Tämä kaikki koronarokotteista tiedetään nyt - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tämä kaikki koronarokotteista tiedetään nyt

Euroopan lääkevirasto kertoi lupapäätösten aikataulusta; rokotukset voivat päästä Suomessa alkuun jo tammikuussa.

2.12.2020 6:30 | Päivitetty 2.12.2020 7:55

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoi tiistaina uutta tietoa siitä, missä mennään nyt koronavirusrokotteiden kanssa ja millä aikataululla niitä voitaisiin Suomeen saada. Tämän hetken tietojen valossa asia etenee näin. Video yllä: Mitä koronarokotteista tiedetään (THL 1.12.)

1. Aikataulu

Koronarokote tarvitsee myyntiluvan ennen kuin rokotukset voivat alkaa. Myyntiluvan antaa Euroopan lääkevirasto Ema. Se käsittelee parhaillaan neljää eri myyntilupaa. Ema kertoi tiistaina päättävänsä viimeistään 29. joulukuuta, myöntääkö se hätäkäyttöluvan lääkeyhtiö Pfizerin ja bioteknologiayhtiö BioNTechin yhdessä kehittämälle rokotteelle. Siitä lääkkeen saaminen Suomeen kestää pari viikkoa. Modernan rokotteen osalta Ema ilmoitti, että päätös tehdään viimeistään 12. tammikuuta.

Rokotetta tutkitaan Modernan laboratoriossa.­

2. Kenet rokotetaan ensin?

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (Krar) on tehnyt suosituksen rokotusjärjestyksestä. Sen mukaan ensin rokotetaan koronapotilaita hoitava terveydenhoidon ammattihenkilöstö ja hoivakotien henkilökunta. Seuraavana rokotetaan iäkkäät ihmiset. Sen jälkeen ne, joilla on lääketieteellinen riski saada koronan vakava tautimuoto.

3. Rokotteiden saatavuus

EU:n komissio on neuvotellut jäsenmaiden puolesta esisopimuksen kuuden koronavirusrokotteen toimituksista yhteishankinnoin. Ajatus on, että rokotetta saadaan riittävästi tilanteessa, jossa kaikki maat sitä haluavat. Alla olevasta taulukosta näet, millaisista määristä eri lääkevalmistajien kanssa on alustavasti sovittu. Lähes jokaiseen sopimukseen on optio lisäostoista. Lääkkeet saapuvat EU-alueelle vaiheittain. Suomen osuus on aina 1,23 prosenttia.

4. Miten hyviä rokotteet ovat?

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kuvaili esimerkkinä tiistain tilaisuudessa Pfizerin ja BioNTechin rokotetta, jolle haettiin myyntilupaa EU:n alueella tiistaina. Sen tehoa hän pitää alustavien tulosten perusteella erinomaisen hyvänä. ”Näin hyviä rokotteita harvoin nähdään” hän sanoi.

Pfizer ja BioNTech ovat itse ilmoittaneet, että sen rokotteen suojateho on 95 prosenttia. Modernan rokotteen teho on 94,1 prosenttia. Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan rokotteen teho on 70 prosenttia.

Rokotteiden kehittäminen koronaa vastaan on ollut hyvin nopeaa. Yleensä rokotteen kehittämiseen menee vuosia, jopa yli kymmenen vuotta.

Rokotteiden turvallisuutta seurataan koko niiden elinkaaren ajan. Ennen myyntiluvan saamista niitä on testattu kymmenillätuhansilla ihmisillä. Rokotusten alettua mahdollisia haittavaikutuksia seurataan tarkasti.

Curevacin rokotetta testataan vapaaehtoisella henkilöllä Saksassa.­

5. Missä rokotetaan?

Rokottamisjärjestelyistä vastaavat käytännössä kunnat ja sairaanhoitopiirit. Hyvin todennäköisesti rokotukset järjestetään kuten influenssarokotukset, mutta niin, että ihmiset ovat odotustilassa turvallisen etäisyyden päässä toisistaan.

6. Valmisteiden kuljetukset

Ensimmäiset rokotteet saapuvat nykytiedon mukaan Suomeen useassa erässä alkuvuodesta. Paljon on kiinni siitä, missä tahdissa rokotteet saavat myyntilupia ja miten rokoteyhtiöt saavat logistiikkaketjunsa kulkemaan. Lisähaasteita syntyy siitä, että osa lääkkeistä vaatii hyvin kylmät kuljetustilat eikä kylmäkuljetusketju saa katketa. Tähän varten Suomessa tehdään jo valmisteluita.

Esimerkiksi Pfizerin ja BioNTechin rokote vaatii -70 asteen kylmäketjun. Modernan rokote vaatii -20 asteen kylmäketjun, mutta valmiste säilyy jääkaappilämpötilassa pitempään kuin Pfizerin tuote.

Brysselin lentokentällä valmistaudutaan koronarokotteiden kuljettamiseen.­

7. Miten rokotukset rahoitetaan?

EU:n tekemät ennakko-ostosopimukset on rahoitettu EU:n hätärahastosta. Siinä ovat mukana kaikki 27 jäsenmaata. Suomeen ostettaviin rokotteisiin eduskunta myöntää rahat lisätalousarviossa. Aikanaan rokotettavaksi menevälle ihmiselle rokotus on maksuton.

THL:n tilaisuudessa puhuivat THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek, Fimean johtaja Marjo-Riitta Helle, sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Sari Ekholm ja THL:n projektipäällikkö Anna Katz.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?