Korkein oikeus (KKO) on linjannut lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä annettavia rangaistuksia jutussa, jossa tuomitun miehen katsottiin seurustelleen uhrinsa kanssa.
KKO:n käsiteltävänä olleessa tapauksessa mies oli tekojen alkaessa 29-vuotias ja tyttö 14. Oikeuden mukaan suojaamattomia yhdyntöjä oli useita ja niiden seurauksena tyttö tuli raskaaksi 15-vuotiaana.
Mies ja tyttö tutustuivat kesällä 2015 deittisivustolla, jolla tyttö oli ilmoittanut iäkseen 19. He tapasivat muutama päivä viestittelyn alkamisen jälkeen miehen asunnolla. Mies oli suojaamattomassa yhdynnässä tyttöön jo ensimmäisellä tapaamiskerralla, ja yhdynnät jatkuivat noin neljän kuukauden ajan. Tyttö kertoi halunneensa käyttää ehkäisyä, mutta mies ei sitä halunnut.
Mies oli pian tapailun alkamisen jälkeen tavannut tytön äidin, ja KKO:n mukaan tuolloin tullut tietoiseksi tytön iästä. Mies ja tyttö olivat viettäneet paljon aikaa tytön kotona. Äiti kertoi suhtautuneensa suhteeseen ensin negatiivisesti, mutta sallineensa sen myöhemmin. Äiti sanoi, ettei tiennyt 16 vuoden suojaikärajasta.
Käräjäoikeus tuomitsi törkeästä hyväksikäytöstä
Aiemmin käräjäoikeus oli katsonut, että vaikka uhrin ja miehen välillä oli ollut seurustelusuhde, rikos oli kuitenkin kokonaisuutena arvioiden törkeä, kun otettiin huomioon asianomaisten suuri ikäero sekä yhdyntöjen lukuisuus ja suojaamattomuus. Käräjäoikeus tuomitsi miehen lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä 1,5 vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Hovioikeus arvioi asiaa toisin. Se katsoi, että tytön ja miehen välillä oli ”aito seurustelusuhde” ja että miehen rikos ei ollut törkeä. Hovioikeuden mukaan mies ei painostanut tyttöä seksiin, vaikkakin oikeus totesi hänen suhtautuneen välinpitämättömästi ehkäisyyn.
Hovin mukaan teon kokonaistörkeyttä vastaan puhui myös se, että miehen ja tytön yhdessäolo oli tapahtunut tytön äidin tietäen ja hyväksymänä. Hovioikeus tuomitsi miehen perusmuotoisesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vuoden ehdolliseen vankeuteen.
KKO: Äidin hyväksyntä puhui suhteen puolesta
KKO:n ratkaistavana oli se, oliko teko törkeä sekä miehen rangaistuksen pituus.
KKO:n mukaan teon törkeyden puolesta puhuivat miehen ja uhrin huomattava ikäero, yhdyntöjen lukumäärä ja suojaamattomuus sekä se, että yhdyntöjen takia tyttö tuli raskaaksi 15-vuotiaana. Lisäksi KKO katsoi toisin kuin hovioikeus, että äidin tietoisuutta tai sitä, että yhdyntöjen ei edes väitetty sisältäneen painostamista tai taivuttelua, ei voitu pitää kokonaistörkeyttä vastaan puhuvina perusteina.
KKO katsoi kuitenkin, että miehen ja tytön välinen suhde oli perustunut molemminpuoliseen kiintymykseen.
– Kanssakäyminen on ollut avointa eikä se ole ollut pelkästään tai pääosin seksuaalista. Asianosaisten sukupuoliyhteyksiin ei ole liittynyt mitään asianomistajan seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavia piirteitä tai asianosaisten välisen luottamussuhteen väärinkäyttöä, KKO sanoi ennakkopäätöksessään.
KKO:n mukaan myös se, että äiti tiesi suhteesta muttei katsonut aiheelliseksi puuttua siihen, tuki sitä, että suhdetta oli ulkopuolisen tarkastelijan näkökulmasta pidetty tavanomaisena ja tasavertaisena. KKO katsoi, että näillä suhteen laatuun liittyvillä seikoilla oli kokonaisuudessa varsin merkittävä kokonaistörkeyttä vastaan puhuva vaikutus. Näin ollen se tuomitsi miehen hovioikeuden tavoin perusmuotoisesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Ehdollista vankeusrangaistusta pidennettiin
KKO ei ollut aiemmin antanut ennakkopäätöstä rangaistuksen mittaamisesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tilanteessa, jossa tekotapaan liittyy tuomitun ja uhrin huomattava ikäero ja lukuisia yhdyntöjä, mutta toisaalta teon moitittavuutta merkittävästi vähentäviä seikkoja.
– Korkein oikeus katsoo, että edellä todetuista teon kokonaistörkeyttä vastaan puhuvista seikoista huolimatta (tekoa) voidaan pitää selvästi vahingollisempana ja vaarallisempana kuin tavanomaisia lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevia tapauksia, joissa tyypillisesti on kysymys joko seksuaalissävytteisestä viestinnästä tai lapsen koskettelusta, KKO sanoi.
Näin ollen KKO päätyi korottamaan miehelle tuomittua rangaistusta. Rangaistuksen pituuden vuoksi KKO myös pidensi ehdolliseen vankeuteen liittyvää koeaikaa.
KKO antoi ennakkopäätöksensä marraskuun puolivälissä.