EU-sopimus estää Suomelta suorat rokotekaupat lääkeyhtiöiden kanssa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

EU-sopimus estää Suomelta suorat rokote­kaupat lääke­yhtiöiden kanssa

EU-yhteishankintasopimus kieltää kahdenväliset neuvottelut suoraan sopimukseen kuuluvien lääketehtaiden kanssa.

Suomeen tulee ensimmäisessä erässä koronavirusrokotteita noin 1,8 miljoonalle hengelle.

4.12.2020 8:38

Koronavirusrokotetta ei saada Suomeen samanaikaisesti kaikille kansalaisille.

Ensivaiheessa Suomen osuus EU:n ensimmäisestä yhteishankintaerästä on noin 3,6 miljoonaa rokoteannosta. Kun suojan saamiseksi koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-infektiotautiin tarvitaan kaksi rokoteannosta, aluksi rokotetta riittää noin 1,8 miljoonalle hengelle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Taneli Puumalainen sanoi, että rokotetta on tulossa EU-yhteishankintasopimuksen mukaisesti myöhemmin lisää ja että sitä riittää varmasti kaikille.

Tarkoista myöhemmän vaiheen jakelu- ja toimitusajankohdista ei ole kuitenkaan vielä tietoa kenelläkään.

Miksi Suomi ei hankkinut kerralla koronarokotetta koko kansalle esimerkiksi yhteishankintasopimuksen ulkopuolelta, suoraan lääkeyhtiöiltä tilaamalla?

Sen takia, että sellainen ei ole sopimusten mukaan edes mahdollista. Ulkoministeriössä terveydestä ja hyvinvoinnista vastaava temaattinen suurlähettiläs Päivi Sillanaukee sanoi, että EU-maat ovat yksissä tuumin sitoutuneet siihen, että kahdenvälisiä neuvotteluja EU-komission johtamissa neuvotteluissa mukana olevien lääkeyritysten kanssa ei käydä.

– Se, että neuvoteltaisiin suoraan, ei ole mahdollista, Sillanaukee sanoi.

EU:n ulkopuolisista maista EU-yhteishankintasopimuksessa ovat mukana ainakin joidenkin rokote-erien osalta Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi, ja sama kahdenvälinen neuvottelukielto koskee sopimuksen nojalla näiltä osin myös niitä.

Poikkeuksen tekee Britannia, joka on irtautumassa EU:sta. Sopimus ei koske myöskään neuvotteluja EU-hankintasalkun ulkopuolisen lääketuotannon kanssa. Esimerkiksi Unkari ja Puola ovat EU-erän ohella täydentämässä rokotevarantojaan omilla neuvotteluillaan venäläisen epidemiologiaan ja mikrobiologiaan erikoistuneen Gamaleja-instituutin kanssa, joka on mm. kehittänyt Sputnik V -koronarokotteen.

EU-yhteishankintasopimuksessa on sovittu, että kukin maa saa jokaisesta rokote-erästä rokoteannoksia suhteessa väkilukuunsa. Näin Suomeenkin tulee ensimmäisestä 300 miljoonan annoksen erästä 1,23 prosenttia eli reilut 3,6 miljoonaa annosta.

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen on vakuuttunut siitä, että Suomi saa rokotteet parhaiten EU-yhteishankintasopimuksen kautta.

Puumalainen sanoi, että vaikka kahdenväliset neuvottelut olisivatkin mahdollisia, Suomi olisi neuvotteluissa pieni tekijä.

– Suomi on pieni maa, ja meidän neuvotteluvoimamme maailman rokotemarkkinoilla on hyvin pieni. EU:n kautta meillä on mahdollisuus saada selvästikin riittävä määrä rokotteita. En usko, että tämän EU-hankinnan ulkopuolella Suomella olisi lainkaan näin hyvä tilanne, Puumalainen sanoi.

– Toisaalta se, että olemme mukana tässä EU-hankinnassa, tarkoittaa sitä, että sitoudumme siihen emmekä käy ulkopuolella erillisiä neuvotteluja, Puumalainen jatkoi.

Saksalaismedia kertoi keskiviikkona, että maassa olisi jo rokote-erä Pfizerin/BioNTechin valmistamaa rokotetta. Sillanaukee pitää sitä täysin mahdollisena.

– Saksa on rahoittanut Pfizeriä/BioNTechiä ja kahta muuta Saksassa meneillään olevaa rokotetutkimusta yhteensä 750 miljoonalla eurolla. Rahoitussopimuksessa voi olla sellaisia kohtia, että Saksa on jo saanut tai saamassa EU-yhteishankinnan lisäksi rokotteita näistä.

– Itse rokotuksia Saksakaan ei ole voinut vielä aloittaa, koska rokotteella ei ole Euroopan lääkeviraston EMA:n myyntilupaa, Sillanaukee korostaa.

Myyntilupaa odotetaan joulukuun loppuun mennessä, ja sen jälkeen rokotukset eri puolilla Eurooppaa voivat alkaa. Suomessa rokotukset alkavat heti, kun lupa on tullut ja rokotetta tänne saadaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?