Anestesia- ja tehohoidon ylilääkäri Risto Kuosa otti tiistaina Twitterissä kantaa Suomen kurjistuvaan koronatilanteeseen. Kuosa viittasi tällä hetkellä 35 teho-osastolla hoidettavaan potilaaseen ja totesi epidemian toisen aallon estämisen epäonnistuneen täydellisesti.
Ilta-Sanomat tavoitti keskiviikkona iltapäivällä Kuosan, joka ei kuitenkaan halunnut kommentoida näkemyksiään tarkemmin. Anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen Itä-Suomen yliopistolta puolestaan kertoo, että vaikka tehohoitopotilaiden määrä ei ole toistaiseksi lisääntynyt räjähdysmäisesti, on huoli perusteltu.
– Joulupyhät tuovat toki oman haasteensa. Silloin nähdään, riittävätkö henkilöstöresurssit mahdollisesti kasvavan tarpeen edessä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mallinnustyöryhmä kertoi maanantaisessa verkkoseminaarissaan, että tehohoitoa voidaan järjestää Suomessa erikoisjärjestelyin enimmillään noin 500 potilaalle. Tämä onnistuisi muun muassa valjastamalla leikkaussaleja ja heräämöjä tehohoitopaikoiksi.
Normaalisti tehohoitopaikkoja on maassa noin 300. Suurin osa on kaiken aikaa käytössä muiden kuin koronapotilaiden hoidossa. Perehdyttämällä tehtävään lisää henkilökuntaa tehohoitopaikkojen määrää voitaisiin Reinikaisen mukaan lisätä noin 200:lla.
THL:n kauhuskenaariossa tehohoidossa olevien koronapotilaiden määrä rikkoo maaliskuun tienoilla 500 haamurajan. Arvio tästä kehityskulusta perustuu siihen, että tartuttavuusluku R kasvaa 20 prosenttia alkavan vuoden tammikuussa. Silloin tartuntoja tulisi enemmän, karkeasti noin 10 000 tapausta per päivä.
THL esitteli taannoin kolme skenaariota koronaepidemian etenemisestä. Kolmas skenaario esitteli kaikkein synkimmän vaihtoehdon.
Reinikaisen mukaan skenaarion toteutuminen merkitsisi kotimaisen tehohoidon kantokyvylle katastrofaalista tilannetta.
– Potilasmäärä voisi ylittää hyvinkin sen, mihin kapasiteettimme venyy. Tämä riippuu tietysti huomattavan paljon siitä, millaisia epidemian hallintatoimia yhteiskunta säätää.
Reinikaisen mukaan tehohoidon henkilöstömitoituksessa yhtä tehohoitopotilasta kohden tulee olla keskimäärin yksi hoitaja. Yhden työpisteen miehittäminen vuorokauden ympäri viikonloput mukaan lukien edellyttää noin 5 hoitajan työpanosta.
– Jos tarkoituksena on ylläpitää kahdeksanpaikkaista teho-osastoa, henkilökuntatarve on minimissään noin 40 hoitajaa, lääkäreitä, lomasijaisia ja jonkin verran muuta henkilöstöä.
Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy julkisti hiljattain selvityksen jäsenistönsä asenteista korona-aikana. Selvityksen mukaan jopa liki 90 prosenttia sairaanhoitajista harkitsee alanvaihtoa. Syiden joukossa korostuvat muun muassa heikko arvostus, vaatimaton palkkataso, henkinen ja fyysinen ylikuormitus sekä pelko.