Korona toi monelle köyhän joulun – edessä ovat ahdistavat viikot: ”Jokainen vanhempi tietää, miltä se tuntuu” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Korona toi monelle köyhän joulun – edessä ovat ahdistavat viikot: ”Jokainen vanhempi tietää, miltä se tuntuu”

Köyhyys koskettaa yhä useampaa. Korona on tuonut paljon lapsiperheitä hakemaan ruoka-apua, sanoo sosiaalineuvos Tapio Pajunen.

Sarjassa tarkastellaan eri näkökulmista suomalaista köyhyyttä vuonna 2020.

6.12.2020 17:52

– Joulunalus voi olla ahdistavaa aikaa, sanoo sosiaalineuvos Tapio Pajunen.

Kaikkea mainostetaan, lapset vaativat ja toivovat lahjoja, mutta kaikilla ei ole varaa vastata toiveisiin.

– Jokainen vanhempi tietää, miltä se tuntuu, Pajunen sanoo.

– Joululahja tai joulupöydän herkut eivät ole itsestäänselvyys kaikille kansalaisille.

Sosiaalinen media lisää paineita entisestään. Siellä lapset esittelevät lahjojaan.

Korona on tiukentanut monen taloudellista tilannetta.

Pajunen johtaa Kotimaanapua, jossa köyhyys näkyy esimerkiksi jouluruoka-avustusten määrässä. Seurakunnilta tulleet avustushakemukset vähätuloisille ovat kolminkertaistuneet. Lapissa apua on haettu lähes joka seurakuntaan – se kertoo matkailun katastrofista.

Jo loppukesästä ruoka-avun jakajat kertoivat, että asiakkaiden määrä on kasvanut, paikoin jopa kolminkertaiseksi. Ruoka-apua hakevat myös monet lapsiperheet, joita ei ennen näkynyt.

Joulun aika voi olla ahdistavaa, jos ei pysty tarjoamaan perheelle sosiaalisen median luoman ihanteen mukaista joulua, sanoo Kotimaanapua johtava sosiaalineuvos Tapio Pajunen.

Lomautukset iskevät lapsiperheisiin

Lomautukset ja irtisanomiset koskevat usein juuri lapsiperheitä. Kokonaan lomautettuja oli lokakuun lopussa 57 000. Se on 46 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

– Harva meistä voi olla varma, että on turvassa, sanoo Pajunen.

– Toivon, että me työssäkäyvät, kohtuullisesti toimeen tulevat ymmärrämme, että seinän takana voi olla aivan toisenlainen todellisuus – josta ei kerrota somessa.

Pajunen teki kenttätyötä 90-luvun laman aikaan ja pelkää, että korona voi ajaa samanlaisiin ongelmiin kuin silloin.

Toistaiseksi moni yritys on pärjännyt koronatuilla ja pankit ovat antaneet lainanlyhennyksiin lykkäystä. Entä sen jälkeen?

– Pelkona on, että tulee valtavasti konkursseja ja ihmisiä jää työttömäksi, Pajunen sanoo.

Ruoka-apua hakevien määrä kasvanut

Ruoka-apua saa Kotimaanavun kautta vuosittain noin 100 000 eri ihmistä lähes 300 toimipisteestä. Se on Suomen suurin EU:n ruoka-avun toimittaja.

Alkuvuodesta se pisti pystyyn Ruoka-apu.fi-sivuston, johon on liittynyt jo 300 ruoka-apua järjestävää yhteisöä. Sivustolta on helppo katsoa, miten apua paikkakunnalta saa – tai minne kauppias voi toimittaa hävikkiruoan.

Samaan aikaan kun ruoka-apua hakevien määrä on kasvanut, jakoon tuleva hävikkiruoka on vähentynyt. Korona-ahdingossa kaupat ovat tarkempia tilauksissaan ja asiakkaat ostavat punaliputetut aletuotteet kaupan hyllystä.

– Tämä voi olla huolestuttavaa, jos ajat pahenevat ja ruoka-avun asiakasmäärä lisääntyy, Pajunen miettii.

Firmoilta tietokoneita vähävaraisille nuorille

Yksityisten ihmisten ja yritysten halu auttaa on näyttäytynyt hienosti, sanoo Pajunen. Moni yritys on lahjoittanut joulutervehdysrahansa hyväntekeväisyyteen.

Kotimaanapu on toimittanut lähes 3 000 tietokonetta vähävaraisten perheiden lapsille. Kun etäkoulu alkoi keväällä, 10 000 lasta oli Opetushallituksen mukaan ilman konetta.

– Isoja valtakunnallisia toimijoita on tullut mukaan Kaikille kone -kampanjaamme. Tämä sai alkunsa, kun Supercell lahjoitti käytöstä poistettuja koneitaan ja haastoi muita firmoja samaan.

Kotimaanapu on tänä vuonna toimittanut avustuksia 3,5 miljoonan euron arvosta. Se on kirkkoa lähellä oleva järjestö ja siten ketterä toimimaan. Sillä on tehokas avuntoimitusjärjestelmä, seurakunnat, ja koulutettuja työntekijöitä joka kunnassa. Vakaumus ei rajaa ketään avun ulkopuolelle, Pajunen sanoo.

 On paljon avuntarvetta, joka on inhimillisesti perusteltua mutta ei täytä toimeentulotuen normeja.

– Järjestöt pystyvät reagoimaan nopeasti monenlaiseen avuntarpeeseen. On paljon ihmisiä, jotka putoavat turvaverkon läpi. On paljon avuntarvetta, joka on inhimillisesti perusteltua mutta ei täytä toimeentulotuen normeja.

– Seurakuntien diakoniatyöntekijät kertovat, että kuntien sosiaalityöntekijät lähettävät heille asiakkaita, joita he eivät voi auttaa.

Pajunen kertoo isoäidistä, jolle kustannettiin vuodesohva, jotta lapsenlapset voivat tulla yökylään.

– Miten se paransikaan elämänlaatua ja vähensi yksinäisyyttä.

Mieleen tulee toinenkin vanha nainen, jonka luona hän kävi kenttävuosinaan. Joku oli kertonut ihmisestä, joka vaikutti olevan yksinäinen, ja Tapio Pajunen soitti ja saikin luvan tulla käymään.

Saavuttuaan hän tarjoutui keittämään kahvit ja sai neuvon ottaa ylähyllyltä sitä parempaa kahvia, jota rouva osti kun vieraita kävi viimeksi.

Sen paras käyttöpäivä oli mennyt seitsemän vuotta aiemmin.

–Moni selviytyy pienemmälläkin rahalla, mutta isoissa kaupungeissa asumiskustannukset karkaavat käsistä, ja ihmisten kyvyt ovat erilaisia, Tapio Pajunen sanoo.

Paikallisia keräyksiä yksittäisille ihmisille

Joulukampanjassa verkkosivun Kotimaanapu.fi kautta kerätään lahjoituksia ruokakasseihin, -lahjakortteihin ja jouluruokailuihin sekä yksittäisten ihmisten auttamiseen eri paikkakunnilla. Eläkeläinen voi tarvita puhelinta tai työtön yksinhuoltajaäiti apua perheen kuluihin. Kotimaanavun keräyssivulle pääset tästä linkistä.

Normaalina pidetyn kulutuksen ulkopuolelle jääminen luo häpeää, syyllisyyttä ja syrjäytymistä.

– Köyhyys on aina subjektiivinen kokemus, Pajunen sanoo.

Tilastomääritelmän mukaan pienituloisuuden raja on 60 prosenttia mediaanitulosta eli sinkkutaloudessa noin 1 230 euroa kuukaudessa.

– Moni selviytyy pienemmälläkin rahalla, mutta isoissa kaupungeissa asumiskustannukset karkaavat käsistä, ja ihmisten kyvyt ovat erilaisia. Joku osaa tehdä edullista ruokaa, ja jonkun asuinalueella on vain yksi, kallis kauppa.

Pajunen huomauttaa, että irtisanomisen jälkeen eläminen puolittuneilla tuloilla vaatii opettelua, ehkä luopumista autosta ja harrastuksista.

Hänen luokseen tuli 90-luvun laman aikaan Mersulla liituraitaan pukeutunut yrittäjä, jonka firma oli kaatunut. Ulkoiset merkit eivät sitä vielä paljastaneet, mutta konkurssin realisoiduttua hänen asemansa oli vielä heikompi kuin monen tavallisen asiakkaan, Pajunen sanoo.

– Rikkaan hätä ei ole vähäisempi kuin köyhän.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?