Suomea tiedustellaan sotilaallisesti yhtä paljon kuin kylmän sodan huippu­vuosina – kaksi maata erottuu joukosta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomea tiedustellaan sotilaallisesti yhtä paljon kuin kylmän sodan huippu­vuosina – kaksi maata erottuu joukosta

Pääesikunnan tiedustelupäällikkö Pekka Toverin mukaan ulkovaltojen aktiviteetti on kasvanut kylmän sodan huippuvuosien tasolle.

15.12.2020 18:06

Sotilaallinen tiedustelutoiminta on vilkastunut Suomessa ja lähialueilla sen jälkeen, kun Venäjä liitti Krimin niemimaan laittomasti alueeseensa vuonna 2014. Aktiviteetti on jo kylmän sodan huipputason luokkaa, kertoi Pääesikunnan tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Pekka Toveri tiistaina Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n journalistiseminaarissa. Seminaari pidettiin etäyhteyksin verkossa.

Aktiivisimpia tiedustelijoita ovat Kiina ja Venäjä.

– Kaikki merkittävät sotilastiedustelujärjestöt varsinkin Venäjän puolelta toimivat meidän alueella, harjoittaen tiedustelutoimintaa, Toveri sanoi seminaarissa.

– Tätä tiedustelutoimintaa harrastetaan merkittävästi myös verkossa.

Pääesikunnan väistyvä tiedustelupäällikkö Pekka Toveri esiintyi tiistaina Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan seminaarissa. Kuva viime vuoden toukokuulta.­

Venäjän sotilastiedustelu on aktiivinen lähialueillaan, muun muassa Suomessa. Kuvassa Venäjän ilmavoimien elektroniseen tiedusteluun suunniteltu Il-20-lentokone.­

Verkkotiedustelu on Toverin mukaan noussut viime vuosina yhä merkittävämmäksi uhkaksi. Uusi sotilastiedustelulaki antoi Suomelle tiettyjä työkaluja näiden uhkien torjuntaan. Viime vuonna voimaan tulleen lain mukaan puolustusvoimat voi ulottaa oman tietoliikenne- ja tietoverkkotiedustelunsa maan rajojen ulkopuolelle.

Uusi laki on merkinnyt sotilastiedustelun painopisteen muuttumista strategiseen suuntaan, kenraalimajuri kertoi.

– Perinteisesti, jo toistasataa vuotta, olemme tehneet taktis-operatiivisen tason tiedustelua, signaalitiedustelua ja valvoneet meidän lähialueitamme. Meidän haasteemme on tänä päivänä se, että sotilaalliset uhkat voivat kehittyä paljon nopeammin kuin meillä on kyky omilla sensoreillamme nähdä tässä lähialueilla, Toveri sanoi.

– Siinä vaiheessa kun joukot lähtevät liikkeelle ja siirtymään, niitä voidaan keskittää niin nopeasti, ettei oma valvontamme pysy perässä. Meidän pitää päästä strategisella tiedustelulla päätöksentekoketjuun jo siinä vaiheessa, kun ulkovallat rupeavat tekemään suunnittelua, valmistelua ja päätöksiä mahdollisista sotilaallisista operaatioista.

Yhdysvaltain oikeusministeriö julkaisi lokakuussa etsintäkuulutuksen kuudesta Venäjän sotilastiedustelun GRU:n virkailijasta, joita epäillään kansainvälisestä tietoverkkovakoilusta.­

Käytännössä strategista tiedustelua tehdään tietoverkko- ja tietoliikennetiedustelun lisäksi myös salaisen henkilötiedustelun avulla. Näin puolustusvoimat voi arvioida uhkien kehittymistä useiden vuosien perspektiivissä.

– Voidaan antaa valtionjohdolle viikkoja ja kuukausia etukäteen ennakkovaroitus tilanteen muutoksista, jotta voidaan tehdä omia ennakoivia päätöksiä tilannekehitystä vastaan. Tähän sotilastiedustelulaki antaa entistä paremmat työkalut.

Tiedustelun kannalta kiinnostava viestintä siirtyy yhä enemmän radioaalloilta verkkoon. Toverin mukaan Suomesta on tullut sotilastiedustelulain myötä entistä kiinnostavampi kumppani, koska Suomella on nyt mahdollisuuksia ja kykyjä rajat ylittävään tietoverkkotiedusteluun.

Kiinnostava kumppanuus tiedustelumaailmassa tarkoittaa arvokkaiden tietojen vaihtoa muiden läntisten tiedusteluorganisaatioiden kanssa. Se on kaupankäyntiä, josta molemmat hyötyvät.

Suomalaiset tiedustelijat voivat vaikkapa havaita, että johonkin Suomen kumppaniin kohdistuu laitonta toimintaa verkossa ja antaa siitä varoituksen.

Tuore esimerkki kyberuhkista: vietnamilainen CyberOne-yhtiö yritti käyttää Facebookia haittaohjelmien levittämiseen. Operaatio paljastui joulukuussa.­

Toveri nosti esille myös kyberuhkat ja muun muassa otti kantaa Yhdysvalloissa paljastuneeseen laajaan hakkerointioperaatioon. Venäjään yhdistetyt hyökkääjät tunkeutuivat puolustusministeriöön ja kotimaan turvallisuusministeriöön, tiedusteluyhteisöön, ydinlaboratorioihin ja isoon joukkoon yksityisiä yhtiöitä.

Toverin mukaan hyökkäys kertoo siitä, mihin nykypäivän uhkat kohdistuvat.

– Tämä on jokapäiväistä toimintaa. Kaikki suurvallat – niiden sotilas- ja siviilitiedustelut – harjoittavat tietoliikennetiedustelua omien tarkoitusperiensä ja intressiensä ajamiseksi. Se korostaa sitä, että jokaisen toimijan, joka kerää sensitiivistä tietoa niin valtionhallinnossa kuin yksityisellä puolella, vastuulla on se, että tieto pystytään myös turvaamaan.

Kyberuhkat ovat Toverin mukaan ”mittavia”, sillä valtiollisilla toimijoilla on hyökkäyksiin paljon suuremmat voimavarat kuin rikollisilla.

Kiinan asevoimien tiedustelu toimii aktiivisesti ulkomailla. Kuvassa kiinalaissotilaiden paraatijoukko Moskovan Punaisella torilla toisen maailmansodan päättymisen juhlissa viime kesäkuussa.­

Suomessa puolustusvoimilla on kyky havaita vihamielistä toimintaa kotimaisessa verkossa, mutta puolustusvoimat keskittyy omien verkkojensa suojaamiseen. Toveri pitää tärkeänä, että Suomi laatisi oman kattavan kyberturvallisuusstrategian, joka määrittäisi toimivaltuudet ja resurssit myös siviilitietoverkkojen suojaamiseen.

Sotilastiedustelun lisäksi myös siviilitiedustelun kerrotaan vilkastuneen Suomessa kylmän sodan vuosien tasolle.

Koronaviruspandemia ja matkustusrajoitukset ovat jonkin verran vaikeuttaneet ulkovaltioiden tiedustelutoimintaa, mutta tilanteen arvioidaan syksyllä palautuneen ennalleen. Siviilitiedustelun puolella merkittävimmät toimijat Suomessa ovat Kiina ja Venäjä – samat kuin sotilaspuolellakin.

Kenraalimajuri Toveri on jättämässä Pääesikunnan tiedustelupäällikön tehtävät. Hänen seuraajansa on kontra-amiraali Juha Vauhkonen, joka aloittaa tiedustelupäällikkönä tammikuussa. Vauhkonen on toiminut aiemmin muun muassa puolustusasiamiehenä, merivoimien esikuntapäällikkönä ja Uudenmaan prikaatin komentajana.

 Merkkejä siitä, että asiat olisivat nopeasti kääntymässä parempaan suuntaan, ei valitettavasti ole. Se olisi toki toivottavaa.

MTS:n seminaarissa puhunut puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) kertoi pitävänsä vastakkainasettelun lisääntymistä ja suurvaltojen kilpailua pitkäaikaisena kehityskulkuna maailmanpolitiikassa.

– Merkkejä siitä, että asiat olisivat nopeasti kääntymässä parempaan suuntaan, ei valitettavasti ole. Se olisi toki toivottavaa, Kaikkonen sanoi.

– Yhdysvaltain sitoutumiseen kansainväliseen yhteisöön on viimeisen neljän vuoden aikana sisältynyt epävarmuutta. Viime kuussa pidettyjen presidentinvaalien tulosten voi Euroopan kannalta arvioida olevan positiivisia – aikahan tuo tietysti näyttää.

Kaikkonen uskoo, että Joe Bidenin astuminen presidentin virkaan tammikuussa merkitsee trans­atlanttisen yhteistyön lisääntymistä.

– Tämä ei poista eurooppalaisten maiden tarvetta kasvattaa omaa puolustuskykyään, pikemminkin päin vastoin. Voimme varmasti odottaa Yhdysvaltojen seuraavan tarkasti sitä, miten maanosassamme puolustukseen panostetaan ja miten puolustuskyky eri maissa kehittyy, ministeri sanoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?