”Minut lomautettiin maaliskuussa. Työ oli kantava voima, joka sai heräämään aamulla. Niin tärkeitä työkaverit ja työ olivat. Kevät meni jotenkin, ja kesällä hallitus antoi ihmisten olla kuin lehmät laitumella. Syksyllä kaikki alkoi alusta. Korona alkoi levitä. Nyt tilanne on todella huolestuttava. Yritin hakea apua ahdistukseeni paikallisesta kriisikeskuksesta. Kriisityöntekijä sanoi, että minulla on asiat paremmin kuin monella muulla, kun on työttömyysturva, ruokaa ja oma koti. Pahaa oloani se ei helpottanut yhtään, vaan koin, että minua syyllistettiin. Olisin kaivannut vain kuuntelijaa. Terveyskeskuksessa sama tarina. Ystävät ovat jääneet: muutama tekstari on vaihdettu. Miten kaikki voi pysähtyä? Miten yksin voi jäädä? Oman alan töihin ei ole mitään mahdollista palata ennen ensi syksyä.” –Nainen. *
Keväästä lähtien on uutisoitu, että korona-aika on lisännyt matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden kysyntää. Pahin voi kuitenkin olla vasta edessä.
Kaamosaikana ja korona-ajan yhä pitkittyessä tilanne voi muodostua monelle liian rankaksi. Nekin, jotka selviytyivät koronan ensimmäisestä aallosta, eivät ehkä jaksa enää toista.
Yhteydenotot niin Valoa-chattiin kuin Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) puhelinpalveluihin ovat koronavuoden aikana kasvaneet, MTKL:n kuntoutusneuvoja Raili Alén vahvistaa.
– Kovin monet ovat kotona yksinään, tekevät etätöitä tai työpaikka on jopa mennyt alta. On parisuhdeongelmaa ja kaikennäköistä muuta, joka kärjistää tilanteita tänä aikana, Alén kertoo.
Kun koronakriisi pitkittyy, se koettelee yhä useamman henkistä jaksamista. Asiantuntijat pelkäävät mielenterveysongelmien nyt kasaantuvan ja näkyvän koko laajuudessaan vasta pandemian jälkeen.
”Kun ei ole toivoa, eikä ihmisiä ole ympärillä, niin tilanne on vaikea.
Nuorten ja nuorten aikuisten paha olo ja itsetuhoisuus ovat kasvaneet koronavuoden aikana niin paljon, että kysymys alkaa olla jo ihmishengistä. Näin sanoo nuorille suunnatun, valtakunnallisen Sekasin-chatin tiimipäällikkö Miguel Reyes.
– Meillä on itsetuhoisuus aina ollut korkealla tasolla, mikä on huolestuttavaa. Kun ei ole toivoa, eikä ihmisiä ole ympärillä, niin tilanne on vaikea, Reyes kuvailee.
Eniten Sekasin-chattiin tulee yhteydenottoja 20–24-vuotiailta. Kuluvana vuonna yhteydenotot palveluun ovat lisääntyneet kaiken kaikkiaan 20 prosentilla.
Tiimipäällikön mukaan työntekijät pystyvät vastaamaan alle viidennekseen yhteydenotoista, vaikka vapaaehtoisia ja ammattilaisia on aiempaa enemmän. Elokuun loppuun mennessä chatissa oli käyty sama määrä keskusteluja kuin koko viime vuonna.
– Olemme käyneet yli 25 000 keskustelua, mutta silti jonoon on jäänyt 115 000 ihmistä. Pahimmillaan meillä on tunnin jono. Tuolla on hirveä määrä nuoria ja nuoria aikuisia, jotka haluavat purkaa pahaa oloaan, Reyes sanoo.
Tartuntariskin vuoksi myös moni ikäihminen ja kriisiryhmään kuuluva on joutunut jättäytymään pois omista harrastuksistaan ja sosiaalisista ympyröistään. He hakevat nyt vertaistukea vaikeaan tilanteeseen verkosta.
– Ikäihmiset ovat löytäneet Valoa-chatin. Yksinäisyys sieltä paistaa. Heidän toimintakykynsä ja sosiaaliset kontaktit ovat vähentyneet koronan myötä. Pääkaupunkiseudulla yksinäisyys korostuu, kun täällä näkee niin paljon pariskuntia ja perheitä, MTKL:n kuntoutusneuvoja Raili Alén kuvailee.
”Minulla on ollut mielenterveysongelmia jo ennen koronaa. Keväällä korona sai minut kuitenkin vajoamaan ja masentumaan todella pahasti. Hain ja sain apua, mutten kokenut sen helpottavan oloani. Kesällä ahdistus koronasta helpotti. Syksyllä koulujen sulkeutuminen ja kotiin jääminen toivat ahdistuksen takaisin. Onneksi olen saanut nyt oikeanlaista apua aiempaa tiiviimmin. Keskustelut tapahtuvat puhelimessa.” –Nainen
Koronakriisi vaikutti nuoriin erityisesti keväällä, kun koulut menivät kiinni. Moni koki etäopiskelun raskaaksi, osa oli huolissaan jatko-opiskeluista, toisten tilanteet kärjistyivät kotona, kun koko perhe oli jatkuvasti saman katon alla. Eristys lisäsi monen nuoren pelkoa yksinäisyydestä. Työttömäksi jääminen on yhä iso huolenaihe monille.
– Siinä oli kesällä vähän toivonpilkahduksia, mutta nyt on tullut taas uusi ahdistus. Osa nuorista sanoi, että ekan sulun jaksoi vielä, mutta toinen olisi liikaa. Hätä on todellinen osalla nuorista, Reyes sanoo.
Vuoden pimein aika on palvelussa aina vilkasta, mutta Reyes pelkää, että koronan jälkiaallon vaikutuksia ei ole vielä edes nähty.
– Tämä on kolahtanut kaikista kovimmin huono-osaisiin ja mielenterveysongelmista kärsiviin perheisiin.
”Kriisipuhelimeen soitettiin viime vuonna lähes 212 000 kertaa. Tänä vuonna tuo määrä tuli täyteen jo lokakuun alussa.
Lokakuussa MIELI Suomen Mielenterveys ry:n ylläpitämään valtakunnalliseen Kriisipuhelimeen soitettiin 5 500 kertaa useammin kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Jo viime syksynä soittoja tuli paljon enemmän kuin edellisvuonna.
– Kriisipuhelimeen soitettiin viime vuonna lähes 212 000 kertaa. Tänä vuonna tuo määrä tuli täyteen jo lokakuun alussa. On hurjaa, miten paljon soittoja ylipäätään tulee, sanoo kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.
Kriisipuhelimen päivystäjiä on lisätty, ja siksi yhä useampi puhelu on mennyt läpi. Vastattuja puheluja on kertynyt jo 25 000 enemmän kuin viime vuonna. Soittoja tulee kuitenkin niin paljon, että joka puheluun ei ehditä vastata.
Varsinkin yöt ja viikonloput ovat ruuhkaisia. Tänä vuonna nuorten ja erityisesti nuorten naisten soitot kriisipuhelimeen ovat lisääntyneet.
– Nuoret naiset soittavat usein itsetuhoisista ajatuksista, Winter kertoo.
”Olen ollut masentunut keväästä lähtien. Syyskuussa koin totaalisen romahduksen kesken työpäivän. Seuraavana aamuna soitin kaupungin mielenterveyspalveluihin. Siellä ensimmäinen vapaa aika oli 1,5 kuukauden päähän. Työterveydestä sain puhelinajan samalle päivälle ja psykologiajan seuraavalle viikolle. Minulle diagnosoitiin keskivaikea masennus. Myöhemmin koin oloni hyvin ahdistuneeksi ja hakeuduin kaupungin avovastaanotolle. Siellä virkailija tulosti minulle nipun monisteita ahdistuksen itsehoidosta. Tapaaminen kesti kymmenen minuuttia, enkä kokenut saavani siitä mitään apua. Työterveydessä masennustani on hoidettu asiallisesti. Mutta tuntuu, että kunnalliselta puolelta apua on mahdoton saada, jos ei ole itsetuhoinen.” –Mies
Yleisin syy Kriisipuhelimen soittoihin ovat perinteisesti olleet erilaiset ihmissuhdeongelmat. Tänä vuonna paha olo on noussut kaikista yleisimmäksi puhelujen aiheeksi. Myös ajankohtaiset tapahtumat näkyvät vahvasti. Koronauutiset ahdistivat ihmisiä keväällä, mutta syksyllä korona on ilmennyt varsinaisena soiton syynä harvemmin. Usein se on kuitenkin vaikean tilanteen taustalla.
– Lokakuun lopussa meille tuli paljon soittoja Vastaamon tietomurron uhreilta. Etenkin sinä viikonloppuna, kun ihmisille alkoi tulla henkilökohtaisia uhkausviestejä, meille soitettiin tosi paljon. Heille oli tärkeää, että tilanteesta pääsi puhumaan heti ja läpi yön.
Kriisipuhelimessa kaikista kiireisimmät kuukaudet ovat kuluvana vuonna olleet elo- ja syyskuu, vaikka perinteisesti ruuhkaisinta aikaa on keskikesä.
– Tilastojen perusteella ei pysty sanomaan, mikä tähän muutokseen on ollut syynä.
”Tukea löytyy. Näiden asioiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin.
Pandemian luomat poikkeusolot kuormittavat koko maailmaa, Winter muistuttaa. Siitä syystä nyt on erityisen tärkeää pitää huolta omasta jaksamisesta ja mielenterveydestä.
– Kaikkien kannattaa miettiä, miten voi pitää yhteyttä läheisiin, vaikka ollaan eristyksissä. Tukea löytyy. Näiden asioiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin.
Perinteisesti joulun aikaan Kriisipuhelimessa näkyy suomalaisten yksinäisyys. Joulu on perhejuhla ja jos siitä jää tahtomattaan ulkopuolelle, kokemus on vahva.
Tulevina pyhinä tunne saattaa korostua entisestään, kun kaikki paikat ovat koronarajoitusten vuoksi kiinni ja tapaamisia suositellaan välttämään.
– Perinteisesti seurakunnat ja järjestöt ovat järjestäneet yksinäisten joulutapahtumia, mutta rajoitusten aikana mitään tällaista ei voida järjestää. Ihmisten yksinäisyys on jouluna aika raadollista, kun kukaan ei lähetä korttia tai soita, ja televisio on täynnä joulun idylliä.
”Kun ensimmäinen korona-aalto tuli, stressasin itseni ja läheisteni puolesta. Kaksi läheistäni kuoli äkillisesti, mikä sai aikaan lievän masennuksen. Koronan vuoksi en päässyt sukulaiseni hautajaisiin Ruotsiin. Hukutin itseni työhön. Kesän tullen stressi ja masennus yltyivät. Kun loma vihdoin koitti, nukuin koko kolme viikkoa. Kun palasin lomalta töihin, aloin saada paniikkikohtauksia ja kärsiä unettomuudesta. Lääkäri passitti minut kolmen viikon sairauslomalle. Nyt on päätetty, että sairausloma jatkuu masennuksen ja uupumuksen vuoksi ainakin loppuvuoteen asti. Korona ja rajoitukset ovat vaikuttaneet vahvasti mielialaani, koska tykkään matkustaa ja tehdä kaikenlaisia asioita.” –Nainen
Pimeys yhdistettynä korona-aikaan vaikuttaa meidän kaikkien mielen hyvinvointiin, huomauttaa SOS-kriisikeskuksen kriisityöntekijä Olli Rauhala.
– Eristäytyminen lisää ihmisten ahdistusta ja yksinäisyyden kokemusta. Jos on ennestään paha olla, niin se korostuu, kun ei pääse tapaamaan muita, Rauhala kuvailee.
Moni kärsii etätyöaikana siitä, ettei pääse näkemään työkavereitaan. Kun työpalaverit ja tapaamiset tapahtuvat virtuaalisesti, ei jää aikaa jakaa muille omia arjen vaikeuksia.
– Jos esimerkiksi on menettänyt läheisen tai perheenjäsenen, normaalioloissa tulisi sellaista asiaa jaettua myös töissä. Nyt siihen ei oikein ole mahdollisuutta, Rauhala sanoo.
*Ilta-Sanomien lukijoita pyydettiin kertomaan sähköpostitse, ovatko he tarvinneet ja saaneet apua koronasyksyn aikana. Sitaatit on poimittu lukijoiden kertomuksista.
Auttavia tahoja
■ Valtakunnalliseen Kriisipuhelimeen voi soittaa nimettömänä ja luottamuksellisesti. Puhelimeen vastaavat kriisityön ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset. Suomeksi: 09 2525 0111, ruotsiksi: 09 2525 0112, arabiaksi / englanniksi: 09 2525 011. Lisätiedot ja aukioloajat: mieli.fi/kriisipuhelin
■ Sekasin-chat päivystää ma-pe klo 9-24 ja viikonloppuisin klo 15-24. Palvelu on suunnattu 12–29-vuotiaille.
■ Mielenterveyden keskusliiton Valoa-chatissa voi keskustella mielenterveyden ammattilaisten kanssa arkisin kello 12–15. Iltapäivisin kello 15–18 tukea antavat vertaiset, itsekin mielenterveysongelmia kokeneet ihmiset.
■ Mielenterveyden keskusliitto tarjoaa mielenterveysneuvontaa puhelimitse numerossa 0203 91920 arkisin kello 10–15.
■ Mielenterveyden keskusliiton maksuton vertaistukipuhelin on auki arkisin kello 10–15: 0800 177599.
■ MIELI Suomen Mielenterveys ry:n SOS-kriisikeskus Helsingissä tarjoaa lyhytaikaista keskusteluapua kriisistä selviytymisen tueksi. Vastaanotolle ei tarvita lähetettä. Tukea ja apua tarjotaan myös maahanmuuttajille suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tarvittaessa tulkin välityksellä.
■ Suomen evankelisluterilainen kirkko tarjoaa keskusteluapua kasvokkain, verkossa ja puhelimitse. Kirkon keskusteluavun palveleva puhelin vastaa iltaisin kello 18–24 numerossa: 0400 221 180.
