Psykiatri Hannu Lauerma kertoo, mikä saa ihmisen uskomaan salaliittoteorioihin ja vastustamaan rokotteita: ”Ikivanha ilmiö” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Psykiatri Hannu Lauerma kertoo, mikä saa ihmisen uskomaan salaliittoteorioihin ja vastustamaan rokotteita: ”Ikivanha ilmiö”

THL:n mukaan noin kaksi kolmesta suomalaisesta ottaisi koronarokotteen. Psykiatri antaa vinkkejä, miten toimia ystävän tai tutun kanssa, joka lietsoo rokotevastaisuutta.

Rokottamista vastaan on osoitettu tänä vuonna mieltä muun muassa Yhdysvalloissa, Saksassa, Ukrainassa sekä Englannissa.­

10.12.2020 6:07

THL:n tuoreimmassa kyselyssä noin viidesosa kieltäytyisi koronarokotteesta. Vielä keväällä tehdyssä vastaavassa kyselyssä noin 70 prosenttia sanoi ottavansa koronarokotteen.

Keskustelu koronarokotteen ympärillä käy kuumana keskustelupalstoilla.

”Enpä taida ottaa, lääkefirmat hyötyvät vain”.

"Ottakaa te toiset ketkä sitä hinkuatte".

”En varmasti ota tätä sairaiden aivojen kehittämää myrkkypistosta”.

Psykiatri Hannu Lauerman mukaan rokotevastaisuutta on esiintynyt jo pitkään.

– Rokotevastaisuus on ikivanha ilmiö siitä alkaen, kun isorokkoa vastaan ruvettiin rokottamaan.

Psykiatri Hannu Lauerma.­

Lauerma aikoo itse ottaa koronarokotteen, mutta ymmärtää monen kokeman pelon esimerkiksi rokotteen mahdollisista sivuvaikutuksista.

– Jos ihmisen elimistöön laitetaan jotain uutta, niin moni suhtautuu siihen tunteenomaisesti suurella epäluulolla ja sen takia tämä rokotevastaisuus on koronan osalta jossain määrin ymmärrettävämpää kuin perinteisten ja tunnettujen rokotteiden osalta.

– Itse olisin sen ilman muuta valmis ottamaan, mutta tietysti tässä on enemmän epävarmuustekijöitä kuin yleensä.

Pienikin riski saa ihmisen varovaiseksi.

– Pienikin vaara tällaisesta hyvin vakavasta komplikaatiosta on sellainen, että kyllä se helposti ottaa yliotteen ja ihminen alkaa laskeskella asioita. Harva ihminen osaa kuitenkaan ajatella asioita loppuun saakka matemaattisloogisesti.

Rokotevastaisuus selittyy Lauerman mukaan ainakin osittain ihmisille ominaisesta epäluuloisuudesta.

– Ihminen on luonnostaan epäluuloinen laji ja tietyissä piireissä liikkuu tällainen käsitys siitä, mitä kaikkea pahaa viranomaiset ovat meille halukkaita tekemään. Ihmisen luontainen taipumus olla varuillaan johtaa siihen, että epäluuloja helposti lietsotaan.

Yksi syy rokote-epäröintiin on pelko rokotteen mahdollisista haittavaikutuksista.­

Lääkevastaisuutta ja epäluuloa on Lauerman mukaan nähty esimerkiksi sota-aikana.

– On tutkittu sitä, miten puoli miljoonaa miestä saatiin ruokittua sodan aikana rintamilla. Sehän oli valtava logistinen operaatio. Sotilaiden ravinnosta puuttui c-vitamiinia ja siksi joukoille jaettiin c-vitamiinitabletteja.

– Jotkut jättivät ne ottamatta sillä he uskoivat, että tableteissa on niin sanottua jarrua, joka vie seksuaalisen halun. Vaikka sotilaiden muonitus muuten onnistui, niin muutamia keripukkitapauksia oli, jossa taustalla oli se, että c-vitamiinia ei oltu saatu tarpeeksi.

Lauerman mukaan edes koulutustasolla ei ole vaikutusta siihen, miten ihmiset suhtautuvat tieteelliseen faktaan.

– Tällainen hyvin epärationaalinen ajattelu saattaa iskeä myös korkeammin koulutettuun ihmiseen ja taustalla voivat olla omat kielteiset kokemukset lääkärikontakteista tai koetut sivuvaikutukset lääkkeistä.

Moni ajatteleekin rokotekysymystä faktan sijaan tunteella.

– Ihminen ei yleensä ajattele millään lailla analyyttisesti vaan intuitiivisesti ja intuitio valitettavasti johtaa meitä myöskin harhaan ties kuinka paljon, Lauerma toteaa.

– ’Musta tuntuu’ on erittäin huono perustelu monelle asialle, mutta sillä tavalla ihminen on rakentunut. Hyvin pienet ja hyvin suuret todennäköisyydet ovat asioita, jotka eivät ole ihmisillä oikein hallussa.

Lauerman mukaan osa ihmisistä uskoo helpommin tarinoihin kuin puhtaaseen faktaan.

–  Naapurin kertoma tarina lääkkeen hyödyllisyydestä on aina tehokkaampi kuin satoja tuhansia ihmisiä koskeva tieteellinen meta-analyysi. Tarinat ovat vakuuttavampia ja sen takia niitä käytetään myös mainoksissa.

Koronarokotteen ympärillä on liikkunut lukuisia salaliittoteorioita. Yhden teorian mukaan koronarokote pitää sisällään ihmiseen laitettavan mikrosirun.

Lauerma pitää salaliittoteorioita huolestuttavina.

– Tämä on suorastaan psykoottista tai jopa sairaalloisen epäluuloista tarinaa ja urbaania legendaa. Jotkut epäkypsät tai jopa sadistiset ihmiset rakentelevat salaliittoteorioita myös ihan kiusakseen. Sairaalloiseen epäluuloisuuteen taipuvaiset ihmiset saavat kimmokkeen tällaisista teorioista ja levittävät niitä eteenpäin.

Mielenosoittaja Bostonissa.­

Vastakkainasettelu rokotemyönteisten ja rokotevastaisten välillä voi johtaa siihen, että rokotetta vastustavia syytetään itsekkäiksi. Lauerma muistuttaa pysyttäytymään faktoissa.

– Sitä kyllä voidaan käyttää argumenttina, että kyllä se rokote olisi syytä ottaa, koska jopa oireettomat kantajat saattavat tartuttaa koronaa. Ei siinä pidä ihmisiä syyllistää, vaan koettaa pitää keskustelu rakentavalla ja rationaalisella tasolla.

Myös salaliittoteoreetikoiden kanssa olisi keskityttävä Lauerman mukaan faktatietoon.

– Kyllä siinä täytyy yrittää pysyä korkealla tasolla, eli pohtia sitä, että kuinka todennäköinen tällainen salaliitto saattaa olla ja vedota siihen, että mitä motivaatiota esimerkiksi tiedeyhteisöllä olisi toimia ihmisiä vastaan.

– Salaliittoteoria edellyttäisi loppuun asti vietynä sellaista ajatusta, että kaikki maailman lääkärit ja heitä kouluttavat yliopistot ja heitä valvovat viranomaiset muodostavat globaalin pahantahtoisen salaliiton, joka haluaa ihmisille pahaa.

Riittävän selkeää faktatietoa olisi Lauerman mielestä syytä jakaa myös rokotetta pelkääville.

– Jos pystyään luomaan faktoihin perustuva laskenta siitä, että mitkä ovat riskit eri tilanteissa. Eli väännettäisiin rautalangasta tai piirrettäisiin kaavioita siitä, että mikä on todennäköisesti parempi ratkaisu, niin kyllä se havainnollistaisi tätä asiaa.

– Muuten tämä jää sen silkan tunteen varaan ja epärationaalinen reagointi ei johda tällaisissa kysymyksissä oikeisiin johtopäätöksiin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?