5 syytä, miksi korona­rokote kannattaa ottaa – ”Tämä on aikamoinen lahja ihmis­kunnalle” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

5 syytä, miksi korona­rokote kannattaa ottaa – ”Tämä on aikamoinen lahja ihmis­kunnalle”

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet pitää Suomeen tulevia koronavirusrokotteita tehokkaina ja turvallisina.

4.12.2020 6:05

Euroopan lääkeviraston EMA:n odotetaan antavan koronavirusrokotteille myyntiluvan EU:n alueelle vielä joulukuun aikana. Se tuo kauan odotetut koronavirusrokotteet myös Suomeen.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet pitää EU-yhteishankinnassa Suomeen tulevia rokotteita erittäin tehokkaina ja myös hyvin käyttöturvallisina.

Rämet nosti Ilta-Sanomien pyynnöstä esiin viisi seikkaa, joiden vuoksi koronavirusrokote kannattaa ottaa sitten, kun se yleisesti saataville tulee.

1. Suoja itse tautia vastaan

Tärkein seikka on luonnollisesti se, että rokote tekee tehtävänsä eli toimii.

Rämetin mukaan kaikki testit ja tutkimustulokset viittaavat siihen, että myyntilupaa odottavat rokotteet antavat hyvän suojan koronavirusta vastaan. Moderna ja Pfizer ovat kertoneet noin 95 prosentin suojatasosta.

– Se on hieno suojateho. En odottanut, että teho olisi noin kova! Kyllä tämä on aikamoinen lahja ihmiskunnalle, Rämet visioi.

Rämetin mukaan Modernan rokotetestiryhmässä 30:sta vakavasti sairastuneesta kukaan rokotetuista ei sairastunut.

– Se suojasi erittäin hyvin vakavalta tautimuodolta, Rämet sanoi.

Rokotuksella hankitaan suoja tautia vastaan. Koronavirusrokotteet ovat testeissä toimineet erittäin hyvin.­

Pfizerin osalta kymmenestä vakavasti sairastuneesta yksi rokotettu sairastui.

Rämetin mukaan kyseessä ei ole kuitenkaan rokote, joka vain joko toimii tai ei toimi. Vaikka rokotettu sattuisi sairastumaankin, tauti tulee todennäköisesti hyvin lievänä.

– Silloinkaan rokote ei ole epäonnistunut, Rämet huomauttaa.

Rokotteen antaman immuniteetin kestosta ei ole vielä täyttä varmuutta.

– Se tiedetään, että sairastettu covid-19-infektio antaa ilmeisen hyvän suojan vähintäänkin kuukausiksi. Elimistöön jää pitkään säilyviä muistisoluja. Ja jos suoja-aineet alkavat vähetä, mikään ei estä uusimasta rokotuksia, Rämet näkee.

2. Rokote on turvallinen

Tavallisesti rokotteen kehittelyssä kuluu vuosikausia. Koronavirusrokotteet on runnottu käyttövalmiiksi vain muutamassa kuukaudessa, mutta ne ovat silti osoittautuneet turvallisiksi ja täyttävät rokotteille asetetut laatuvaatimukset. Mitään lääketieteellisiä tai turvallisuustutkimuksia ei ole laiminlyöty kiireen vuoksi.

Rokotekeskuksen johtaja Mika Rämet sanoo, että koronavirusrokotteita on testattu kymmenillätuhanilla ihmisillä ilman vakavia sivuvaikutuksia.­

Pfizerin rokotteen testiryhmässä on ollut 44 000 henkeä ja Modernallakin 30 000.

– Rokotteita on tutkittu kymmenillätuhansilla ihmisillä, ja niiden käytöstä ei ole ilmennyt vakavia haittavaikutuksia, Rämet kuvaa.

Lieviä haittoja kuten pistoskohdan arkuutta tai kipua, kuumeilua, lihaskipua tai päänsärkyä esiintyy käytännössä kaikilla rokotteilla, mutta vakavia ja pitkäaikaisia haittoja, esimerkiksi sairaalahoitoa vaativia tai jopa pysyviä haittoja ei ole koronavirusrokotteista raportoitu.

Rna-rokotteessa solut tuottavat antigeenia eli viruksen tartuntapiikkiä muistuttavaa osaa, jolloin kuvan koronaviruksen punaiseksi värjätyt tartuntapiikit eivät pysty tarrautumaan soluun.­

Rämet sanoo, että varsinkin Pfizerin ja Modernan rna-rokotteiden hienous on siinä, että niiden puolustusvaste on niin tarkka-alaisesti kohdistettu. Rokote sisältää vain lipidikalvon, jossa rna-molekyylit alkavat tuottaa solun sisällä antigeeniä eli viruksen piikkiprotenia, jolloin koronavirus ei pääse tarrautumaan soluun.

– Kun puolustusvaste on niin kapea kuin olla voi, riski elimistön vastareaktioihin pienenee vähäiseksi.

3. Kannattaa olla itsekäs

Rämetin mielestä nyt ei kannata tuudittautua laumasuojailluusioon vaan olla itsekäs ja ajatella omaa parasta.

– Mitä useampi rokotuksen ottaa ja mitä enemmän rokotettuja ja sitä kautta vastustuskykyisiä on, sitä vähemmän viruksella on mahdollisuus levitä.

– Virus ei kuitenkaan häviä! Yksilön kannattaa olla nyt itsekäs. Ei kannata jäädä odottamaan muiden mahdollisesti antamaa suojaa, vaan yksilön kannalta rokotus on paras ratkaisu. Laumasuojaan on lähtökohtaisesti pitkä matka, Rämet näkee.

4. USA:ssa saa testata alaikäisiä

Rämet kertoo, että Pfizer on saanut USA:n lääkeviranomaisilta luvan laajentaa rokotetestausta kaikkiin yli 12-vuotiaisiin.

– Kun testaaminen ulotetaan alaikäisiin, rokotetta pidetään erittäin turvallisena, Rämet näkee.

USA:n viranomaisilta päätöstä myyntiluvasta odotetaan ensi viikolla, Britanniassa Pfizerin rokote sai luvan jo keskiviikkona.

Kalifornialaisen apteekin ovessa luki marraskuun lopussa ”koronavirusrokotteita ei vielä saatavilla”. Kohta on, sillä USA:n lääkeviranomaisten odotetaan antavan koronavirusrokotteelle myyntiluvan jo ensi viikolla.­

– Britannian terveysviranomaiset eivät ole tunnettuja mistään leväperäisyydestään. Kun materiaali on sama ja kriteerit samat, niin se antaa aika vahvaa osviittaa siitä, mikä EMA:n päätös on.

– Olisi aika yllättävää, jos samalla materiaalilla tultaisiin eri päätökseen. Ei ole epäselvyyttä, etteikö turvallisuus olisi riittävän hyvä!

5. Vakava tauti voi tulla ilman rokotusta kenelle tahansa

Husin tehohoidon ylilääkäri Ville Pettilä sanoi torstaina STM:n ja THL:n koronarokoteinfossa, että tehohoidon tarve ei koske ainoastaan ikääntyneitä: noin puolet koronaviruksen takia tehohoitoon päätyneistä on alle 60-vuotiaita.

– Emme voi tuudittautua ajatukseen, että kyseessä olisi sairaus, joka johtaa sairaala- ja tehohoidon tarpeeseen ainoastaan ikääntyneillä tai perussairailla, Pettilä muistutti.

– Keskimääräinen koronapotilaan hoidon kesto tehohoidossa on liki 13 vuorokautta. Noin kolmannes potilaista on tehohoidossa yli kaksi viikkoa. Se on selvässä ristiriidassa muun tehohoidon keston kanssa. Se on noin kolme vuorokautta, Pettilä vertasi.

Koronaviruspotilaiden tehohoitotarve on reilusti pidempi kuin muilla potilailla keskimäärin, mikä ruuhkauttaa teho-osastot. Kuva kiinalaisen sairaalan teho-osastolta viime helmikuussa.­

Rämetin mukaan se kertoo, että monelle työikäiselle tauti voi olla valtavan haasteellinen.

– Jos toisessa vaakakupissa on hyvä suoja ja ei niin kovin haitallisia haittavaikutuksia ja toisessa vaakakupissa pari viikkoa teholla, ei liene epäselvyyttä, kumpi vaakakuppi kannattaa valita, Rämet muotoili.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?