Uusi arvio: Näin pian työssä käyvät alkavat saada koronarokotuksia – Hus-johtajalta valoisa viesti ”tavalliselle kansalle” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Uusi arvio: Näin pian työssä käyvät alkavat saada korona­rokotuksia – Hus-johtajalta valoisa viesti ”tavalliselle kansalle”

Markku Mäkijärvi arvioi, että ensimmäiset rokotukset annetaan Husin alueella. Ensimmäisenä rokotuksen saavat tehohoitajat- ja lääkärit.

Husin hallintoylilääkäri Markku Mäkijärvi sanoo, että rokotukset aloitetaan tehohoitajista ja teholääkäreistä. Siitä rokotuksia laajennetaan koronavuodeosastoille ja päivystäviin yksiköihin.

19.12.2020 7:05

Koronatunnelin päässä näkyy jo valoa.

Ensimmäinen erä koronavirusrokotteita on tulossa Suomeen joulupyhinä, ja Suomi pyrkii aloittamaan rokotukset EU-maiden rintamassa 27. joulukuuta.

Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi arvioi IS:lle, että ensimmäiset rokotukset annetaan todennäköisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.

– Tarkoituksena on, että ensimmäisten päivien aikana saataisiin tärkeimmät yksiköt ja niiden henkilöstö rokotettua. Meillä on noin 300 tehohoitajaa ja useita kymmeniä teholääkäreitä, se on ydinryhmä.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Tuija Kumpulainen sanoo IS:lle, että jouluna maahan saapuu noin 10 000 annoksen erä, jolla voidaan rokottaa 5000 ihmistä.

Ensimmäiset rokoteannokset kuljetetaan Kumpulaisen mukaan eri puolille maata ”alueellisen tasa-arvon nimissä” joulupyhinä. Ensimmäisessä erässä on kyse pitkälti symboliikasta, tautitilanteen kannalta se ei tuo muutosta.

– Tämä on lähtölaukaus. Alkuerän jälkeiset erät vahvistuvat lähiaikoina, mutta alustavasti niillä ei päästä avoimiin väestörokotuksiin. Suojaa syntyy niille, jotka niitä saavat. Toki se suojaa jo järjestelmää, jos henkilöstö ei sairastu.

IS:n tietojen mukaan suunnitelmia tarkemmasta priorisointilistasta rokotejärjestyksen osalta on tehty.

Mäkijärvi arvioi, että tammikuussa rokotettaisiin hoitohenkilökuntaa. Helmikuussa rokotettaisiin ikääntynyttä väestöä, joiden kohdalla kuolemanriski on suurin.

Ikääntyneiden jälkeen, arviolta maaliskuun alussa, olisi työssäkäyvien riskiryhmäläisten vuoro. Alle 65-vuotiailla riskiryhmäläisillä voi olla esimerkiksi syöpäsairaus, vaikea sydänverisuonisairaus tai hengityselinsairaus.

Isompien massojen, työssä käyvien, vuoro koittaisi Mäkijärven arvion mukaan maaliskuussa. Kyse on Mäkijärven mukaan alustavista pohdinnoista.

Husin Markku Mäkijärven mukaan ensimmäisten rokotteiden jakelussa noudatetaan samoja turvajärjestelyjä kuin muutenkin sairaaloiden turvallisuudessa.

– Se on valtakunnallisten rokoteasiantuntijoiden laskennallinen arvio, he ovat arvioineet, kuinka paljon tammi-helmikuussa saataisiin rokotettua riskiryhmiä ja milloin olisi niin sanotun tavallisen kansan vuoro – ja maaliskuuhun ovat päätyneet.

Sehän ei ole valtavan kaukana, jos haluaa nähdä valonsäteen?

– Ei todellakaan.

EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara arvioi, että ”runsaammin päästään rokottamaan helmi-maaliskuussa”. Rytivaara muistuttaa, että rokotuksia vaaditaan rokotteesta riippuen kaksi, jotka otetaan kahden tai kolmen viikon välein.

– Riskiryhmään kuuluvia ja ikääntyneitä on reilu miljoona. Kun työikäistä alkaa tulla enemmän mukaan, ollaan maaliskuun seutuvilla. Riippuu siitä, kuinka isossa rysäyksessä rokotteita saadaan helmi-, maalis- ja huhtikuussa.

Vetovastuu rokotteiden antamisessa on tartuntatautilain mukaan kunnilla, joita on Suomessa yli 300.

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat vaatineet, että hallitus organisoisi kaikkien palkansaajien rokottamisen työterveyshuollon kautta.

– Työterveyshuollossa on se hyöty, että pystytään rokottamaan työpaikoilla. Työpaikoilla saadaan rokotekattavuutta paremmaksi, kun ei tarvitse lähteä jonottamaan mihinkään, Rytivaara sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Tuija Kumpulainen pitää mahdollisena, että ensimmäisten rokotteiden jakelua voivat hankaloittaa viime hetken ongelmat, kuten toimitushäiriöt tai vaikeudet myyntiluvan saamisessa.

Kumpulainen katsoo, että kuntien ”kannattaa ottaa mukaan työterveyshuoltoa ja yksityistäkin”.

– Isot sairaalathan todennäköisesti käyttävät rokottajana työterveyshuoltoaan jo varhaisvaiheessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan ”työterveyshuoltoa pyritään hyödyntämään vastaavasti kuin influenssarokotteissakin”.

Mäkijärven mukaan syväjäässä olevan rokotteen jakaminen useisiin työterveyspisteisiin voi olla vaikeaa. Ensimmäisenä markkinoille tuleva Pfizerin ja BioNTechin rokote edellyttää säilytystä 70:ssä pakkasasteessa.

– Kyllä työterveyshuollolla, jossa terveydenhoitajia on paljon, on merkitystä. Oletettavaa on, että muitakin rokotteita tulee markkinoille, eikä syväjäädytystä vaativien rokotteiden kanssa tarvitse välttämättä pelkästään pelata, sieltä saattaa tulla helpommin käsiteltäviä rokotteita markkinoille, Mäkijärvi sanoo.

EK haluaisi luoda ”hermokeskuksen”, jota noudattamalla rokotukset toteutettaisiin hallitusti eri puolilla maata.

Kumpulaisen mukaan EK:n ehdotus edellyttäisi lainsäädäntömuutosta. Mäkijärvi uskoo, että rokotteiden antaminen pystytään organisoimaan ”ilman ulkopuolista sentteriä”.

– Meillä ainakin Husin alueella prosesseja suunnitellaan hyvässä yhteistyössä kuntien kanssa. Jakelu menee varmaan suurin piirtein yhteisellä aikataululla, mutta antaminen on kiinni jokaisesta toimijasta, miten nopeasti tai hitaasti he saavat homman pyörimään.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?