Suomen armeijaan perustettiin jatkosodassa aseistettu naisyksikkö – koulutettiin haastavaan erikoistehtävään - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomen armeijaan perustettiin jatkosodassa aseistettu naisyksikkö – koulutettiin haastavaan erikoistehtävään

Talvi- ja jatkosotaan osallistui erilaisissa tehtävissä ainakin 100 000 naista. Harva tietää, että Suomen armeijassa oli yksi erikoisyksikkö, jossa palveli lähes pelkästään naisia – ja he olivat aseistettuja.

27.11.2020 3:58

Suomen armeijassa ehti sotavuosina palvella noin 600 000 miestä, ja heidän lisäkseen erilaisissa monipuolisissa tehtävissä mukana olleet naiset tekivät aivan korvaamatonta työtä. Usein naisille määrätyt tehtävät liittyivät sairaanhoitoon, huoltoon, ilmavalvontaan, viestitehtäviin sekä siviilien huoltamiseen ja palvelu oli lähes poikkeuksetta aseetonta.

Lotta Svärd -järjestö suoranaisesti vastusti sitä, että lotat olisivat tarttuneet aseisiin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt eräs erikoisjoukko, jossa palveli lähes pelkästään naisia ja joilla oli aseet. Se oli Helsingin ilmapuolustusta varten keväällä 1944 perustettu 14. Valonheitinpatteri. Tästä yksiköstä kerrotaan viime vuonna ilmestyneessä kirjassa Helsingin ilmapuolustuksen taistelupaikat 1939–1944.

Jatkosodan aikana helmikuussa 1944 Neuvostoliitto pommitti kolmena yönä Helsinkiä erittäin rajusti. Tarkoituksena oli tuhota pääkaupunki maan tasalle ja pakottaa Suomi erillisrauhaan. Helsingin ilmapuolustus taisteli tiukasti ja saavutti suoranaisen torjuntavoiton: vaikka pommeja putosi Helsinkiin ja siviilejä kuoli, tuhot jäivät lopulta pelättyä pienemmiksi. Kaupunkia ei jyrätty, vaikka taloja tuhoutui ja tulipalot valaisivat pakkasöitä.

Suurpommituksia ei tullut enää Helsinkiin helmikuun 1944 jälkeen, mutta ilmapuolustuksessa jatkettiin varautumista. Sitä vahvistettiin ottamalla riveihin nuoria vapaaehtoisia koulupoikia, ja toukokuussa 1944 Laajasalon Yliskylän alueelle perustettiin Lottakoulutuskeskus, johon saapui valonheitin­koulutukseen yli 200 naisopiskelijaa korkeakouluista.

Kirjan mukaan koulutuksen tavoitteena oli muodostaa lottien miehittämä valonheitinpatteri. Lottia koulutettiin valonheittimen johtajiksi, valonheitinlotiksi, kuulosuuntimen kuuntelijoiksi sekä voimakoneiden käyttäjiksi. Kalustoa kuvataan teknisesti haastavaksi ja kalliiksi. Elokuussa 1944 erikoisyksikkö siirtyi Leppävaaran maastoon nykyisen Espoon puolelle.

Kuulosuunnin käytössä vuonna 1944.­

14. Valonheitinpatterin kutsunimi oli ”TYTTÖ”. Patterin päällikkö ja jaosjohtajat olivat miehiä, ja lotat hoitivat lähes kaikki muut tehtävät. Ilmapuolustuksesta kertovan kirjan mukaan Lotta Svärd -järjestö vastusti patterin lottien aseistamista, mutta antoi periksi, kun asemien vartiointiin tarvittiin kiväärejä.

Aseistuksena lotilla olivat italialaiset Terni-kiväärit, jotka olivat jo talvisodasta lähtien niittäneet Suomen armeijassa legendaarista mainetta. Niiden osumatarkkuus oli nimittäin todella kehno.

Patterin valonheitinjaokset sijoitettiin Länsi- ja Luoteis-Helsingin alueelle. Kuulosuuntimilla etsittiin lentokoneiden tulosuuntia äänen perusteella, ja sitten kone piti saada valonheittimen kiilaan tykkien tai yöhävittäjien maaliksi.

Jatkosodan sotatoimet loppuivat syyskuun alussa, kun aselepo tuli voimaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Valonheitinpatterilla ehti olla joitakin torjuntahälytyksiä, mutta ei enää taistelutoimintaa. Sen torjuntavastuu päättyi syyskuussa 1944, jolloin lotat kotiutettiin.

Ampumakoulutusta annettiin jatkosodassa myös muille yksittäisille lotille, vaikka periaatteessa lotat eivät asetta kantaneet. Katso alla olevalta videolta, mitä asiasta kertoi lottatehtävissä palvellut Lauraliisa Pitkänen vuonna 2017.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?