THL paljasti kevään koronaskenaariot – nykyisellä kasvuvauhdilla tautihuippu ajoittuisi maaliskuuhun - Kotimaa - Ilta-Sanomat

THL paljasti kevään koronaskenaariot – nykyisellä kasvuvauhdilla tautihuippu ajoittuisi maaliskuuhun

Jo suhteellisen lievä nousu tartuttavuusluvussa voisi arvion mukaan nostaa havaittujen koronatapausten määrän 10 000:een päivässä. Tehohoidon tarve kolkuttelisi kriittistä 500:n paikan rajaa.

Jos tartuntojen määrä kasvaa nykyisellä vauhdilla, nousee sairaanhoitopaikkojen tarve THL:n arvion mukaan noin 1500:een maaliskuussa. Kuva Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.­

14.12.2020 16:58

Koronavirus on levinnyt Suomessa eksponentiaalisella vauhdilla viime heinäkuusta lähtien, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mallinnustyöryhmä yleisölle avoimessa verkkoseminaarissa maanantaina.

THL:n asiantuntijoina seminaarissa toimivat erikoistutkija, soveltavan matematiikan dosentti Simopekka Vänskä ja ylilääkäri Tuija Leino. Laskelmia on tehnyt myös professori Kari Auranen.

Entä miten tautitilanne kehittyy tästä eteenpäin?

Asiantuntijat korostavat, että THL:n laskelmat eivät ole ennusteita vaan vaihtoehtoisia kehityskulkuja, skenaarioita – matemaattisia harjoituksia, joiden tarkoituksena on ymmärtää epidemiaa entistä paremmin ja suunnitella torjuntatoimia.

Skenaarioissa on hyvin paljon epävarmuuksia. Maanantaina esitetyt arviot perustuvat marraskuun tilastoihin. Niissä ei ole otettu huomioon joulukuun rajoitusten vaikutuksia eikä rokotusten tuloa.

– Rokottamista varten pitäisi miettiä oma skenaarionsa, Vänskä sanoi.

THL:n maanantaina esittelemissä arvioissa ei ole otettu huomioon joulukuussa annettujen koronarajoitusten vaikutuksia.­

Jos nykyinen suhteellinen kasvuvauhti tartuntojen määrässä pysyy samana, tautihuippu osuu mallinnuksen mukaan maaliskuulle. Havaittuja tartuntoja olisi silloin enimmillään noin 5 000 vuorokaudessa. Havaitsematta jääviä oireettomia tai hyvin lieväoireisia tartuntoja olisi paljon enemmän, noin 20 000.

Sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä nousisi tässä skenaariossa 1 500:n paikkeille. Tehohoidon tarve puolestaan voisi nousta yli 200:aan potilaspaikkaan.

Terveydenhoidon kantokyky kestäisi tämän skenaarion mukaisen kehityskulun. Suomessa voidaan järjestää tehohoitoa erikoisjärjestelyin enimmillään noin 500 potilaalle, muun muassa muuttamalla leikkaussaleja ja heräämöjä tehohoitopaikoiksi. Tällöin työlääseen ja vaativaan tehohoitoon pitäisi perehdyttää lisää henkilökuntaa.

Jotta nykyinen kehitys säilyisi eikä kääntyisi pahemmaksi, pitäisi epidemian rajoitustoimien olla vähintään nykyisen kaltaisia:

– Toisaalta mahdollista on myös se, että kontaktien pitää olla jopa rajoitetumpia, koska (tartuntojen) jäljityksen teho hiipuu kun tartuntojen absoluuttinen määrä kasvaa. Mitä enemmän tartuntoja on, sitä vaikeammaksi tulee löytää kaikki altistuneet henkilöt, Vänskä pohdiskeli.

Tautihuipun taittumisen jälkeen tartuttavuusluku laskisi alle yhden, kun virukselle alttiiden osuus väestöstä alkaisi vähentyä.

– Se näkyisi sillä tavalla, että epidemia alkaisi luonnollisella tavalla laskea, Vänskä kertoi.

Edellistä huomattavasti ikävämpi skenaario on THL:n kielenkäytössä nimeltään ”heikentyvä epidemiatilanne”.

Arvio tästä kehityskulusta perustuu siihen, että tartuttavuusluku R kasvaa 20 prosenttia alkavan vuoden tammikuussa. Silloin tartuntoja tulisi enemmän, karkeasti noin 10 000 tapausta per päivä. Havaitsemattomien tartuntojen määrä nousisi yli 40 000:een vuorokaudessa.

– Melko pieneltä kuulostava tartuttavuusluvun nousu johtaa noin tuplamäärään tartuntoja, Vänskä sanoi.

– Sairaalahoitoon joutuisi noin 3 000 potilasta huippuarvossaan, ja tehohoidon tarpeessa mentäisiin lähelle 500:aa, mahdollisesti jopa yli.

– Eli heikolta näyttää tällainen skenaario, Vänskä kuvaili.

 Melko pieneltä kuulostava tartuttavuusluvun nousu johtaa noin tuplamäärään tartuntoja.

Vänskä arvioi myös skenaarioiden realistisuutta. Hän vertasi Suomen tilannetta Tshekkiin ja Belgiaan, joissa epidemia kasvoi syksyllä voimakkaasti. Tapausmäärien suhteelliset kasvuvauhdit ovat kaikissa kolmessa maassa hätkähdyttävän samaa tasoa, vaikka absoluuttiset määrät jäävätkin Suomessa vertailumaita pienemmiksi.

Sairaalahoidon tarve nousi Tshekissä ja Belgiassa syksyn tautihuipun aikana 7 000–8 000:een potilaspaikkaan. Suomessa tilanne pysyi näihin kahteen maahan verrattuna hyvin rauhallisena.

Koronatartuntojen määrä nousi Tshekissä ja Belgiassa rajusti syksyllä. Kuva potilaan siirrosta Zlinin alueelta Prahaan 6. marraskuuta.­

Rajoituksilla ja niiden lievennyksillä on aina sahaava vaikutus tartuntalukuja kuvaavaan käyrään. Suomessa lokakuussa annetut rajoitukset loivensivat kasvukäyrää. Toistuvat, noin kolmen viikon rajoitusjaksot laskisivat tartuttavuuslukeman aina alle yhden, mutta tartuntoja lievennettäessä palattaisiin taas entiseen. Tautihuippu siirtyisi samalla eteenpäin ja loivenisi.

Rajoitustoimilla on kuitenkin selkeä tarkoituksensa. Ne siirtävät tautihuippua eteenpäin ja loiventavat sitä – kunnes tartunnan saaneiden ja siten immuniteettia kehittäneiden ihmisten määrä väestössä kasvaa.

Lopulta käyrä taittuisi THL:n arvioiden mukaan alaspäin kesäkuun puolivälissä. Vuodenaikavaikutuksella eli kevään ja lämpimien ilmojen tulolla olisi tähän ehkä isokin vaikutus.

Kuten sanottu, maanantaina esitellyistä laskelmista puuttuu rokotteiden tulo.

– Luonnollisesti me kaikki odotamme sitä rokotusta. Mitä pitemmälle (tautihuippua) saataisiin siirrettyä, sitä paremmin saataisiin rokottamalla ehkäistyä tätä kasvua pois. Se on huipun siirtämisen yksi tavoite.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?