Valtaosa etätöitä tehneistä yhä tyytyväisiä järjestelyyn – työkavereiden kaipuu nakertaa jaksamista - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Valtaosa etätöitä tehneistä yhä tyytyväisiä järjestelyyn – työkavereiden kaipuu nakertaa jaksamista

Etäopiskelu toi korkeakouluopiskelijoille vapautta ja hallinnan tunnetta, mutta vuorovaikutus kärsi.

14.12.2020 13:56

Valtaosa tietotyötä tekevistä suomalaisista on tuoreen kyselyn mukaan edelleen tyytyväisiä työntekoon etänä. Suomalaiset ovat onnistuneet pitämään kiinni työajoista myös etätöissä, ja työn ja vapaa-ajan tasapaino koetaan hyväksi, selviää Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston (LUT) kyselystä.

– Suomalaisten kyky sopeutua etätöihin selittyy ainakin osittain sillä, että monet tekivät jonkin verran etätöitä jo ennen pandemiaa. Tämän on todettu helpottavan siirtymistä etätyöpainotteiseen työntekoon. Myös etätyövälineistö on suomalaisilla hyvää tasoa, mikä auttaa sopeutumisessa, sanoo LUT-kauppakorkeakoulun tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist tiedotteessa.

Ensimmäinen kysely tehtiin maaliskuussa, jolloin siihen vastasi 5 450 ihmistä. Toukokuussa ja lokakuussa kyselyt toistettiin, jolloin vastaajia oli yli 1 100. Nämä kaikki olivat vastanneet kaikkiin kolmeen kyselyyn.

Kysely jaettiin laajasti ammattijärjestöjen, yliopistojen, tutkimuslaitosten, ministeriöiden, Ylen sekä sosiaalisen median sivustojen kautta maaliskuussa 2020.

”Suurin osa etätöissä olevista kaipasi työkavereita”

Huonona puolena kyselyssä nousi esiin työyhteisöstä etääntyminen. Työyhteisön fyysisen läsnäolon puuttuminen lisäsi työkuormitusta.

Lisäksi selvisi, että työhön sitoutuminen laski pandemian jatkuessa. Lisäksi työntekijöiden tuntema energisyys ja innostuneisuus työtehtävistä vähenivät hieman touko–lokakuun välillä.

– Suurin osa etätöissä olevista kaipasi työkavereita. Eristyneisyyden tunne kasvoi tutkimusjaksomme aikana. Tutkimusryhmämme keskittyy seuraavaksi varsinkin yhteistyöprosessien, luottamuksen ja vuorovaikutuksen laadun tutkimiseen, Blomqvist sanoo.

Vielä julkaisemattomien tutkimustulosten mukaan erilaisten digitaalisten vientintävälineiden runsas hyödyntäminen lievensi turhautumista. Kuitenkaan siirtyminen online-kokouksiin ei Blomqvistin mukaan ole pitkäkestoinen ratkaisu työntekijän hyvinvoinnin kannalta.

– Tässä on selvä tarve kehittää fiksumpia työtapoja tietoprosessien ja yhteistyön tueksi.

Koulutuksen digiloikka tapahtui keväällä nopeasti

Kaksi kolmesta korkeakouluopiskelijasta toivoo, että kaikkeen oman korkeakoulun järjestämään opetukseen olisi mahdollista osallistua etäyhteyden välityksellä myös koronapandemiasta johtuvan poikkeustilan jälkeen. Tulos selviää Akava Worksin kyselystä, joka selvitti opiskelijoiden kokemuksia etäopiskelusta koronapandemian aikana.

Kaksi kolmesta korkeakouluopiskelijasta toivoo, että opetukseen olisi mahdollista osallistua etäyhteyden välityksellä myös koronapandemiasta johtuvan poikkeustilan jälkeen.

– Toivon ja uskon, että tästä ei palata enää täysin entisiin toimintatapoihin, sanoo Akavan johtava asiantuntija Emmi Venäläinen tiedotteessa.

– Opiskelijoille poikkeustila ja etäopiskelu toivat vapautta ja hallinnan tunnetta omasta ajasta ja arjesta. Kauan puhuttu koulutuksen digiloikka tapahtui keväällä nopeasti ja monessa asiassa on opiskelijoiden mielestä onnistuttu hienosti. Korkeakouluopintoihin olennaisesti kuuluva vuorovaikutus kuitenkin kärsi.

Kyselyn toteutti Aula Research, ja siihen vastasi yli 1 100 korkeakouluopiskelijaa. Heistä 57 prosenttia oli yliopisto-opiskelijoita ja 43 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoita.

Pandemia muutti odotuksia koulutuksesta

Suomen hallitus valmistelee koulutuspoliittista selontekoa, jossa määritellään suomalaisen koulutuksen tulevaisuuden tavoitteita. Venäläisen mielestä poliitikkojen on otettava opiksi korona-ajan hyvistä ja huonoista puolista, jotta visiot eivät ole vanhentuneita jo syntyessään. Hänen mukaansa odotukset esimerkiksi digitalisaatiosta koulutuksessa ovat hyvin erilaiset kuin vuosi sitten.

Kyselystä ilmenee, että vastanneista korkeakouluopiskelijoista kuusikymmentä prosenttia haluaisi yhdistää tutkintoonsa kursseja ja muita osaamiskokonaisuuksia eri puolilta maailmaa, jos se olisi mahdollista. Akavan mukaan tällainen muutos lisäisi korkeakoulujen kansainvälistä kilpailua.

– Kilpailijamme eivät ole maan rajojen sisäpuolella. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun puhumme korkeakoulutuksen kehittämisestä sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta. Jäämme auttamatta jälkeen, jos jumitumme keskustelemaan siitä, missä yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen pitäisi sijaita, perustelee Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?