutta nykymenolla projektiin menee pitkään. Sooloilu olisi voinut johtaa katastrofiin.

30.12.2020 17:27

Eurooppa katseli syksyllä ihmeissään, kun Yhdysvallat teki suoran erillissopimuksen tehokkaana pidetystä ja 20 pakkasasteessa säilyvästä Modernan koronarokotteesta. Jouluaattoon mennessä Yhdysvallat kertoi, että maassa oli rokotettu miljoona ihmistä.

Myös Israel on tiedottanut saaneensa rokotukset nopeasti käyntiin ja rokottaneensa jo puoli miljoonaa kansalaistaan.

Suomi aloitti rokotukset 27.12. muun Euroopan kanssa, ensimmäisessä erässä saapui 9 750 Pfizerin ja BionTechin RNA-rokotetta. Suomeen tulee lähiviikkoina rokotetta 30–40 000:n annoksen viikkotahtia osana EU:n yhteishankintaketjua. Niillä voidaan rokottaa 15–20 000 ihmistä viikossa.

– Määrät ovat aika pieniä. En pysty sanomaan suoraan, onko lukumäärä oikeassa suhteessa, ja se vähän epäilyttää, sanoo suoraan rokotusasiantuntija ja Rokotetutkimuskeskuksen ex-johtaja Timo Vesikari.

Rokotetutkimuskeskuksen ex-johtaja Timo Vesikari.

Vaikka määrä ei olekaan huima, hän huomioi, että asiat voisivat olla pahemminkin:

– Hyvä että Suomi oli mukana EU:n yhteishankinnassa. Se takaa, että ainakin jotain tulee ja saamme oikean määrän.

Israelin reipasta rokotustahtia hän pitää poikkeuksena:

– Israel onnistui jotenkin pitämään puolensa erityisen hyvin. Ehkä heillä on ollut suorat yhteydet rokotusvalmistajiin.

Vesikari ei kuitenkaan usko, että Suomi olisi pystynyt samaan temppuun.

– En usko, että Suomella olisi neuvotteluvoimaa parantaa lopputulosta. Jos olisi sooloiltu, olisi voinut käydä paremmin tai huonommin.

– Voi olla, että ilman EU:n yhteishankintaa Suomi ei olisi päässyt näinkään hyvin käsiksi RNA-rokotteisiin. Voi olla että tässä odoteltaisiin yhä Oxfordin rokotetta.

Suomessa puhuttiin vahvimmin syksyllä AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston rokotteen käyttöönotosta. Se on vasta tulossa Euroopan lääkevirasto EMA:n arvioitavaksi; Britannialta se sai hyväksynnän keskiviikkona.

Saksan rokotusinstituutin johtaja Klaus Cichutek arvioi, että Oxfordin rokote voi saada pikahyväksynnän, kunhan lääkeyhtiö hakee sitä. EMA itse suhtautui asiaan epäilevämmin ja ilmoitti, että rokote ei todennäköisesti saa hyväksyntää tammikuun aikana.

Modernan rokotetta käsitellään EMA:ssa 6. tammikuuta.

Vitkasteliko Suomi rokotusten aloittamisessa?

Vesikari pohtii, saatiinko rokotukset Suomessa käyntiin niin nopeasti kuin olisi ollut mahdollista.

– Saksasta näytettiin jo kuukausi sitten, että siellä on suuret hallit valmiina ottamaan vastaan rokotettavia. Suomessa ei ole ollut mitään tietoa näistä järjestelyistä.

Vesikarin mukaan koronarokotukset olisi ollut helpointa hoitaa suurina massarokotuksina, kuten poliorokotukset vuonna 1985. Silloin 94 prosenttia väestöstä saatiin rokotettua sokeripalarokotuksessa reilun kuukauden aikana. Nyt pienten rokote-erien myötä se ei kuitenkaan ole mahdollista.

– Nyt täytyy vain toivoa, että käytännön toimet väestötasolla on hoidettu niin, että suuria ihmisjoukkoja voidaan rokottaa nopeasti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?