Pfizerin koronarokote voi saada myyntiluvan jo joulukuun alkupuolella – Suomessa uskotaan rokotejakelun sujuvan turvallisesti - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Pfizerin koronarokote voi saada myyntiluvan jo joulukuun alkupuolella – Suomessa uskotaan rokotejakelun sujuvan turvallisesti

Koronarokotteiden toimitukset alkavat heti kun Euroopan lääkevirasto myöntää ensimmäisille valmisteille myyntiluvan.

Koronavirusrokotteita on jo lupaputkessa Euroopan lääkevirastossa. Kuvituskuva.­

30.11.2020 21:23

Kolme länsimaista lääkeyhtiötä on jo hakenut Euroopan lääkevirastolta Emalta myyntilupaa koronarokotteelle. Heti kun lupa tulee, voidaan jo valmiiksi varastoitujen rokoteannosten jakelu aloittaa EU:n yhteishankintaohjelmassa. Suomi saa rokotteista väkilukuun suhteutetun 1,23 prosentin osuutensa.

Mitä rokotetta, kuinka paljon ja milloin Suomeen saadaan, sitä ei vielä tiedetä. Myyntilupa saattaa myös rajata sen, millaisille ikä- ja väestöryhmille rokotetta voidaan antaa turvallisesti.

Hankinnoista vastaa sosiaali- ja terveysministeriö, mutta rokotusten käytännön järjestelyt ovat kuntien kontolla. Toiveet ovat jo korkealla.

– Odotamme innolla rokotetta, sanoi Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa maanantaina IS:lle.

Lääkejätti Pfizerin koronarokote on osoittautunut tehokkaaksi. Valmisteen varastointi vaatii 70 pakkasasteen lämpötilan.­

Etukäteen on arvioitu, että lääkejätti Pfizerin ja saksalaisen biotekniikkayhtiö BioNTechin kehittämä rokote voisi saada myyntiluvan ensimmäisenä, jo joulukuun alkupuolella. Valmistenimellä BNT162b2 tunnettu rokote antoi laajoissa tehotutkimuksissa 95 prosentin suojatehon koronainfektiota vastaan.

Pfizerin rokote perustuu uuteen teknologiaan, niin sanotun lähetti-rna:n käyttöön. Valmiste on logistisesti hankala: annokset vaativat 70 pakkasasteen säilytyslämpötilan. Suomessa varastointiin ja jakeluun tarvittavan kylmäketjun järjestäminen on haaste, mutta ei ongelma. Siihen viranomaiset ovat jo varautuneet.

Varastointia ongelmallisempaa voi olla rokotusten järjestäminen koronaturvallisesti. Tiiviisiin jonoihin ja ahtaisiin sisätiloihin rokotettavia ei voi kerätä, eikä esimerkiksi ikäihmisiä voi kutsua massarokotuksiin.

Apulaispormestari Vesikansan mukaan kaikki on kuitenkin järjestettävissä.

– Turvallisuus täytyy huomioida. Sen vuoksi influenssarokotukset toteutettiin tänä syksynä ajanvarauksella niin meillä kuin muissakin kunnissa. Pidettiin huolta siitä, että oli turvavälit, eikä tullut jonottamista.

Influenssarokotusten annettiin terveyskeskuksessa vuonna 2014 näin. Koronaturvallisuus ei salli pitkiä jonoja sisätiloissa.­

Helsinki tarjosi tänä syksynä infuenssarokotuksia kaupunkilaisille neljässä rokotuspisteessä.

– Niissä rokotteen sai noin 50 000 helsinkiläistä. Sen lisäksi rokotettiin kaupungin asukkaita kotihoidon, sairaaloiden ja neuvoloiden kautta, Vesikansa kertoi.

Helsingissä on noin 15 000 kotihoidon asiakasta, jotka saavat influenssarokotukset hoitajiltaan. Samoin toimittaneen myös koronarokotusten kanssa.

Koronarokotusten järjestämistä ei ole vielä suunniteltu loppuun saakka.

– Paljon riippuu siitä, miten kansainvälinen rokotusjärjestys menee ja millaista rokotetta saamme. Onko kyse yhden annoksen vai kahden annoksen rokotteesta? Tämän tyyppisiä kysymyksiä on vielä hyvin paljon auki, ennen kuin voimme mennä yksityiskohtaiseen suunnitteluun.

Rokotteiden antamisessa on omat viranomaismääräyksensä. Sitä ei voi tehdä missä tahansa, sillä rokotuspisteissä on oltava muun muassa vastuulääkäri, osaavaa henkilökuntaa mahdollisia anafylaktisia reaktioita varten, asianmukaiset varastotilat ja laveri herkästi pyörtyviä varten. Rokotuksen jälkeen rokotettua tulisi seurata vähintään 15 minuutin ajan.

Vaarallinen anafylaksia on onneksi hyvin harvinainen rokotusten yhteydessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi sen yleisyydeksi yhden tapauksen miljoonaa rokotettua kohden.

Punkkibussista sai rokotteen puutiaisaivokuumetta vastaan Helsingin Arabian ostoskeskuksen edustalla marraskuun alussa. Kiertävätkö Suomea kohta koronabussit?­

Tampereen yliopiston virologian professori Heikki Hyöty ei hänkään usko, että koronarokotusten järjestäminen turvallisesti tuottaisi erityisiä ongelmia. Hyöty on Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän jäsen.

– Kyllähän me olemme organisoineet myös koronanäytteiden ottamisen turvallisesti, Hyöty sanoi maanantaina IS:lle.

Rokotukset ovat kuitenkin sikäli oma lukunsa, että rokotettuja pitää tarkkailla hetken aikaa.

– Täytyy tässäkin tietysti noudattaa normaaleja toimenpiteitä, joita tehdään kaikkien rokotusten yhteydessä.

Hyödyn tietojen mukaan Suomessa ei ole vielä tehty päätöksiä mahdollisten erillisten rokotusasemien perustamista.

– Eri ikäryhmät varmasti tavoitetaan hieman eri reittejä, niin kuin muutenkin rokotuksissa tavoitetaan. Täytyy odottaa päätöksiä. Organisointiin vaikuttaa niin moni asia, etten haluaisi ennakoida sitä, Hyöty pohti.

– Suomella on valmis kansallinen rokotusohjelma, jota on pyöritetty vuosikymmeniä tehokkaasti organisoiden. Koko väestötason ohjelman pystyttäminen on meille helpompaa kuin monelle muulle maalle.

Näin Saksa rokottaa

Saksa on tehnyt jo suunnitelmat koronarokotteiden mahdollisimman tehokasta jakelua varten.

1. Valmiit rokotteet jaetaan ympäri maata 60 rokotuskeskukseen, joista vastaa liittovaltio. Kukin osavaltio saa väkilukuun suhteutetun määrän rokotteita.

2. Osavaltiot vastaavat rokotuskampanjoiden järjestämisestä. Esimerkiksi Nordrhein-Westfalen perustaa 53 omaa rokotuskeskusta. Niiden vuokra-, henkilöstö- ja suojavarustekustannukset maksavat osavaltiot ja lakisääteiset sairausvakuutuskassat.

3. Rokotustiedot kerätään anonymisoituina yhteiseen liittovaltion datapankkiin. Sinne päivitetään lisäksi tiedot rokotteiden suojatehosta ja mahdollisista haittavaikutuksista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?