Suomessa löydettiin maanantaina ensimmäisen kerran koronaviruksen uusia muunnoksia – kahden henkilön todettiin sairastuneen Britanniassa nopeasti leviävään ja yhden ihmisen Etelä-Afrikassa riehuvaan virusmuunnokseen.
Virusmuunnosten on havaittu tarttuvan ihmisestä toiseen selvästi herkemmin kuin alkuperäisen covid-19-viruskannan. Britanniassa valmistui viime viikolla tiettävästi ensimmäinen tutkimus uuden virusmuunnoksen tarttuvuudesta. Toistaiseksi vertaisarvioimattoman tutkimuksen mukaan virusmuunnos olisi 56 prosenttia tarttuvampi kuin alkuperäinen viruskanta.
Onko syytä pelkoon, että uudet virusmuunnokset alkavat Suomessakin levitä valtoimenaan ja nostavat tartuntaluvut nopeasti aivan uudelle tasolle?
Asiantuntijoiden mukaan ei ole syytä huoleen, paniikista puhumattakaan. Samat tartuntatautien leviämistä ehkäisevät toimet riittävät kuin alkuperäisen koronaviruksenkin kanssa – ainakin jos ohjeistusta noudatetaan vielä säntillisemmin kuin tähän asti.
Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanoi maanantaina Ilta-Sanomille, että altistumisen nyrkkisääntönä pidetty 15 minuutin kohtaaminen kasvotusten alle kahden metrin etäisyydellä ei välttämättä enää pätisi uuden ja tarttuvamman virusmuunnoksen kanssa.
– Altistumisaika voi olla lyhyempi, mutta kyse ei ole absoluuttisesta totuudesta. Altistumiseen ja tartunnan saamiseen vaikuttavat hirveän monet asiat: ihmisten välinen etäisyys, paljonko virusta kantava yskii tai aivastaa, paljonko pisaroita lentää, kuinka paljon pisarassa on virusta, mikä on altistusaika, kuinka paljon altistuva saa virusta ja mikä altistuvan herkkyys on sairastua, Turun yliopiston biolääketieteen professori Ilkka Julkunen luettelee.
Turun yliopiston biolääketieteen professori Ilkka Julkunen sanoo, että virusmuunnos pysyy kurissa viiden kohdan muistilistalla, kunhan ihmiset vain toimivat listan mukaan.
Julkunen lisää, että mahdollisesta herkemmästä tarttuvuudesta huolimatta viruksen tartuntatapa on yhä sama: virus leviää hengitysteihin pääasiassa pisaratartuntana. Vaikka virus olisi miten tarttuva, mutta jos sille ei anneta tilaisuutta tarttua, niin se ei silloin voi levitä.
– Tarttuvuus on voinut kasvaa, mutta yleiset periaatteet ovat täsmälleen samat. Jo käytössä oleva yleinen viiden kohdan muistilista – ahkera käsienpesu, oikeaoppinen yskimishygienia, kasvomaskit yleisillä paikoilla muita kohdatessa, vähintään kahden metrin turvavälit ja kotiin jääminen pienissäkin tautioireissa – estää viruksen leviämistä hyvin. Kun jokainen ihminen noudattaa näitä joka päivä, se on paras tapa ehkäistä tautia, Julkunen lisää.
Samaa mieltä on koronaviruksen leviämistä mallintanut matemaattisen tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen Aalto-yliopistosta.
– Tärkeämpää kuin puhua absoluuttisesta altistumisajasta tai tarkasta turvavälistä on välttää fyysisiä kontakteja. Jos mahdollista, lähikontaktit pitäisi rajoittaa vain lähipiiriin, samassa taloudessa asuviin, Ilmonen mietti.
Ilmonen lisäsi, että virusmuunnos on toistaiseksi ”tuontitavaraa”, se on tullut Suomeen ulkomailta saapuneiden henkilöiden mukana. Näyttöä virusmuunnoksen leviämisestä väestön keskuudessa ei ole.
Aalto-yliopiston matemaattisen tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen sanoo, että virustilanne Suomessa on pysynyt muuta Eurooppaa parempana oikea-aikaisten toimien ansiosta.
– Uskon, että päättäjät pystyvät tekemään oikea-aikaisesti riittävän tehokkaita päätöksiä, mikäli tarve on. Perusviruksen osalta olisimme ilman rajoituksia paljon heikommassa tilanteessa, joten tilanne on omissa käsissä nytkin. En usko, että enää tässä vaiheessa taudin annetaan ryöpsähtää, kun rokotekin on tuloillaan. Ei voida enää maaliviivalla kaatua, Ilmonen naurahti.
Ilmonen sanoo, että Suomi on selvinnyt viruksen torjumisessa muuta Eurooppaa paremmin oikea-aikaisten ja riittävän tiukkojen päätösten sekä kansalaisten sitoutuneisuuden ja yhteishengen avulla.
– Kun puututaan riittävän aikaisin, ei jouduta radikaaleihin toimiin. On nähty, miten käy, jos rajoituksiin mennään liian myöhään. Lisäksi suomalaiset ovat vahvoja, ja yhdessä pidetään huolta sekä itsestä että toisista. Tällä hetkellä lisätoimille ei ole tarvetta, mutta THL:n mittareita pitää seurata tarkasti, Ilmonen huomautti.
Julkunen korosti, että virusmuunnoksia tapahtuu koko ajan. Se on viruksen luontaista evoluutiota, jolla se mm. pyrkii välttämään ihmisen immuunisuojaa.
Koronavirustilanne Britanniassa on muuttunut selvästi heikommaksi, kun uusi virusmuunnos on alkanut levitä. Maanantaina kirjattiin uusi vuorokausiennätys vahvistetuissa tartunnoissa. Kuvassa autoilijat jonottavat drive-in-rokotuspisteelle Hydessa.
Julkunen sanoo, että koronavirusmuunnoksissa on havaittu enimmillään 30 nukleotidimuutosta, mikä vastaa 0,1 prosentin muuntautumista. Kaikki niistä eivät edes vaikuta aminohappotasolla.
– Viruksen ominaisuudet eivät ole kokeneet kovin isoa muutosta. Muutokset ovat hyvin vähäisiä koko genomin suhteen, eikä muuntuneen viruksen aiheuttama tauti ole oleellisesti vaikeampi. Tästä on tehty vähän isompi juttu kuin se onkaan, Julkunen sanoi.
Virusmuunnos on Julkusen arvion mukaan niin vähäinen, ettei sen pitäisi vaarantaa joulun jälkeen aloitettuja rokotuksia.
– Muutokset ovat sen verran pieniä ja yksittäisiä, että on hyvin oletettavaa, että käytössä olevalla ja käyttöön tulevilla rokotteilla saadaan immuniteetti.
– Jos influenssaviruksesta vetää johtopäätöksiä, muutoksen pitäisi olla useiden prosenttien luokkaa, jotta rokote ei enää tehoaisi. Silloin pitäisi tapahtua useiden aminohappojen muutoksia, pienet muutokset eivät yleensä vaikuta immuunisuojaa heikentävästi, Julkunen miettii.
– Tilannetta pitää toki seurata! Julkunen korosti.
