Mannerheimin huvilassa Kaivo­puistossa on vetonaula, joka kaikessa karuudessaan kiinnostaa vuodesta toiseen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Mannerheimin huvilassa Kaivo­puistossa on vetonaula, joka kaikessa karuudessaan kiinnostaa vuodesta toiseen

Tiikerintaljat, sarvipäitä, maalauksia, valokuvia, arvolahjoja, tuliaisia Aasiasta, kirpparilöytöjä Pariisista, kirjasto, muhkeita nojatuoleja ja askeettinen kenttävuode. Marsalkka Mannerheimin koti on kulttuurien runsaudensarvi, jossa huokuu kosmopoliitin varma maku.

5.12.2020 8:30

Vapaaherra, marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim asui lähes 30 vuotta (1924–1951) huvilassa Helsingin Kaivopuistossa.

Nykyään talossa toimii Mannerheim-museo, jonka huoneet on säilytetty alkuperäisessä asussaan, isännän tarkan esteettisen silmän sisustamina.

Pandemian takia museo on toistaiseksi suljettu yleisöltä. ISTV pääsi kuitenkin opastetulle yksityiskierrokselle, joka toteutetiin suorana lähetyksenä. Asiantuntijoina toimivat museonjohtaja Kristina Ranki ja amanuenssi Toni Piipponen.

  • Tallenne tuosta ISTV:n suorasta lähetyksestä (3.12.2020) on katsottavissa yllä olevalta videolta.

Varsovan jälkeen koti löytyi Kaivopuistosta

Tämä talo kätkee sisäänsä kulttuurishistoriallisen runsaudensarven. Mannerheim-museo sijaitsee Helsingin Kaivopuiston huvilakaupunginosassa Kalliolinnantie 14:ssä.­

Kaivopuiston itärannalle vuonna 1874 rakennettu talo on Helsingin vanhimpia säilyneitä puurakennuksia. ”Makeiskeisari” Karl Fazer osti sen henkilökuntansa vuokratarpeita tyydyttämään vuonna 1910.

Kun Mannerheim oli asettunut sisällissodan jälkeen Suomeen ja saanut rahdatuksi Varsovan asuntonsa irtaimiston Helsinkiin, hän halusi löytää itselleen pysyvän kodin.

Kenraali C. G. E. Mannerheim vuonna 1919, jolloin hän alkoi etsiä itselleen vakituista kotia Suomesta.­

Sopiva kohde löytyi vihdoin Kaivopuistosta, jonka status asuinalueena oli ehtinyt jo nousta. Kauppaneuvos Fazer vuokrasi huvilansa metsästys­kumppanilleen edullisin ehdoin vuonna 1925.

Mannerheim antoi remontoida vanhan rakennuksen modernien vaatimusten mukaiseksi ja asettui taloksi. Keskuslämmitys, sähköistys, sisäpuhelin ja ruokahissi nostivat elämisen tasoa.

Akseli Gallen-Kallelan maalaus siviiliasuisesta Mannerheimista on ruokasalin komistus. Teos ei kuitenkaan ollut asunnossa isännän elinaikana. Hän ei palvonut kotona omia kuviaan.­

Modernia ja vintagea

Uusi isäntä sisusti huoneet vaativan makunsa mukaan. Hän halusi, että työhuoneen tumma interiööri, salongin loisto ja illalliskutsujen kattaukset olivat juuri oikeanlaiset.

Isännän työhuone on säilytetty alkuperäisessä asussaan. Sen sydän on pariisilaiselta kirppurorilta löytynyt massiivinen työpöytä.­

Museonjohtaja Kristina Rankin mukaan Mannerheim suosi jo tuolloin vintagea.

– Hän teki isojakin hankintoja ulkomaisilta kirpputoreilta. Hänellä oli muistikirjassaan huoneiden tarkat mitat ja värikoodit, jotta ostokset osuisivat oikeaan, Ranki kertoo.

Museonjohtaja Kristina Ranki.­

Isäntä ajatteli kotiaan myös julkisena näyttämönä ja asetti parhaille paikoille sekä metsästys- että sotilasmuistojaan.

Edellisistä dramaattisimpia ovat kaksi jättimäistä ihmissyöjätiikerin taljaa sekä monet sarvipäät. Jälkimmäisistä näyttävimpiä ovat marsalkansauvat, miekat ja keisarillisen Chevalier-kaartin upseerin kypärä.

Myös Mannerheimin suvun tarina oli huolellisesti esillä muotokuvilla ja valokuvilla kerrottuna.

Mannerheimin makuukamari on sisustettu sotilaallisen niukasti. Vaatimaton, matala kenttävuode vangitsee katseen.­

Askeettinen sotilassänky

Museonjohtaja Rankin mukaan kotimuseon vetonaulana pysyy vuodesta toiseen suurmiehen kaikkein pyhin eli spartalaisen niukka makuukamari.

– Jos vieras muistaa täältä yhden huoneen, se tämä.

Katseen vangitsee heti askeettinen kenttävuode, jossa selkäkivuista koko aikuisikänsä kärsinyt soturi karaisi itseään. Huoneen lämpötilan piti olla alhainen, mieluiten 15 astetta. Sen takaamiseksi on katonrajassa iso tuuletusluukku.

– Huoneen ainoa luksus on tämä näköala, museonjohtaja sanoo ja viittaa ikkunasta näkyvään mereen ja Klippanin luotoon.

Suurmiehen kuolemasta pian 70 vuotta

Suomen marsalkan kuoleman jälkeen (27.1.1951) syntyi ajatus avata hänen kulttuurihistoriallisesti arvokas yksityiskotinsa väliaikaisesti kansan nähtäväksi. Kävijöitä oli niin runsaasti, että aukioloaikaa päätettiin jatkaa.

Suurmiehen kuolemasta tulee tammikuussa kuluneeksi tasan 70 vuotta. Museorakennus on säilynyt kaikki nämä vuosikymmenet alkuperäisessä asussaan. Sisällä leijailee yhä kosmopoliitin varma maku.

Fazerin ja vuokralaisen suhde säilyi ennallaan loppuun saakka. Mannerheim-säätiö lunasti huvilan ja puolet tontista omistukseensa vuonna 1957.

Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim.­

Museossa valtavasti materiaalia

Mannerheim-museon kokoelmat koostuvat Gustaf Mannerheimin henkilökohtaiseen omistukseen kuuluneesta irtaimistosta sekä hänen elämänsä aikana karttuneesta biografisesta arkistomateriaalista.

Niitä ovat kulttuurihistoriallinen kokoelma, arkisto ja valokuvakokoelma sekä kotikirjasto.

Koska kotimuseo on alkuperäisessä asussaan, Mannerheimin omat esineet ja niiden sisältämät viestit ovat säilyneet muuttumattomina.

Esi-isien muotokuvat seinillä kertovat suvun historiasta. Suomen valtion ja kansan antamat lahjat ja kunnianosoitukset Mannerheimin elämäntyöstä niin sotilaallisella, poliittisella kuin humanitääriselläkin alalla.

Ansioituneelle sotilaalle ja valtiomiehelle on myönnetty niin paljon kunniamerkkejä, että niiden esillepano vaatii kokonaisen huoneen.­

Ainutlaatuinen kunniamerkkikokoelma on todistuksena hänen elämäntyönsä arvostuksesta Suomessa ja ulkomailla.

Lukuisat metsästystrofeet ja matkamuistot kertovat innokkaasta metsästäjästä ja tutkimusmatkailijasta. Suuri kirjasto taas laajasta kiinnostuksesta eri elämänaloja kohtaan.

Työpöydän vetolaatikoissa säilytettiin tärkeitä esineitä, mm. saapasrautoja.­

Videokierrokset koronavuoden tärkeistä näyttelyistä

ISTV on tehnyt koronavuoden 2020 aikana opastettuja videokierroksia museoiden uutuusnäyttelyistä, jotka on jouduttu sulkemaan yleisöltä pandemian takia.

Videotallenteet näistä suuren huomion saaneista näyttelyistä ovat katsottavissa seuraavissa linkeissä:

Ateneumin taidemuseon kokoelmanäyttely Suomen taiteen tarina, joka näyttää kultakauden rakastetuimmat klassikot uudessa valossa, uudelleen ryhmiteltynä.

Kiasman nykytaiteen museon jättinäyttely Hullu rakkaus esittelee Seppo Fräntin ainutlaatuisen lahjoituskokoelman.

Sinebrychoffin taidemuseon Albert Edelfelt ja Romanovit -näyttely esittelee Suomen kultakauden rakastetun taidemaalarin Venäjän keisariperheelle tekemät mestariteokset sekä Uhattu elämä -näyttely, joka tarkastelee rikasta luontoamme.

Lähde: www.mannerheim-museo.fi

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?