Professori yllättyi Jari Aarnion murhatuomiosta: ”Olin odottanut toisen suuntaista ratkaisua” – tästä historiallisessa päätöksessä on kyse - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Professori yllättyi Jari Aarnion murhatuomiosta: ”Olin odottanut toisen suuntaista ratkaisua” – tästä historiallisessa päätöksessä on kyse

Sakari Melanderin mukaan kysymysmerkkejäkin jäi, ja asiaa olisi voitu arvioida myös toisin.

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander.­

22.12.2020 17:43 | Päivitetty 22.12.2020 21:22

Helsingin huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion elinkautinen tuomio tuli yllätyksenä Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorille Sakari Melanderille.

– Tämä on poikkeuksellinen asia ja yllättävä lopputulos. Olin itse ehkä odottanut toisen suuntaista ratkaisua ottaen huomioon kuinka poikkeuksellinen epävarsinainen laiminlyöntirikos -konstruktio ylipäänsä on tahallisissa henkirikoksissa, Melander sanoo.

Aarnio tuomittiin epävarsinaisena laiminlyöntirikoksena murhasta koskien 17 vuotta sitten Vuosaaressa tehtyä palkkamurhaa. Aarnion ei syytetty itse osallistuneen henkirikoksen toteuttamiseen. Aarnio tuomittiin, koska hän oikeuden mukaan poliisina tiesi murhasta etukäteen, muttei yrittänyt estää sitä.

Melanderin mukaan epävarsinaista laiminlyöntirikosta on tähän asti sovellettu melkein yksinomaan tuottamuksellisissa teoissa, kuten vammantuottamuksessa ja kuolemantuottamuksessa.

– Tämä on harvinainen ja mielenkiintoinen ratkaisu siltä osin ja siksikin, että kysymykseen tulee teko, josta elinkautinen vankeusrangaistus on säädetty ainoaksi seuraamukseksi.

– Ymmärrän toki ajatuksen, että epävarsinaisen laiminlyöntirikoksen nimikettä voi soveltaa tällaiseen tapaukseen, vaikka se onkin poikkeuksellista.

Melanderin tiedossa ei ole yhtään aiempaa tapausta Suomesta, jossa epävarsinaisesta laiminlyöntirikoksesta olisi tuomittu elinkautiseen.

– Käräjäoikeuden perusteluissa mainitaan Turun hovioikeuden tapaus, jossa samaa konstruktiota olisi sovellettu tappoa koskevaan tekoon eli myös tahalliseen henkirikokseen, mutta siitä ei seurannut elinkautista.

Melander pitää oikeuden ratkaisua jokseenkin hyvin perusteltuna. Hänen mukaansa silti voi perustellusti ajatella, että asiaa olisi voitu arvioida myös toisin.

– Että kuinka paljon Aarnio itse asiassa oikeasti tiesi näistä asioista ja kuinka konkreettista tieto oli. Kysymysmerkkejä myös jää – käräjäoikeuskin toteaa, että Aarnion motiivi on jäänyt hämärän peittoon, Melander huomauttaa.

– Rikosvastuun toteutumisen näkökulmasta on positiivista, että tällaisia asioita pystytään selvittämään ja että ne aivan aidosti käsitellään. Eikä ajatella niin, että kun on kulunut niin pitkä aika, sillä ei ikään kuin ole enää väliä.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Aarnion pitkäaikainen asianajaja Riitta Leppiniemi vahvisti IS:lle, että Aarnio aikoo valittaa tuomiosta.

Melanderin mukaan hovioikeudessa puidaan todennäköisesti näyttöä. Eli onko riittävästi näyttöä siitä, että Aarniolla oli yksityiskohtaista tietoa murhasuunnitelmista.

– Aarnio oli jo käräjillä sitä mieltä, että hänellä ei ollut riittävän varmaa tietoa vaan pelkkiä huhupuheita. Näyttöä voidaan arvioida monin eri tavoin, Melander sanoo.

– Ja se lienee myös todennäköistä, että hovioikeudessa arvioidaan asian oikeudellista puolta. Eli epävarsinaisen laiminlyöntirikoksen soveltumusta tällaiseen tilanteeseen.

Melander ounastelee tapauksen etenevän korkeimpaan oikeuteen hovioikeuden ratkaisusta riippumatta.

– Tässä on kyse niin periaatteellisesti merkittävästä tapauksesta, että asia etenee melko varmasti korkeimpaan oikeuteen. Se on toinen asia, että myöntääkö korkein oikeus valitusluvan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?