Yksi vai kaksi makuuhuonetta? - Katso Tamminiemen museon videokierrokselta kuinka Urho ja Sylvi asian ratkaisivat - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Yksi vai kaksi makuuhuonetta? - Katso Tamminiemen museon videokierrokselta kuinka Urho ja Sylvi asian ratkaisivat

Tamminiemi on nykyään Urho Kekkosen museo. Siellä esitellään Kekkosen, Risto Rytin ja C. G. E. Mannerheimin presidenttiaikaa sekä Suomen historian käänteitä toisesta maailmansodasta 1980-luvun alkuun.

22.12.2020 8:16 | Päivitetty 23.12.2020 11:52

Tamminiemen museo on suljettu koronan takia, mutta ISTV pääsi opastetulle videokierrokselle muhkeaan kivihuvilaan ja sen rantasaunaan.

ISTV:n yksityiskierros Tamminiemessä on nyt nähtävissä tallenteena. Oppaana on museon intendentti Mikko Teräsvirta. Toimittaja on Antti Virolainen.

Työhuoneen miljöö on muuttunut historian saatossa eri isäntien aikana. Tällainen se oli Urho Kekkosen komennossa.­

Presidentin asunnoksi 1940

Meilahden lounaisrannassa oleva tontti on takuulla yksi Helsingin parhaista.

Sinne 1904 rakennettu jugendlinna remontoitiin presidentin asunnoksi jo vuonna 1940. Se ehti olla presidentti Risto Rytin ja C. G. E. Mannerheimin residenssi, mutta Juho Kusti Paasikivi suosi Presidentinlinnaa.

Risto Ryti vuonna 1940.­

Presidentti Ryti teki Tamminiemessä uransa vaikeimmat päätökset. Hän tapasi siellä jatkosodan kriittisillä hetkillä kesäkuussa 1944 Saksan ulkoministeri Ribbentropin. Neuvotteluiden jälkeen junailtu Ryti-Ribbentrop-sopimus takasi Saksan ase- ja viljatoimitusten jatkumisen Suomelle.

Vain runsasta kuukautta myöhemmin Ryti allekirjoitti työpöytänsä kannella 1.8.1944 päivätyn eroilmoituksensa.

Mannerheim seurasi Rytiä talon isäntänä ja mieltyi merelliseen ympäristöön. Tamminiemi oli Mannerheimin viranhoidon keskus ja hän neuvotteli siellä välirauhan kovista ehdoista valvontakomission puheenjohtajan Andrei Ždanovin kanssa.

Urho Kekkosen 30 vuotta

Urho Kekkonen muutti Tamminiemeen puolisonsa Sylvi Kekkosen kanssa vuonna 1956. Presidentti asui siellä kuolemaansa (1986) saakka.

Tamminiemen alle louhittiin pommisuoja syksyllä 1944 C. G. E. Mannerheimin toimiessa presidentinä. Sinne johti talon sisältä käytävä. Rannassa oli huhujen mukaan pikavene lähtövalmiudessa.­

Kekkosen presidenttikaudella 1956–1981 Tamminiemi oli säännöllisesti Suomen poliittisen elämän keskiössä. Hallitukset tulivat sinne jättämään eronpyyntönsä ja siellä nimitettiin uudet tilalle. Työhuoneen ikkunapöydässä keskusteltiin luottamuksellisesti ja saunassa haudottiin vieläkin isommista asioista.

Huvilan iltamissa isäntä järjesti kulttuuripoliittisia lastenkutsujaan ja puoliso emännöi kirjallista salonkiaan.

Salit ovat komeita. Kaareva erkkeri-ikkunarivi antaa merelle.­

Kekkosten muuton alla jugendhuvila peruskorjattiin ja modernisoitiin tilavammaksi. Kaakeliuunit purettiin ja puulämmitys korvattiin öljylämmityksellä.

Tontille valmistui rantasauna heti ensimmäisen kesän aikana.

Tämän saunan löylyissä on solmittu tuttavuuksia vuodesta 1956 lähtien.­

Presidentinlinnasta tuotiin lisää 1800-luvun jälkipuoliskon koristeellisia kalusteita. Niillä kalustettiin alakertaa.

Yläkertaan hankittiin kotimaisia aikalaiskalusteita. Sisustusta uudistettiin 1974 professori Timo Sarpanevan johdolla. Tuolloin hankittiin sen ajan muodikkaita, Yrjö Kukkapuron suunnittelemia nahkakalusteita. Yläkertaan myös Alvar Aallon koivupöytiä ja -tuoleja.

Vuosien varrella uutta ilmettä sisustukseen toivat Kekkosen pitkän virkakautensa aikana Suomesta ja ulkomailta saamat lahjaesineet sekä presidenttiparin omat taidehankinnat.

Urho Kekkosen museoksi 1987

Kekkosen kuoltua Museovirasto muokkasi Tamminiemestä kotimuseon. Presidentti Mauno Koivisto avasi Urho Kekkosen museon joulukuussa 1987. Museon tehtävänä on esittellä myös Suomen itsenäisyyden ajan historiaa.

Kekkosen perikunta lahjoitti museolle presidenttiparille kuuluneen irtaimiston. Kokoelma sisältää huonekaluja, taide-esineitä, ase- ja kalastusvälineitä, kunniamerkkejä, valtiovierailuilla saatuja lahjoja ja syntymäpäivälahjoja.

Tamminiemen intendentti Mikko Teräsvirta.­

Ensin oli Villa Nissen 1904

Upea jugendlinna oli alunperin nimeltään Villa Nissen. Se nousi upporikkaan tukkukauppiaan Jörgen Nissenin perheen kodiksi vuonna 1904.

Huvilan suunnittelivat nuoret arkkitehdit Sigurd Frosterus ja Gustaf Strengell. Talossa oli huonepinta-alaa 445 neliömetriä.

Vuonna 1914 huvila vaihtoi omistajaa: Venäjällä metalliteollisuuden parissa työskennellyt insinööri Ernst Sundgren osti sen kesäpaikaksi kuusilapsiselle perheelleen ja talosta alettiin käyttää nimeä Villa Ekudden (Huvila Tamminiemi).

Amos Anderson lahjoitti valtiolle

1920-luvun alussa Tamminiemen osti Suomen varakkaimpiin liikemiehiin kuulunut Amos Anderson.

Anderson päätyi lahjoittamaan Tamminiemen tasavallan presidenttien asunnoksi vuonna 1940. Lahjoituksen taustalla oli Andersonin ystävyys presidentti Kyösti Kallion kanssa. Kallio oli useaan otteeseen maininnut asuvansa mieluummin Meilahden maalaismaisemassa kuin Presidentinlinnassa.

Anderson lahjoittikin talon valtiolle ja sitoutui myös kustantamaan tarvittavan peruskorjauksen. Rakennushallituksen korjaustyöt valmistuivat loppuvuodesta 1940, joten virastaan sairauden takia eronnut presidentti ei ehtinyt muuttaa siihen. Kallio kuoli 19.12.1940.

Legendaarinen Napoleon-kuva Urho Kekkosesta on akateemikko Caj Bremerin ottama (Korsika 1962). Suorassa Tamminiemi-lähetyksessä toimittaja nimesi sen virheellisesti valokuvaaja Kalle Kultalan otokseksi. Kuva Caj Bremerin Mies katolla -kirjan jukistamistilaisuudesta 2019.­

Lähde: www.kansallismuseo.fi/fi/tamminiemi

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?