HUSin infektioylilääkäri riemastui Helsingin päätöksestä vähentää koulujen ja päiväkotien karanteeneja: ”Ehdottoman järkevää!” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

HUSin infektioylilääkäri riemastui Helsingin päätöksestä vähentää koulujen ja päiväkotien karanteeneja: ”Ehdottoman järkevää!”

HUSin infektioylilääkärin Asko Järvisen mukaan hoito- ja jäljitysresursseja säästyy sinne, missä tartuntoja tapahtuu paljon enemmän – aikuisväestön keskuuteen.

HUSin infektioylilääkäri Asko Järvinen pitää nuorimpien lasten joukkokaranteenien vähentämistä hyvänä asiana.­

27.11.2020 21:45

Helsingin kaupunki ilmoitti perjantaina aikovansa jatkossa vähentää koronavirukselle altistuneiden päiväkotilasten ja koululaisten karanteenien määrää.

Uusi linjaus vähentää laajoja ja kokonaisten päiväkotiryhmien ja koululuokkien massakaranteeneja, kun kaikkia sairastuneen kanssa tekemisissä tai samassa tilassa olleita ei enää tarvitse jäljittää ja määrätä automaattisesti karanteeniin.

Linjauksen muutoksen syynä on se, että kouluissa ja päiväkodeissa on tavattu altistumisiin nähden vain vähän koronatartuntoja.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin infektioylilääkäri Asko Järvinen pitää muutosta hyvänä.

– Ehdottoman järkevää toimintaa! Pienimpien lasten osalta jatkotartuntoja on tullut vain vähän. Nyt voimat voidaan suunnata sinne, mistä tulee paljon jatkotartuntoja eli isoon aikuisväestön joukkoon, Järvinen sanoi.

Koulut ja päiväkodit eivät ole missään vaiheessa epidemiaa olleet merkittäviä tartuntapaikkoja.

– Iso osa sairastuneista lapsistakaan ei ole saanut tartuntaa koulussa tai päiväkodissa vaan kotona tai vapaa-ajalla koulun tai päiväkodin ulkopuolella. Myös THL on tehnyt samantyyppistä analyysiä. Opettajillekin merkittävämpi tartunnanlähde on opettajanhuone kuin koululuokka, Järvinen kertoi.

Infektioylilääkäri Asko Järvinen sanoo, että luokan kiltti tyttö ja vilkas poika eivät kohtaa päivän aikana välttämättä kertaakaan, jos he istuvat vielä eri puolilla luokkaa. Jos toinen sairastuu, toisen asettaminen automaattiseen karanteeniin ei ole järkevää.­

HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sanoi aiemmin Ilta-Sanomille, että sataa altistunutta lasta kohti on todettu keskimäärin vain yksi tartunta, eli jatkotartuntariski nuorten kohdalla on yhden prosentin luokkaa.

Silloin hoito- ja jäljitysresurssia kannattaa Järvisen mielestä siirtää toisaalle akuutimpaan tarpeeseen.

– Jos vähäriskisten lasten osalta tämä johtaa 1–2 päivän menetykseen jäljityksen ja jatkotartuntariskin osalta, niin riski on yhä pieni. Jos sama tapahtuisi aikuisväestössä, niin tilanne olisi paljon vakavampi, Järvinen vertaa.

On yhä mysteeri, mitkä tekijät saavat aikaan sen, että koronavirus tarttuu pikkulapsiin ja pikkulasten kesken niin heikosti. Jos ajatellaan tavallisia flunssaviruksia, ne puolestaan tarttuvat lapsiin huomattavasti herkemmin kuin aikuisiin, mutta koronaviruksen kanssa on päinvastoin.

Järvisen mukaan veitsenteräikä on noin 16 vuoden kieppeillä. Sitä vanhemmilla sekä tartuttavuus että altistuminen virukselle alkavat voimakkaasti lisääntyä.

Jatkossa jos Helsingin kaupungin päiväkodissa tai alakoulussa tavataan tartunta vain yhdellä lapsella ja tartunnan lähde on tiedossa, vain lapsi joutuu eristykseen ja samassa taloudessa asuvat asetetaan karanteeniin.

Näin mittavaa jäljitystyötä ei tarvitse tehdä, ja se työpanos säästyy toisaalle, paljon tartuttavampien aikuisten jäljitykseen.

Vielä ei ole selvinnyt syytä, miksi koronavirus ei iske muiden virusten tapaan lapsiin niin helposti.­

Jos tartuntoja löydetään useita, altistuneet jäljitetään ja asetetaan karanteeniin kuten ennenkin.

Yläasteella, lukioissa ja muissa toisen asteen oppilaitoksissa sairastuneen lähikontaktit asetetaan karanteeniin, jos heidän arvioidaan altistuneen virukselle. Muutoin toimitaan samoin kuin päiväkodissa tai alakoulussa tavatun yksittäisen tartunnan kanssa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?