Katso, mikä on Suomen rokotus­järjestys – asian­tuntijat arvioivat, milloin on ”tavallisen kansan” vuoro - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Katso, mikä on Suomen rokotus­järjestys – asian­tuntijat arvioivat, milloin on ”tavallisen kansan” vuoro

Kaikki rokotteen haluavat suomalaiset pyritään rokottamaan kesään mennessä.

28.12.2020 7:08

Sunnuntaina saavutettiin koronaviruksen vastaisessa taistelussa merkkipaalu, kun ensimmäiset rokotteet annettiin Suomessa.

Kun koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö on saatu rokotettua, aletaan rokottaa muita ryhmiä. Rokotusjärjestys on selvinnyt jo riskiryhmien ja ikäihmisten osalta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tehnyt esityksen koronarokotusten rokotusjärjestyksestä. Esitys pohjautuu THL:n asettaman Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän Krarin kannanottoihin.

THL:n mukaan rokotusjärjestys on oleellinen osa kansallista koronarokotusstrategian toteutusta. Strategian mukaisesti rokotuksilla pyritään koronavirustaudin aiheuttaman tautitaakan vähentämiseen, kuolemien ja elinvuosien menettämisen estämiseen sekä terveydenhuollon kantokyvyn ylläpitämiseen.

Järjestys on seuraava:

1. Koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö ja asukkaat

1. Teho-osastojen henkilökunta

2.Todettuja tai epäiltyjä covid-19-potilaita hoitavien vuodeosastojen ja päivystysosastojen sekä ensihoidon henkilökunta

3. Todettuja tai epäiltyjä covid-19-potilaita hoitavien infektiovastaanottojen henkilökunta, koronanäytteenottojen henkilökunta ja koronavirusdiagnostiikkaa tekevä laboratoriohenkilökunta

4. Sosiaalihuollon asumispalvelujen ja laitoshoidon tehostetun palvelun toimintayksikköjen eli ympärivuorokautisen hoivan henkilökunta ja asukkaat (ryhmiä 3 ja 4 voidaan rokottaa samaan aikaan)

5. Kriittinen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö rajatusti, esimerkiksi elinsiirtoyksikköjen henkilökunta

Edellä mainittujen ryhmien kokonaismäärä on runsaat 100 000 ihmistä, kun mukaan lasketaan vain ikääntyneiden hoivapalvelut.

2. Ikääntyneet ja henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia

1. yli 80-vuotiaat*

2. 75-79-vuotiaat *

3. 70-74-vuotiaat*

4. alle 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus**

5. alle 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus***

Yli 70-vuotiaita on kaikkiaan noin 800 000.

*mukaan lukien samassa taloudessa asuvat omaishoitajat

**Vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavia sairauksia ovat esimerkiksi krooninen vaikea munuaissairaus, vaikea immunosuppressiivinen tila (elinsiirto, akuutti syöpähoito) ja vaikea krooninen keuhkosairaus.

*** Vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia ovat esimerkiksi sepelvaltimotauti ja kirroottinen maksasairaus.

3. Muu väestö

Asiantuntijaryhmä on muodostanut sairauksista kaksi ryhmää, jotka altistavat vakavalle covid-19 -taudille.

Toisessa ryhmässä on erittäin suuri riski ja toisessa suuri riski.

Ryhmä 1. Erittäin suuri riski, voi sisältää seuraavia sairauksia:

  • Krooninen vaikea munuaissairaus

  • Vaikea immunosuppressiivinen tila (elinsiirto, akuutti syöpäihoito)

  • Krooninen keuhkosairaus (vaikeahoitoinen astma ja COPD)

  • Kakkostyypin diabetes.

Ryhmä 2. Suuri riski, voi sisältää esimerkiksi seuraavia sairauksia:

  • Sepelvaltimotauti

  • Uniapnea

  • Kirroottinen maksasairaus.

Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi arvioi rokoteaikataulusta, että tammikuussa rokotettaisiin hoitohenkilökuntaa, ja helmikuussa ikääntynyttä väestöä, joiden kohdalla kuolemanriski on suurin.

Ikääntyneiden jälkeen, arviolta maaliskuun alussa, olisi työssäkäyvien riskiryhmäläisten vuoro. Alle 65-vuotiailla riskiryhmäläisillä voi olla esimerkiksi syöpäsairaus, vaikea sydänverisuonisairaus tai hengityselinsairaus.

Isompien massojen, työssä käyvien, vuoro koittaisi Mäkijärven arvion mukaan maaliskuussa. Kyse on Mäkijärven mukaan alustavista pohdinnoista.

– Se on valtakunnallisten rokoteasiantuntijoiden laskennallinen arvio, he ovat arvioineet, kuinka paljon tammi-helmikuussa saataisiin rokotettua riskiryhmiä ja milloin olisi niin sanotun tavallisen kansan vuoro – ja maaliskuuhun ovat päätyneet.

Husin hallintoylilääkäri Teppo Heikkilä pitää Mäkijärven arviota isompien massojen rokotuksen aikataulusta realistisena. Aikataulut ovat kuitenkin kiinni pitkälti rokotteiden saatavuudesta.

– Rokotteita pyritään antamaan sitä mukaa kun niitä saadaan maahamme. Aikataulu riippuu tietysti siitä, millä aikataululla rokotetta pystytään toimittamaan.

THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan aikatauluun vaikuttaa myös AstraZenecan kehittämän rokotteen hyväksyminen, jonka odotetaan tapahtuvan tammikuun aikana Euroopan lääkevirasto EMA:n toimesta.

Kaikki halukkaat yli 16-vuotiaat olisi Nohynekin mukaan tarkoitus saada rokotettua kesään mennessä.

– Jos ajatellaan sikainfluenssapandemian aikaa vuosina 2009–2010, noin puolet väestöstä saatiin rokotettua runsaassa parissa kuukaudessa. Jos ja kun saadaan sitä adenovirus -vektorirokotetta (AstraZeneca), jossa ei ole yhtä haastava kylmäketju (rokote säilyy jääkaappilämpötilassa), se helpottaa rokotteiden liikuttamista paikasta toiseen ja myöskin rokotustapahtuman järjestämistä, Nohynek kertoo.

THL:n listaamien ryhmien jälkeen rokotusjärjestys on periaatteessa vapaa, jos rokotteita on saatavalla riittävästi.

– Siitä eteenpäin kysymys on vain siitä, kuinka nopeasti kunnat pystyvät järjestämään maahan tulevien rokotteiden antamisen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?