Asiantuntijat kertovat, kuinka elämä muuttuu koronarokotteen myötä: Pikapaluuta entiseen ei näköpiirissä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Asiantuntijat kertovat, kuinka elämä muuttuu koronarokotteen myötä: Pikapaluuta entiseen ei näköpiirissä

Vielä ei tiedetä, estääkö rokote tartuttamasta muita.

2.12.2020 7:32 | Päivitetty 2.12.2020 7:50

Jos oikein hyvin käy, koronarokotukset päästään aloittamaan vielä tämän vuoden puolella tai ainakin ensi vuoden alussa. Mutta milloin päästään takaisin tavalliseen, huolettomaan arkeen?

Paluu entiseen ei valitettavasti ala heti rokotteen saamisesta. Siksi myöskään turvaväleistä ja jatkuvasta käsien pesusta ei päästä vielä kuukausiin. Video yllä: STM:n selvitys rokotehankinnasta (1.12.)

Huoleton arki koittaa vasta, kun immuniteetti on riittävän suurella osalla väestöä, noin 70 prosentilla. Vasta silloin epidemia alkaa kuihtua ja varotoimista voidaan luopua.

– Hengityssuojain varmaan kuuluu normiarkeen ensi kesään asti, Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet povaa.

Rokotteen saanut voi kyllä olla turvallisin mielin siltä osin, että hän itse ei todennäköisesti saa vakavaa tautia.

– Jos on perusterve kuusikymppinen, ei tarvitse nähdä painajaisia siitä, että itselle tulisi vaikea tauti, Rämet sanoo.

– Aika huoletta voi sen jälkeen mennä katsomaan jääkiekkopeliä, käydä ravintolassa syömässä tai mennä teatteriin. Eikä ihan hirveästi tarvitse sitäkään stressata, että siellä jääkiekkopelissä tartuttaisi muita perusterveitä.

Modernan sekä Biontechin ja Pfizerin kehittämät RNA-rokotteet toimivat ikääntyneillä aivan yhtä hyvin kuin nuoremmilla. Kotiinsa eristäytyneille ikäihmisille rokote mahdollistaa siten taas vähän normaalimman elämän, kauppareissut ja kahvilassa käynnit.

Maskit ja käsidesi kannattaa silti kaikkien pitää mukana edelleen.

– Kaupassa käynnissä normi on varmaan lähikuukaudet se, että hengityssuojainta käytetään riippumatta siitä, onko rokotettu vai ei.

Sataprosenttista turvaa rokote ei anna. Aina joku voi rokotteesta huolimatta sairastua.

Sairastuneekaan kohdalla rokote ei silti ole epäonnistunut. Ilman rokotetta hän olisi voinut sairastua vielä vakavammin tai kuolla.

Rokote ei myöskään anna täyttä suojaa välittömästi. Täyteen tehoon tarvitaan kaksi annosta.

Immuunivaste käynnistyy rokottamisesta, mutta sen kehittyminen vie aikaa. Paras suojavaikutus alkaa noin viikko jälkimmäisestä annoksesta.

Etenkin vanhusten ja muiden riskiryhmäläisten kanssa tekemisissä olevien kannattaa muistaa maskit ja muut turvatoimet rokotteesta huolimatta.

Vielä ei nimittäin tiedetä, estääkö rokote pelkästään vakavat oireet vai myös tartunnan saamisen ja viruksen levittämisen.

– Todennäköisesti se vähentää tartunnan riskiä ja toivottavasti myös tartuttavuutta, mutta näistä emme vielä tiedä, THL:n Hanna Nohynek sanoo.

– Kannattaa olla edelleen varovainen, kunnes on lisää tietoa.

Tartuttavuuden tutkiminen on Nohynekin mukaan hyvin työlästä.

Tuhansilta tutkimukseen osallistuvilta pitää tutkia nenä-nielunäytteet viikoittain ja selvittää myös mahdolliset tartunnat heidän lähipiirissään. Näin tehdään ainakin yhden rokoteaihion eli AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämän rokotteen kohdalla.

Erityiskohtelua rokotteen saaneille ei siis ole ainakaan toistaiseksi tiedossa.

WHO tosin suunnittelee koronarokotustodistusta, joka voisi olla edellytyksenä maahantulolle samalla tavalla kuin todistus keltakuumerokotuksesta on nyt monessa Keski-Afrikan maassa. Viro taas on tehnyt WHO::lle ehdotuksen elektronisesta rokotuskortista koronarokotteen suhteen.

Nohynekin mukaan todistus voi olla mahdollinen sitten, kun rokotteen teho tunnetaan paremmin. Vielä ei tiedetä sitäkään, kuinka kauan sen antama suoja kestää.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?