Annika Saarikko karun totuuden edessä: ”Jos politiikan sisältö ei vastaa tarpeeksi keskustan tavoitteita, emme ole mukana” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Annika Saarikko karun totuuden edessä: ”Jos politiikan sisältö ei vastaa tarpeeksi keskustan tavoitteita, emme ole mukana”

Keskusta ja vihreät setvivät välejään pyhien jälkeen Annika Saarikon pyynnöstä. Hän on saanut Haavisto-äänestyksen jälkeen kentältä kitkerää kritiikkiä, mutta liian kiltti keskusta ei Saarikosta ole hallituksessa ollut. – Jos olisin katsonut vain tätä näytöstä, lopputulos olisi voinut olla toisenlainen.


23.12.2020 9:32

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon johtaman keskustan joulumieltä synkistävät vaikeat välit hallituskumppani vihreisiin ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) tapauksen jälkeen.

Keskustan ja vihreiden puoluejohdot yrittävät löytää yhteistä säveltä hallitustyöhön ja puhdistaa ilmaa istumalla saman pöydän ääreen tammikuussa. Saarikko on ehdottanut tapaamista vihreiden puheenjohtajalle Maria Ohisalolle.

– Yhdessä pitää miettiä, miten pääsemme eteenpäin. Yksi syy ongelmiin taitaa olla, että tunnemme toisiamme puolueina tänä päivänä vähän huonosti. Vaikka jää arpia ja haavoja, keskusteluyhteys pitää aina säilyttää ja yrittää ymmärtää toista. Se ei tarkoita, että me koskaan olisimme samaa mieltä kaikesta tai joku antaisi periksi, Saarikko linjaa.

 Jos ajattelisin, että tässä hallituksessa ei ole mitään järkeä tai että se ei ole toimintakykyinen, niin ilman muuta tämä hallitusyhteistyö loppuisi.

Hän sanoo suoraan, ettei yhteistyö vihreiden kanssa ole keskustalle helppoa, koska perustavaa laatua olevat kannat ovat niin erilaiset. Saarikko ei usko uhkailuun politiikassa, mutta seuraavaksi napakasti lausutuista sanoista on joulun henki etäällä. Niitä voi pitää myrskyvaroituksenakin.

– Jos ajattelisin, että tässä hallituksessa ei ole mitään järkeä tai että se ei ole toimintakykyinen, niin ilman muuta tämä hallitusyhteistyö loppuisi. Se on aivan selvä asia. Toivon, ettei näin käy. Tässä hallituksessa on paljon hyvää. Mutta tietysti on niin, että jos politiikan sisältö ei vastaa tarpeeksi keskustan tavoitteita, niin me emme ole mukana tässä, Saarikko täräyttää.

Saarikko ei pidä lausuntoa uhkauksena, vaan tosiasian toteamisena. Saarikosta puolijalkaa kohti oppositiota -asenteella liikkeellä olemisesta ei yleisesti tule mitään. Keskusta on jo useamman kerran sisäisesti päättänyt olla hallituksessa.

 Hallituksessa joko ollaan tai ei olla ja me olemme hallituksessa.

– Hallituksessa joko ollaan tai ei olla, ja me olemme hallituksessa. Olen yhteistyön ja maltin toimija, mutta myös arvoihin nojaava poliitikko. Niiden varassa toimitaan, kaikissa tilanteissa.

Keskustaa kirvelee erityisesti tapa, jolla vihreät ryhtyivät valkopesemään Haavistoa perustuslakivaliokunnan mietinnön valmistuttua. Valiokunta katsoi Haaviston rikkoneen lakia, mutta ministerin korotettu syytekynnys ei ylittynyt. Vihreät ryhtyivät urakalla kääntämään asiaa niin, että Haavisto ei ole tehnyt mitään väärin, vain auttanut lapsia.

Saarikon mukaan keskusta ja vihreät elivät hyvin eri todellisuutta. Ja sen Saarikko on saanut tuta keskustan kentältäkin. Sieltä kysytään nyt vihaisena, kuinka kauan keskusta jatkaa vihreille joustamista.

– Ja vihreät kysyvät omiltaan, kuinka pitkään he joutuvat katsomaan, että keskustan vuoksi annetaan periksi. Olemme käyneet tätä paljon läpi Maria Ohisalon kanssa. Kummankin kannattajat kokevat, että annetaan toiselle liikaa periksi.

Mitä asialle siis on tehtävissä? Keskustaa reippaat sata päivää johtanut Saarikko vastaa vain omasta puolestaan.

– Mielikuva hallituksen punavihreydestä on syöpynyt syvälle keskustalaistenkin silmissä. En ole riittävästi onnistunut viestimään punamultavetoisesta hallituksesta tai sen hyvin keskustahenkisistä onnistumisista. Valtaosa päätöksistä on ollut sellaisia, jotka on kirjattu hallitusohjelmaa juuri niin kuin me toivoimme. Arvelin tämän työn helpommaksi ja siinä pitää pystyä parempaan, Saarikko ruoskii itseään.

Saarikko ei syyttele ketään syntyneestä mielikuvasta, mutta sen varjon alla hän itse joutuu toimimaan. Hänellä on kokemusta myös siitä, kuinka vaikeaa Juha Sipilän hallituksen kovan oikeistohallituksen leimaa oli muuttaa ihmisten silmissä, vaikka työllisyys kasvoi ja ihmisten hyvinvointiin tehtiin myös parannuksia.

– Mielikuvalle ei voi antautua. En voi miettiä koko ajan, milloin lähdemme täältä pois. Silloin en saa koskaan mitään aikaiseksi.

Keskustan tilanne on silti tukala. Sille lankeaa toistuvasti selittäjän rooli, ja oppositio ottaa siitä kaiken huvin irti. Se huutelee joka käänteessä keskustaa tulemaan pois vihervasemmistohallituksen pönkkäpuolueen paikalta. Näin kävi myös sunnuntaina, kun Suomi palautti al-Holin leiriltä lasten lisäksi ensimmäistä kertaa myös aikuisia.

– Ratkaisu oli hallituksen vuoden takaisen periaatepäätöksen mukainen. Monimutkainen asia, ilman muuta. Käytännön toimet ovat näissä täysin viranomaisten käsissä, Saarikko kuittaa lyhyesti.

Annika Saarikko on saanut osansa keskustan kentän kitkerästä palautteesta Haavisto-äänestyksen jälkeen.

Eduskuntaryhmän vaikeat tilanteet saavat toistuvasti levottomaan tilaan. Puolueen itsetunto ei ole vielä kohdillaan. Ja kentällä on edelleen niitäkin, jotka katsovat, ettei hallitukseen olisi pitänyt lainkaan mennä. Kentältä kitkerää palautetta on satanut paljon myös Saarikolle.

– Ajattelen, että yhteydenotot ovat myös välittämisen merkki. Puolueella on väliä: keskusta tuntuu ja on tärkeä, kun se toimet kiinnostavat. Pahinta olisi, jos olisi aivan hiljaista. Minulta voi vaatia perustelut sille, miksi toimittiin, niin kuin toimittiin. Aika monesta vihaisesta palautteesta on poikinut hyvä ja rakentava keskustelu, kun siihen on antautunut.

Kysytään joulun ollessa ovella, onko keskusta ollut liian kiltti hallituksessa?

– Ei. Voit kysyä keneltä tahansa hallituskumppanilta niin uskoisin heidän vastaavan, että ei todellakaan. Olemme varmasti olleet muiden hallituskumppanien mielestä aika usein hankalia. Joissain kysymyksissä kyllä aika yksin.

Saarikko sanoo valinneensa avoimuuden linjan omista ja puolueensa tunnoista Haavisto-äänestyksessä, jossa keskusta antoi lopulta tukensa ulkoministerille.

– Olisimme halunneet nähdä toisenlaisen ratkaisun. Sitten pitää aina palata politiikan perustoimintatapoihin: jokainen puolue valitsee itse ministerinsä.

Saarikon tilannearviossa suomalaiset eivät odottaneet keskustalta hallituskriisiä vaan vastuunkantoa koronakriisistä.

– Johtaminen on sitä, että katsoo monta askelta kauemmas. Jos olisin katsonut vain tätä näytöstä, lopputulos olisi voinut olla toisenlainen. Seuraavana päivänä hallituksessa keskusteltiin vakavasti valmiuslain käyttöönoton tarpeellisuudesta, se asettaa asioita mittasuhteisiin.

Eduskuntaryhmän riveistä on viime aikoina kuulunut kulissipuhetta siitä, että pääministeri Sanna Marin (sd) on hallituksen johtajana liian passiivinen muissa kuin koronaan liittyvissä kysymyksissä. Saarikko kuvaa omaa yhteistyötään pääministerin kanssa ”erinomaiseksi”.

– Meillä on hyvä keskusteluyhteys ja koen, että ymmärrämme toisiamme. Se on ainut edellytys, että tämä hallitus voi toimia. Arvostan yhteistä työskentelyämme.

Saarikosta on selvää, että korona on painottunut hallituksen työssä ja sillä suomalaiset sen onnistumista nyt mittaavat.

– Entä muuta kuin koronaa? Keskusta elää kahta aikaa. Koronan ja sen jälkeistä aikaa. Samaan aikaan pitää miettiä, mitkä ovat ne vahvuustekijät, että Suomi selviää tästä eteenpäin. Miten suomalainen työ pelastetaan?

Entä pelkääkö Saarikko nyt sydän kylmänä seuraavaa kannatusmittausta?

– Politiikkaa ei voi tehdä, eikä puoluetta johtaa, jos pelkää. Itselleni tärkein mittari tälle syksylle on ollut säilyttää mielenrauha ja etsiä kompassiin suunta. Siinä olen onnistunut. Totta kai keskustan johtaminen on vaativa homma. Se on pitkän matkan tehtävä, mutta minulla on luottavainen mieli.

Mihin luottavainen mieli perustuu, kun kannatuskyselyt eivät suuremmin ole heilahtaneet ylöspäin?

– Keskustan ongelmat ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa. Aika tarkkaan yritin etukäteen kertoakin, etten ole sateentekijä, mutta jos voin innostaa muita tekemään, siihen voin lupautua. Luotan, että ihmiset ovat fiksuja. Kun näiden pintakuohujen alta ajattelee kaksi kertaa, asiat asettuvat mittasuhteisiin. Aina ne, jotka huutavat lujimmin eivät ole niitä, joiden mukaan kannattaa mennä. Keskusta on pohjimmiltaan maltillisten ihmisten porukka.

Saarikko on pohtinut, voisiko Yhdysvaltain presidentiksi pian nimitettävän Joe Bidenin vaalivoitto ennustaa laajempaa muutosta maailmassa, jossa pitkän linjan toimijuus, maltti ja yhteistyön politiikka nousisivat trendiksi.

– En laske sen varaan, mutta se olisi keskustalaisuutta. Olen luottavaisin mielin, koska uskon, että on paljon ihmisiä jotka haluavat yhteistyön ja maltin politiikkaa. Siihen minä olen sitoutunut ja siitä aion pitää kiinni.

Mielen pitää luottavaisena myös se, että koronakriisin myötä keskustan vahvat teemat ovat korostuneet ihmisten mielissä.

– Väljempi asuminen, suomalainen ruoka, huoltovarmuus, lähiyhteisöt. Ne ovat umpikepulaisia teemoja.

Keskustan ja vihreiden välillä on nyt siis haavoja ommeltavaksi. Saarikon mukaan se ei kuitenkaan vie pois sitä, että hallitus on osoittanut joulua edeltävinä päivinä myös vahvaa toimintakykyä.

Haavisto-kohun alle jäi eduskunnan hyväksymä oppivelvollisuusiän pidentäminen. Saarikosta se toteutettiin pitkälti keskustalaisella mallilla ja on puolueelle yksi vaalikauden keskeisistä rakenteellisista uudistuksista.

– Toivon ja usko, että tästä vaalikaudesta muistetaan parinkymmenen vuoden päästä se, että syntyi uudenlainen rakenne koko lasten ja nuorten koulutukseen ennemmin kuin yksi luottamusäänestys.

Pian Haavisto-äänestyksen jälkeen hallitus pääsi sopuun eläkeputken poistamisesta ja yli 55-vuotiaiden työllistymistä parantavista toimista.

– Keskusta edusti pöydässä suomalaista veronmaksajaa. Meillä ratkaisussa oli kaksi reunaehtoa. Sen piti olla aidosti työllisyyttä luova ja samalla syntyä rakenteellinen muutos ikäsyrjinnän loppumiseksi.

Hallitus sai epäilyistä huolimatta sovun sorvattua kuntavaalien alla. Eläkeputken asteittainen poistaminen alkaa eduskuntavaalivuonna 2023. Ratkaisun työllisyysvaikutuksiksi on laskettu yhteisvaikutuksena 10 300. Aika näyttää, onko arvio oikea.

Saarikosta ratkaisuun saatiin paljon hyviä tasapainottavia elementtejä, kuten valmisteluun laitettu keino parantaa yli 55-vuotiaiden mahdollisuuksia osa-aikatöihin. Saarikko muistuttaa, että monella vajaalla kuusikymppisellä on vastasyntyneitä lapsenlapsia ja vastuuta iäkkäistä omista vanhemmista.

Työtulovähennyksellä kevennetään yli 60-vuotiaiden työssä olevien verotusta, jotta keikkatöiden ja tuurauksien tekeminen olisi nykyistä kannattavampaa. Sitä Saarikko kuvaa luonteeltaan myös rakenteita muuttavaksi.

– Nämä ovat viestejä työuran jatkamisesta. Ei hampaat irvessä, vaan omien voimavarojen mukaan.

Saarikon mukaan opposition viesti siitä, että hallitus ei tee mitään rakenteellisia uudistuksia ei yksin kertaisesti pidä paikkaansa. Kriittisiä näkemyksiä IS:ssä esitti hiljattain myös Saarikolle puheenjohtajakisan hävinnyt Katri Kulmuni.

– Hän tietysti on istunut osana tätä hallitusta pidempään, mutta eri aikana kuin minä. Siitä olen Katrin kanssa samaa mieltä, että meillä on todella paljon kesken vielä suhteessa työllisyystavoitteeseen, mutta viimeisen kahden viikon aikana on tapahtunut paljon asioita, jotka näyttävät, että rakenteellista muutosta on pystytty tekemään.

Saarikko viittaa oppivelvollisuusiän pidentämisen ja eläkeputken poistamisen lisäksi eduskunnalle annettuun sote-uudistukseen. Hallitus on nyt tehnyt päätökset, joiden avulla mahdollistetaan 30 000 lisätyöllistä, mutta työllisyystavoitteen todellinen maali on 80 000 lisätyöllistä.

Saarikko jakaa Kulmunin näkemyksen myös siitä, että suurin testi hallitukselle tulee olemaan koronan jälkeinen aika, kun erilaisesta tukemisesta pitää siirtyä normaaliin päiväjärjestykseen.

– Siellä odottaa vanheneva Suomi, jonka palvelut pitää taata kaikkialla ja jossa pitäisi tehdä enemmän työtä, jotta kaikki kestää. Se on se todellinen testi.

Miten siihen tilanteeseen enää pystytään hallituksessa pakittamaan, kun nyt velkarahaa on ollut jaettavaksi erilaisiin koronatukiin?

– Ei ole muuta vaihtoehtoa. Koska ei ole sellaista päivää, että voimme ilmoittaa koronan loppuneen, valmistautumista uuteen aikaa pitää tehdä koko ajan tässä ja nyt.

Hallituksen kevään kehysriihestä on tulossa vaikea. Keskustalla keskiössä on kolme kokonaisuutta: työllisyys ja uudistavat päätökset työmarkkinoilla, Suomeen uutta kasvua, yrittäjyyttä ja työtä synnyttävät investoinnit ja väestöpolitiikka.

– Koronan alle ei saa hautautua, että meillä on tapahtunut käänne syntyvyydessä. Sen lasku on pysähtynyt. Nyt päättäjillä on todella tarkka paikka siinä, että pitää antaa paljon myönteisiä signaaleja siitä, että vauvat ovat tervetulleita.

 Suomessa käytettiin kymmenen vuotta jähnäämällä siitä, montako desimaalia on oikea määrä hoitajia.

Keskusta haluaa viedä eteenpäin myös keskustelua ikäihmisten ihmisarvoisesta hoivasta.

– Suomessa käytettiin kymmenen vuotta jähnäämällä siitä, montako desimaalia on oikea määrä hoitajia. Nyt pitäisi päästä siitä keskustelusta eteenpäin. Se hoidettiin. Se on 0,7 ja lakiin kirjattu.

Omaishoito järkevällä tavalla järjestettynä voisi maksaa nykyistä merkittävästi enemmän ja se olisi silti laitoshoitoa halvempaa ja inhimillisempää. Paremmin järjestetty kotihoito toisi turvaa, jolloin laitoshoidon tarve vähenisi.

Saarikko alleviivaa elämän kaareen päiden ovat ratkaisevassa yhteydessä toisiinsa hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta.

– Siksi ikäihmisten hoivaan tarvitaan ihmisarvoinen, mutta uudistava ote ja perhepolitiikkaan myönteinen kuva siitä, että vauvat ovat tervetulleita.

Viime aikojen käänteet, Haavisto-sotku ja al-Holilta lasten ohella palautetut äidit, satavat kuntavaalikentillä kovaa itsetuntoa uhkuvien perussuomalaisten laariin. Saarikko soitteli ennen joululomalle jäämistä vielä kiivaasti ehdokkaita.

– Kuntavaalit on paikalliset vaalit. Ne ratkotaan jokaisessa kunnassa erikseen, Saarikko kuittaa Haavisto-rekyylin kuntavaalikentillä.

Kirkkoministerinä hän on joulun alla huolissaan koronavuoden tuomista sosiaalisista ongelmista. Saarikon mukaan koronarajoitusten oikeaa ajoitusta ja mittakaavaa pitää pohtia tarkkaan, ettei hinta kasvaa kohtuuttomaksi toisaalla.

– Kirkon työntekijät näkevät ehkä ensimmäisenä sen hädän, ihmisten sydänäänet, miten he jaksavat tätä kriisiä. Taloudellisen ahdingon, syvän yksinäisyyden ja pahoinvoinnin. On meidän lähimmäisen rakkauttamme auttaa näitä ihmisiä. Heitä voi olla hyvin lähellämme tai sitten sellaisissa tilanteissa, joissa heitä ei enää näe.

Saarikko itse emännöi ensimmäistä kertaa joulua vastaremontoidussa Oripään-kodissa

– Huomaan ajattelevani nuorinta lastamme. Kaarlo on vuoden ja kolmen kuukauden iässä. Hänen elämästään valtaosa on eletty korona-aikaa. Hän on tottunut siihen elämää, jossa tavataan ihmisiä vähemmän.

Joulumieli tekee tuloaan sydämeen, mutta hallituskiristelyä ja koronaa ei voi unohtaa.

– Omaan elämään mahtuu kaksi todellisuutta. Kevät korona-Suomessa kotiäitinä ja nyt hallituksen johtoviisikossa koronan hoidon ytimessä käsissä puolue, jonka luottamuksen palautus suomalaisten silmissä on maratonmatka, mutta ei mahdoton sellainen, Saarikko kuvaa vuotta.

Kuusi on tuotu Oripään taloon sisälle hyvissä ajoin. Leipominen on Saarikon rentoutumiskeino ja piparitaikinan hän tekee aina itse. Se on leivottu yhdessä lasten kanssa. Joulua vietetään lähimmän perheen kesken koronaturvallisesti. Oripään-kotiin tulevat Saarikon vanhemmat ja veli.

– Meillä on lasten joulu. Aarni eskarilaisena on parhaimmassa iässä joulupukille kirjoittamiensa kirjeiden kanssa. Lasten ilo on meille tässä joulussa se suurin juttu.

Keskustan puheenjohtajan joulupöydässä on ”taatusti suomalainen” äidin miehen paistama kinkku, joululaatikot ja Oripään-talon kasvimaan vihanneksista tehty rosolli.

– Tämä poikkeuksellinen joulu painuu meidän kaikkien suomalaisten mieliin iäksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?