– Siinä oli kyse lasten elämästä. Olivatpa heidän vanhempansa tehneet mitä hyvänsä, meidän kaikkien suomalaisten velvollisuus on auttaa lapset pois leiriltä ja normaalioloihin.
Näin sanoo liikemies Peter Fryckman. Ilta-Sanomat uutisoi maanantaina, että hän oli järjestelemässä varjo-operaatiota al-Holin leirillä olevien suomalaisten kotiuttamiseksi. Operaatio jäi pelkän valmistelun tasolle.
Fryckman puhuu nyt itse ensimmäistä kertaa julkisuudessa operaation taustoista ja siitä, miksi lähti järjestämään moista. Hänen mukaansa ajatus sai alkunsa, kun leirillä olevien naisten omaiset ottivat yhteyttä ja pyysivät apua.
Fryckman ei tiedä varmasti, miksi omaiset soittivat juuri hänelle, mutta hän epäilee sen johtuvan siitä, että irakilainen entinen kenraali Saad al-Obaidi kuuluu hänen tuttavapiiriinsä ja hän tuntee seudun muutenkin.
Fryckmanin mukaan hänen tavoitteenaan oli kotiuttaa al-Holin leiriltä Suomeen kaikki halukkaat. Halukkaita oli 5–6 perhettä. Suunnitelman mukaan Al-Obaidi olisi ollut mukana järjestämässä turvallista kuljetusta Irakiin ja lopulta Suomeen.
Varjo-operaation hinnaksi olisi tullut 150 000 euroa. Fryckman sanoo, että leiriläisten sukulaiset olivat valmiita laittamaan omasta pussistaan 100 000 euroa.
50 000 euroa kuitenkin puuttui. Fryckman kysyi, olisiko Suomen valtio ollut halukas maksamaan loput. Vastaus oli: ei missään nimessä.
Sisäministeriössä ja ulkoministeriössä oltiin huolissaan Fryckmanin kilpailevasta operaatiosta, ja omaisia varoitettiin lähtemästä liikemiehen epäviralliseen hankkeeseen mukaan. Siihen olisi kuitenkin liittynyt esimerkiksi lahjontaa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi virkarikosepäilyyn liittyvässä poliisikuulustelussaan, että al-Holin operaatiota valmistellessa Fryckmanin hanke ”kummitteli” jatkuvasti taustalla, sillä leiriläisten omaiset olivat turhautuneita ulkoministeriön ja Suomen hallituksen päättämättömyyteen.
– Omaiset kyselivät, olemmeko sitten tekemässä jotakin vai mennäänkö tähän Fryckmanin hankkeeseen mukaan. -- Oli koko ajan uhkana ja riskinä se, että jos ulkoministeriö ei pysty toimimaan, niin tämä toinen raide lähtee toimimaan, Haavisto kuvasi.
Fryckman sanoo, että jos 150 000 euroa olisi saatu kasaan, rahat olisi käytetty muun muassa lahjuksiin, tarvittavaan turvasaattueeseen, rajan ylitykseen ja kuljetuksiin.
– Leiriltä ei pääse pois noin vain, mutta rahalla on taivaallinen voima tämäntyyppisissä maissa.
– Myös kuljetukset olisivat maksaneet. Eihän sitä voi ajatella, että iso liuta naisia ja lapsia lähtisi kävelemään satoja kilometrejä ja vielä ilman saattajia.
Entuudestaan tiedetään, että omin avuin al-Holin leiriltä pakeneminen on kallista, ja hintaan vaikuttaa muun muassa pakenijan tausta.
Ihmisoikeusjärjestö Syrian Observatory for Human Rights raportoi taannoin, että syyrialaiset ovat saattaneet selvitä alle 500 eurolla, mutta etenkin ulkomaalaisten kohdalla ihmissalakuljetuksen hinta on voinut nousta jopa yli 10 000 euroon henkilöltä.
Fryckman sanoo, ettei olisi itse tienannut leiriläisten kotiuttamisoperaatiolla euroakaan. Hän ei ryhtynyt valmistelemaan operaatiota rahan vuoksi.
– Siinä oli mahdollisuus auttaa lapsia. Teen tämäntyyppistä työtä ihan vapaaehtoisena.
– Onneksi ulkoministeri Haavisto otti lopulta ohjakset käsiin ja Suomen valtio hoiti sen. Hänen toimintansa oli esimerkillistä, vaikka siitä on tullutkin polemiikkia. Kyllä ulkoministeriötä johtaa ulkoministeri eikä kukaan muu.
Siksi Fryckman sanookin, ettei varjo-operaation kariutuminen harmittanut häntä.
– Ei harmittanut missään tapauksessa. Ainoa, mitä siinä ehdittiin tehdä, oli valmistelut: puhelinsoitot, tapaamiset ja muutama matka. Ei se mitään maksanut.
– Tällaisissa asioissa on aina parempi, että valtio ottaa ohjakset. Ainoastaan sitä sopii ihmetellä, miksei niin tapahtunut heti.
