Puolustusvoimat julkaisi kaksi varsin suorasukaista taisteluvideota – asiantuntijat Norjasta ja Virosta kertovat, mitä niissä näkyy pinnan alla - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Puolustusvoimat julkaisi kaksi varsin suorasukaista taisteluvideota – asiantuntijat Norjasta ja Virosta kertovat, mitä niissä näkyy pinnan alla

Vihollinen on tässä Venäjä, sanoo turvallisuus­politiikan professori Jo Jakobsen IS:lle.

Vihollisen panssarivaunu saa osuman Taistelukenttä 2020 -videolla. Kuvakaappaus.­

1.12.2020 14:00

Puolustusvoimat julkaisi tänä vuonna kaksi videota, jotka kertovat Suomen turvallisuusympäristöstä ja puolustuskyvystä ehkä suora­sukaisemmin kuin koskaan aikaisemmin.

Taistelukenttä 2020 -video ilmestyi puolustusvoimien YouTube-kanavalle kesäkuussa. Lähes 20-minuuttinen, komeasti toteutettu lyhytelokuva esittää, kuinka tunnistamattomat taistelujoukot tunkeutuvat Suomeen ja kuinka hyökkäys lyödään takaisin.

Etsi ja lamauta! -video puolestaan esittelee YouTubessa puolustusvoimien johtamisjärjestelmää ja erilaisten sensori- ja asejärjestelmien yhteiskäyttöä. Video kuvattiin maavoimien viime viikolla päättyneessä vaikuttamis­harjoituksessa Rovajärven ampuma-alueella.

Miltä puolustusvoimien strateginen viestintä näyttää ulkopuolisin silmin katsottuna? IS pyysi kahta norjalais­asiantuntijaa arvioimaan videoiden sisältöä.

– Taistelukenttä 2020 on kiehtovaa, dramaattista, hyvin suorasukaista ja hyvin tehtyä informaatio- tai propagandaelokuvaa, sanoo eurooppalaiseen turvallisuus­politiikkaan perehtynyt professori Jo Jakobsen IS:lle Trondheimin teknis-luonnontieteellisestä NTNU-yliopistosta.

Professori Jo Jakobsen työskentelee norjalaisessa NTNU-yliopistossa Trondheimissa.­

Videon alkutilanne viittaa sekä Natoon että Venäjään – kumpaakaan nimeltä mainitsematta.

– Venäjä ei lähtisi merkittäviin toimiin Suomea vastaan ilman Naton ja Venäjän välille syntyviä jännitteitä. Tällaisessa tilanteessa Venäjä haluaisi Suomen olevan aidosti liittoutumaton tai mieluiten Venäjälle ystävällis­mielinen, Jakobsen arvioi.

– Suomi ei kuitenkaan ole sotilaallisesti liittoutumaton – siksi harmaan alueen tai täyden sotilaallisen konfliktin riski on olemassa.

Raskaan raketinheittimen täsmäohjus tuhoaa maalin Rovajärvellä. Kuvakaappaus Etsi ja lamauta! -videolta.­

Jakobsenin mukaan Suomi on de facto liittoutunut – ei muodollisesti, vaan olemassa oleviin tosiasioihin perustuen. Professori arvioi, että elokuva osoittaa Suomen turvallisuuspoliittisen aseman ja kertoo, että Suomen suurimpana turvallisuusuhka on Venäjä.

Suomi on Naton tehostetussa kumppanuusohjelmassa ja verkottunut läntiseen puolustusyhteistyöhön monella tasolla. Suomi ja Ruotsi ovat syventäneet johdonmukaisesti yhteistyötään. Lisäksi Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusministerit allekirjoittivat syksyllä aiejulistuksen, jossa maat lupaavat vahvistaa yhteistoimintakykyään ja antaa toisilleen sotilaallista tukea.

Taistelukenttä 2020 -videon tilanteessa tunnistamattomat sotilaat valtaavat suomalaisen lentokentän. Kuvakaappaus videolta.­

Jakobsen kuvaa Yhdysvaltain ja Naton Venäjä-suhteiden nykyisiä jännitteitä ”huomattaviksi”.

– Nato on hiljattain lisännyt läsnäoloaan Baltiassa, Puolassa ja myös muilla alueilla. Käytännöllisesti katsoen kaikissa sotilaallisen konfliktin skenaarioissa – saavatpa ne alkunsa itäisessä Euroopassa tai Baltiassa – joutuvat Norja, Suomi ja Ruotsi lähes automaattisesti osaksi konfliktia, riippumatta Naton jäsenyydestä, Jakobsen arvioi.

– Norjan kohdalla tämä johtuu maan pohjoisimpien osien läheisyydestä Venäjään ja sen sotilaalliseen tukikohtiin pohjoisessa. Suomen kohdalla syy on maantiede: sekä pitkä maaraja että konfliktin molempien osapuolten tarve ottaa Itämeri hallintaansa. Jälkimmäinen seikka vaikuttaa myös Ruotsiin.

Yhdysvallat on sijoittanut 700–800 merijalkaväen sotilasta Stjørdaliin, Norjaan, osana Naton pelotetta. Kuva talvitoimintaharjoituksesta Setermoenissa 20. marraskuuta.­

Kaikki Pohjoismaat joutuvat hakemaan tasapainoa oman pelotteensa ja puolustusvalmiutensa säilyttämisen ja Venäjän huomioon ottamisen välillä. Venäjä voi ryhtyä vastatoimiin, jos sen niin sanotut punaiset linjat ylittyvät.

– Suomen kohdalla ilmeinen Venäjän punainen linja on muodollinen Nato-jäsenyys ja / tai Yhdysvaltain joukkojen tai kaluston pitkäaikainen sijoittaminen (Suomen alueelle). Se nostaisi jännitteet aivan uudelle tasolle Venäjän vastatoimien vuoksi. Suomi voi joutua maksamaan hinnan, joka on suurempi kuin kasvaneen pelotteen tuomat hyödyt.

 Vihollinen on tässä Venäjä, jonka käyttämä strategia ja taktiikka esitellään videolla, kuten myös Suomen vastatoimet.

Taistelukenttä 2020 -videossa on Jakobsenin mukaan paljon peiteltyjä viittauksia suurvaltoihin. Pohjimmiltaan se kuitenkin esittelee puhtaasti kansallisen ja moniulotteisen vastauksen uhkiin. Se valmistelee kansalaisia psykologisesti tämän tyyppisiin skenaarioihin, joita valtaosa suomalaisista joutuisi enemmän tai vähemmän suoraan kohtaamaan. Vaikka todennäköisyys on matala, niin saattaa tapahtua, professori pohtii.

Taistelukenttä 2020:n viesti on professorin mukaan rauhoitteleva. Se näyttää, että Suomi on valmistautunut sekä sotilaallisesti että siviilitoimijoiden osalta kaikkiin uhkiin: epäsuoraan hybridivaikuttamiseen ja täyteen sotaan.

– Vihollinen on tässä Venäjä, jonka käyttämä strategia ja taktiikka esitellään videolla, kuten myös Suomen vastatoimet. Vaikka elokuva näyttää olevan suunnattu suomalaiselle yleisölle, lähettää se myös viestin Venäjälle, mikä on sinänsä kiinnostavaa.

Etsi ja lamauta! -videolla kuvataan, kuinka suomalainen Hornet-monitoimihävittäjä pudottaa Jdam-täsmäpommin maaliin Rovajärven ampuma-alueella. Pommi on näkyvissä koneen vasemman siiven ripustimessa.­

Kaksi ja puoli minuuttia kestävä Etsi ja lamauta! on sekin poikkeuksellinen video puolustusvoimilta. Suomi ei ole juuri esitellyt aiemmin kykyään puolustushaarojen yhteisiin operaatioihin ja tulenkäyttöön, jossa maali voidaan havaita ja osoittaa millä tahansa sensorilla ja tuhota miltä tahansa lavetilta laukaistuin asein.

Nämä järjestelmät ovat todennäköisesti yhteensopivia Suomen läntisten kumppanimaiden järjestelmien kanssa – Suomi voi niiden avulla sekä antaa että ottaa vastaan sotilaallista apua.

Komentajakapteeni Thomas Slensvik Norjan maanpuolustuskorkeakoulusta katseli IS:n pyynnöstä puolustusvoimien tuoreen Etsi ja lamauta! -videon.

– Tässä on esimerkki niin kutsutusta kaikkien puolustushaarojen yhteisoperaatiosta, Slensvik sanoo.

– Useimmat asevoimat käyttävät tämän tyyppisiä yhdistettyjä operaatioita, koska ne antavat joustavan mahdollisuuden vaikuttaa.

Komentajakapteeni Thomas Slensvik opettaa Norjan maanpuolustuskorkeakoulussa muun muassa strategiaa.­

Videolla johtokeskukset – vaikuttamiskeskus ja tulenkäyttökeskus – koordinoivat maa- ja ilmavoimien yhteisten suorituskykyjen käyttöä Rovajärven ampuma-alueella. Siinä esitellään muun muassa raskaan raketinheittimen laukaiseman täsmäohjuksen ja maaliin ohjautuvan Jdam-lentopommin tarkkuutta ja tuhovoimaa.

Yksi kohteista tuhotaan rannikkojoukkojen Spike-ohjuksella, jota käytetään videolla maamaalia vastaan.

”Puolustusvoimien yhteisen tulenkäytön kokonaisuutta on kehitetty pitkäjänteisesti viime vuosina. Kokonaisuus koostuu muun muassa maalin tunnistamisesta, seurannasta ja paikantamisesta, päätöksenteosta ja tulen­käytöstä sekä tulenkäytön vaikutusten todentamisesta”, puolustusvoimat kertoo harjoituksesta verkkosivuillaan.

– Tuntematta suomalaista mediaa tai puolustusvoimia sanoisin, että tällaisen videon julkaisemisella on useita tarkoituksia, komentajakapteeni Slensvik kertoo.

– Sillä on tehtävänsä strategisessa viestinnässä ja pelotteen luomisessa. Samaan aikaan se näyttää demokraattisessa maassa, mitä kansalaiset saavat verorahojensa vastineeksi. Sillä haetaan myös vaikutusta rekrytointiin näyttämällä nykyaikaista asevoimaa positiivisesta näkökulmasta.

Yhdysvaltain asevoimat on läsnä Baltian maissa. Kuvassa merivoimien Navy Seals -erikoisjoukkojen ja ilmavoimien erikoisjoukkojen sotilaita, jotka saapuivat Osprey-kuljetuskoneella lähi-ilmatukiharjoitukseen Virossa 13. marraskuuta.­

Viron sisäisen turvallisuuden akatemian EASS:n tutkija Diana Marnot pitää videoita puolustusvoimien normaalina tapana viestiä nykyaikaisin visuaalisin keinoin. Videoiden tulkinta riippuu katsojasta:

– Toiset saattavat pitää niitä propagandana. Ne, jotka näkevät eron, voivat määritellä ne strategiseksi viestinnäksi, Marnot kommentoi IS:lle.

– Kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö on tämän ajan normi, ei poikkeus, kuten on viime vuosina nähty sotaharjoituksissa Pohjoismaiden ja Baltian alueella. Tieto siitä, että Suomen kansallinen puolustus on kunnossa ja perustuu yhteiskunnan korkeaan maanpuolustustahtoon, on faktaa. On itsestään selvää, että tämän tiedon tuominen julkisuuteen on hyödyllistä.

Tieto tukee Marnotin mukaan kansallista turvallisuutta luomalla pelotteen valtiollisille ja ei-valtiollisille toimijoille, joilla on pahoja aikeita.

– Kuten Suomen kansallinen turvallisuusstrategia vuonna 2017 linjasi, valmistautuminen hybridiuhkien torjuntaan on priorisoitu suomalaisessa turvallisuuskeskustelussa. Virallisen politiikan lisäksi Suomi isännöi Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskusta, joka on alan akateemisen tutkimuksen eturivissä, Marnot sanoo.

Lue lisää: Kommentti: Puolustusvoimien uusi video Rovajärven harjoituksista on poikkeuksellisen kovaa viestintää Suomelta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?