Kommentti: Sitä kuuluisaa laumasuojaa pitää odotella vielä pitkään - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Sitä kuuluisaa laumasuojaa pitää odotella vielä pitkään

Näyttävästi alkaneen rokotusohjelman jatkosta ei ole vieläkään selkää kuvaa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Koronarokotukset ovat vasta alkuvaiheessa Euroopassa. Jatkosta ei ole selkeää kuvaa.

29.12.2020 19:05

Koronarokotukset ovat päässeet alkuun, ja se on hieno asia.

Suomi on varannut mahdollisuuden hankkia EU:n yhteisosto-ohjelmassa yhteensä noin 18 miljoonaa rokoteannosta. Kun pistoksia on kaksi, rokotteet riittävät 9 miljoonalle ihmiselle.

Siinähän olisi pelivaraa vaikka kuinka. Loput rokotteet voidaan sitten antaa köyhiin kehittyviin maihin solidaarisuuden osoituksena, onhan Suomi mukana tällaisessakin yhteishankkeessa.

Asia ei kuitenkaan ole noin yksinkertainen. Ensimmäisellä valmisteella – saksalaisen BioNTechin ja yhdysvaltalaisen Pfizerin rna-rokotteella – on myyntilupa Euroopan unionissa, mutta toimitukset eivät ole päässeet vielä kunnolla käyntiin.

Siksi rokotuskampanjan aikataulua on hyvin vaikea määrittää. Ainakaan sitä ei voi Suomen omin toimin kiristää eikä hoputtaa.

Valmistajista se on kiinni – ei rokotetilauksia Suomessa hoitavista terveysviranomaisista. Logistiikkaa ja organisaatiota on väestön rokottamista varten on säädetty jo pitkään valmiiksi, mutta ”pizzalaatikoissa” toimitettavia pieniä ja kauniita rokotepulloja ei vain näy, ainakaan tarpeeksi.

BioNTechin ja Pfizerin rokote vaatii syväjäädytyksen kuljetusten ja varastoinnin ajaksi.

Rokotusaikataulua tiistaina IS:lle kommentoineen sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkärin Sari Ekholmin mukaan valmistajien toimitukset ovat merkittävin tekijä rokotusten suunnittelussa.

– Rokotteet tulevat maahan pienissä erissä ja pitkän ajan kuluessa, Ekholm viestitti.

Ensimmäinen BioNTech/Pfizerin tapaninpäivänä Suomeen toimittama rokote-erä oli 9 750 annosta. Seuraava lähetys on tulossa tällä viikolla: noin 30 000–40 000 annosta. Seuraavatkin toimitukset pysyvät samassa kokoluokassa, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen tiistaina tiedotustilaisuudessa.

Niistä ei väestön laumasuojan kehittymisen kannalta ole suurta iloa.

Vielä ei tiedetä tarkasti, milloin seuraavat lupaputkessa olevat valmistajat saavat rokotteilleen myyntiluvan Euroopan lääkevirastolta Emalta. Ne ovat yhdysvaltalainen Moderna ja brittiläis-ruotsalainen AstraZeneca.

– Ema on ilmoittanut, että Modernan valmistetta käsitellään 6. tammikuuta 2021. Muille rokotteille ei ole ilmoitettu aikataulua, Ekholm kertoi.

Kaikista näistä edellä kerrotuista syistä suomalaisten rokotusaikataulu on epämääräinen, noin puoli vuotta. Virallinen arvio on, että kaikki halukkaat yli 16-vuotiaat voivat saada rokotuksen kesään mennessä.

Aikataulu ei ole hidas eikä nopea verrattuna muihin Euroopan unionin jäsenmaihin. Vain EU:sta eroava Britannia pääsi aloittamaan muita aikaisemmin myöntämällä BioNTechin ja Pfizerin rokotteelle nopeasti kansallisen luvan.

Näin Ekholm:

– Kaikki maat saavat EU-sopimusten mukaisia rokotteita väestöön suhteutettuna ja komission ilmoituksen mukaan saman aikataulun mukaisesti.

BioNTechin ja Pfizerin rokotelähetys saapui Ateenaan tapaninpäivänä.

Mikä BioNTechia ja Pfizeria sitten hidastaa?

Hyvä kysymys. Samaa ihmettelevät Saksan terveysviranomaiset, jotka ovat jo jakaneet osavaltioihin valmistajalta saamansa vähäiset määrät rokotteita. Lisää haluttaisiin nopeasti.

Saksan liittovaltio laskee saavansa maaliskuuhun mennessä 10 miljoonaa annosta, joilla voidaan rokottaa viisi miljoonaa ihmistä. Se on vähän, kun maan väkiluku on yli 83 miljoonaa.

Die Welt -lehden mukaan monet saksalaispoliitikot ovat kyllästyneitä toimitusvaikeuksiin. Rokotteen kehittänyttä BioNTechia vaaditaan antamaan tuotteensa valmistuslisenssejä muille lääkeyhtiöille ”kriisituotannon” käynnistämistä varten. Kristillisdemokraattinen terveysministeri Jens Spahn ei kuitenkaan halua pakottamislinjalle lähteä. Sehän olisi yksityisen yhtiön toimintaan puuttumista.

Totta kai BioNTech ja sen omistajat haluavat suojata arvokasta tuotettaan ja teknologiaansa eivätkä antaa sitä noin vain kilpailijoiden käsiin.

Modernan rna-rokotteesta puolestaan ei ole kovin paljon iloa eurooppalaisille, ainakaan alkuvuonna. Yhdysvaltain liittovaltio on rahoittanut Modernaa, ja valtaosa yhtiön alkuvaiheen rokotetuotannosta on varattu Yhdysvaltain markkinoille.

On mahdollista, että oikeat massarokotukset voivat alkaa EU:ssa vasta sitten, kun AstraZeneca saa myyntiluvan yhdessä Oxfordin yliopiston kanssa kehittämälleen rokotteelle.

Yhtiö on aloittanut rokotteensa valmistuksen jo hyvissä ajoin ennen myyntilupakäsittelyä. EU on varannut valmistetta ennakko-ostosopimuksella 300 miljoonaa annosta, josta Suomeen on tulossa väestöön suhteutettu 1,23 prosentin osuus – laskennallisesti noin 3,7 miljoonaa annosta.

Alustavien tulosten mukaan AstraZenecan virusvektoripohjainen rokote olisi suojateholtaan heikompi kuin Pfizerin ja Modernan rna-rokotteet. Yhtiön suurimman sopimusvalmistajan Intian seerumi-instituutin toimitusjohtaja Adar Poonawalla kertoi kuitenkin tiedotustilaisuudessa maanantaina, että suojateho nousee 90–95 prosenttiin säätämällä annosteluväliä. Rokotteen ensimmäisen ja toisen annoksen välisen tauon pitäisi olla 2–3 kuukauden pituinen, jotta rokote tehoaisi kunnolla. Se on hyvä uutinen.

Euroopan lääkevirasto ei ole vielä kertonut myyntilupakäsittelyn aikataulua Oxfordin ja AstraZenecan rokotteelle.

Aika hitaasti tässä siis mennään kohti kesää, mutta toivoa on.

Hyvä syy iloita on se, että Pfizerin lisäksi muitakin valmistajia on jo tulossa markkinoille. Toinen syy iloita on se, että nämä kaikki kolme rokotetta todennäköisesti tehoavat Britanniasta ja Etelä-Afrikasta liikkeelle lähteneisiin uusiin virusvariantteihin.

Keskeinen kysymys jää vielä vaille vastausta. Milloin päästään niin sanottuun laumasuojaan – riittävän suureen rokotuskattavuuteen, jolla epidemia saadaan pysähtymään? Sitä eivät asiantuntijat tiedä.

Jos uudet virusvariantit tarttuvat niin paljon ärhäkämmin kuin näyttää, rokotuskattavuuden pitää todennäköisesti nousta aikaisemmista arvioista. ”Classic”-viruskannalle sen uskotaan olevan noin 70 prosenttia, mutta uusien varianttien kukistamiseksi voidaan tarvita jopa yli 90 prosentin rokotuskattavuutta.

Ylilääkäri Puumalainen vastasi laumasuojakysymykseen tiistaina – hyvin varovaisesti, suuria odotuksia toppuutellen.

– Jos kaikki menee toivotusti, me olemme kesällä siinä tilanteessa, että sosiaali- ja terveydenhuollon etulinjan henkilöstö, hoivakotien henkilöstö, ikääntyneet yli 70-vuotiaat ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat on jo kattavasti rokotettu ja ollaan päästy jo hyvin käynnistämään muun väestön rokotuksia. Tarkempaa aikataulua rokotusten suhteen hyvin vaikea tällä hetkellä antaa.

Siinäpä se oli lyhyesti sanottuna.

Elämä ei tästä juuri vapaudu uuden vuoden alkaessa, eikä pitkällä keväälläkään. Sitkutellaan siis vielä menemään, ei heitetä lekkeriksi eikä lasketa suojausta alas.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?