Saara Kankaan­rinnan kolumni: Maailman­kuvien mullistus - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Saara Kankaan­rinnan kolumni: Maailman­kuvien mullistus

Teknologia ei ratkaise suurimpia ongelmiamme. Sen sijaan se voi auttaa meitä ratkaisevasti ymmärtämään elämää, kirjoittaa Saara Kankaanrinta kolumnissaan.

14.12.2020 8:33

Omistamme Suomen vanhimman kartanon, Qvidjan, Varsinais-Suomessa. Tieteellisen koetilan keskellä seisoo jämerä kivilinna.

Linnan rakentamisen aikaan, 1470-luvulla, syntyi Puolassa pieni Nikolaus. Hänestä tuli tähtitieteilijä, joka tunnetaan aurinkokeskeisestä maailmankuvasta. Siis että maa kiertää aurinkoa eikä päinvastoin.

Kirkko julisti Nikolaus Kopernikuksen teorian pannaan 1616. Toinen tähtitieteilijä Galileo Galilei kannatti teoriaa kirjassaan Dialogi kahdesta suuresta maailmankuvasta vuonna 1632.

Nikolauksen, Galileon ja edeltäjiensä työ mullisti sen, miten koko maailman nähtiin toimivan.

Mikä on maailmankuvamme nyt? Teoistamme päätellen hyvin ihmis- ja teknologiakeskeinen.

Pidämme muita lajeja vähempiarvoisina. Kuvittelemme maapallon koneeksi. Siihen nähden että tämä ekosysteemi pitää meidät elossa, painelemme nappeja ja vetelemme vipuja yllättävän pelottomasti. Ei ole varaosia eikä edes käyttöohjeita omalla kielellämme.

Katteeton hallinnantunne syntyy uskosta, että kaikki ongelmat ovat korjattavissa ihmisen innovaatioilla.

Tämä johtaa helpotukseen: mitään ei tarvitse muuttaa, riittää kun hoidamme oireita. Juurisyihin paneutuminen on työläämpää ja tylsempää.

 Teknologia ei ratkaise suurimpia ongelmiamme.

Rakastan teknologiaa, ja vielä enemmän ihmisiä. Mutta pyöriikö maailma teknologian ja ihmisen ympärillä? Ei.

Teknologia ei ratkaise suurimpia ongelmiamme. Sen sijaan se voi auttaa meitä ratkaisevasti ymmärtämään elämää.

Kopernikus hyödynsi aikansa innovaatioita, hiottuja linssejä. Hän asetteli niitä peräkkäin ja suuntasi katseensa taivaalle. Syntyi maailmankatsomuksen mullistus.

Myöhemmin viisas ihminen suuntasi linssit alaspäin. Nyt tiedämme, että mikroskoopilla nähtävät oliot, mikrobit, pyörittävät elämää maaperässä, ilmassa, vedessä – kaikkialla. Ihmisessäkin.

Tieteilijät löysivät vasta vuonna 2018 aivoista mikrobeja. Tähän asti aivojen on ajateltu olevan steriili elin, ja edelleen löydös pohdituttaa. Paljon on vielä ymmärrettävää.

Meillä on Qvidjassa huipputeknologiaa ja -tiedettä maaperän hiilivaraston mittaamiseksi. Mutta itse työn tekevät maailman vanhimmat oliot, mikrobit, viherhiukkasten kanssa.

Koronavirus on tuonut mikroskooppisen elämän kurjalla tavalla määrääväksi. Samalla toivoa antaa teknologia: rokote.

Rokote on kaikkien otettava. Mutta piikin mukana pitäisi tulla ymmärrys, että meidän on korjattava ongelmien juurisyitä. Muuten heikennämme jo nyt seuraavan rokotteen tehoa.

Ja mitä tehdään, kun tulee kriisi, johon ei ole rokotetta? Kun happea tuottava prosessi sakkaa?

Elämä on verkosto mikrobeja, kasveja, eläimiä (ihminen niihin kuuluvana), sieniä, alkuaineita, kallioita, maata, vettä ja ilmaa. Elämä on näiden osien jatkuvaa vuorovaikutusta, hioutunut miljardien vuosien aikana.

Elämme mullistavia aikoja. Kopernikuksen ja Galilein hengessä meillä on edessä maailmankuvan muutos ihmiskeskeisyydestä elämäkeskeisyyteen.

Toivorikasta joulua kaikille. Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto koko luomakunnan kanssa.

Kirjoittaja on Baltic Sea Action Group -säätiön perustaja ja ympäristövaikuttaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?