Huippututkimus: Suomessa ollut jo yli 130 000 korona­tapausta – näin tappava tauti on - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Huippututkimus: Suomessa ollut jo yli 130 000 korona­tapausta – näin tappava tauti on

Suomalainen huippututkija Mikael Mieskolainen oli mukana koronaviruksen tappavuutta selvittäneessä tutkimusryhmässä.

Mikael Mieskolainen (kesk.) oli mukana viiden hengen huippututkijaryhmässä, joka selvitti keskimääräistä kuolleisuutta koronaviruksen aihettamaan covid-19-infektioon.­

26.11.2020 17:47

Suomessa on THL:n virallisen tilaston mukaan raportoitu keskiviikon lukujen jälkeen 22 652 vahvistettua koronavirustartuntaa.

Todellinen luku on kuitenkin moninkertainen, jopa 130 000–194 000 koronatartuntaa.

Tämä käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jossa viiden hengen tutkijaryhmä tuli lopputulokseen, jonka mukaan länsimaisissa yhteiskunnissa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa noin 0,4 prosenttia koronaviruksen saaneista kuolee viruksen aiheuttamaan covid-19-infektioon.

Tutkijaryhmässä oli mukana suomalainen hiukkasfysiikan tohtori Mikael Mieskolainen, joka toimii tällä hetkellä tutkijatohtorina maailman kymmenen parhaan yliopiston joukkoon kuuluvassa Imperial Collegessa Lontoossa.

– Suomessa kuolleisuus oli vielä tuotakin lukua pienempi, 0,2–0,3 prosentin välissä, Mieskolainen sanoi Ilta-Sanomille.

Suomessa on raportoitu keskiviikon lukujen mukaan 388 koronavirusuhria, eli kääntäen laskien 0,3 prosentin kuolleisuudella päästään 129 000 tautitapaukseen ja 0,2 prosentin kuolleisuudella peräti 194 000 tautitapaukseen.

Mieskolainen sanoo, että kuolleisuutta lasketaan usein virheellisesti siten, että kuolleiden määrä jaetaan ilmoitettujen tapausten määrällä.

– Kuolleisuusluku riippuu silloin täysin siitä, kuinka monta tautitapausta saadaan rekisteröityä. Osalle sairastuneista ei tule oireita ollenkaan, ja osalle on iso kynnys mennä testiin, Mieskolainen kuvaa.

Mikael Mieskolainen sanoi, että tutkijaryhmä totesi koronaviruksen olevan tappavuudeltaan 3–5 kertaa korkeampi kuin kausi-influenssa.­

– Halusimme vastauksen siihen kysymykseen, pystyykö keskimääräisen kuolleisuusluvun määrittämään ja kuinka tarkasti. Pääsimme eteenpäin totuuden löytymisessä, yleiskuvan selkiytymisessä ja faktatiedon jakamisessa ihmisille, Mieskolainen näkee.

Kuolleisuusluvun selvittämiseksi tutkijaryhmä keräsi ison testijoukon, joille tehtiin serologinen vasta-ainetutkimus, onko heillä ollut tartunta. Sen jälkeen tutkijaryhmä kehitti laskentamallin, jolla korjattiin epidemialle tyypilliset aikaviiveet.

– Menee oma aikansa, kun potilas ensin saa viruksen, kun sairastuu, joutuu sairaalaan, tehohoitoon ja lopulta menehtyy. Myös tapausten raportoinnissa on viivettä. Jos näitä biologisia ja hallinnollisia viiveitä ei oteta huomioon, laskelmat menevät pahasti pieleen. Myös itse testien tekemisessä oli virhemahdollisuus. Kehitimme matemaattisen menetelmän, jolla otettiin huomioon myös pienemmät virhelähteet, Mieskolainen kertasi.

Tällä perusteella tutkijaryhmä päätyi siihen tulokseen, että länsimaisissa yhteiskunnissa keskimääräinen kuolleisuusluku koronavirukseen on 0,4 prosenttia (95 prosentin luottamusväli 0,2–0,8%).

Mieskolainen kuitenkin huomauttaa, että eri maiden ja eri ikäryhmien välillä on suuria eroja.

– Jos joku kertoo sairastavansa koronaa eikä kerro kotimaataan tai ikäänsä, niin silloin luku on 0,4. Niissä länsimaissa, joissa ikäjakauma on painottunut ikäihmisiin, kuolleisuus oli lähemmäs yhtä prosenttia, nuoren väestöpopulaation maissa 0,2–0,3 prosenttia. Keskimäärin riski tuplaantuu noin kahdeksan vuoden välein.

Suomessa on onnistuttu suojelemaan suurinta riskiryhmää eli iäkästä väestöä hyvin. Kuvassa kanadalaismies tervehtii ikkunalasin takana olevaa äitiään Abbotsfordissa.­

– Suomen ikäjakauma on kohtuullisen vanha, mutta kuolleisuus oli silti Suomessa lähellä matalaa päätä. Se oli minulle uusi tieto, että kuolintodennäköisyys on Suomessa niin pieni, Mieskolainen sanoi.

Hänen mukaansa se vahvistaa käsitystä, että Suomi on onnistunut koronaviruspotilaiden hoidossa toistaiseksi hyvin.

– Suomessa julkinen terveydenhoito on pysynyt toimivana, ja täällä on myös onnistuttu suojelemaan kaikista herkimmät eli ikäihmiset taudilta, Mieskolainen näkee.

Mysteeriksi tutkijoille sen sijaan jäi, miksi kuolintodennäköisyys vaihteli eri maiden kesken niin paljon.

– Ikä on yksi selvä tekijä, mutta se ei selitä kaikkea. Ovatko terveydenhuollossa ja vanhusten suojelussa sitten niin isot erot? Tietysti Etelä-Euroopassa on tyypillistä, että usea sukupolvi asuu samassa taloudessa, ja jos nuori polvi tuo viruksen taloon, niin eihän siinä hirveästi ole mahdollista tehdä, Mieskolainen miettii.

Suomessa sairaan- ja tehohoito ovat olleet tehokkaita eivätkä ole olleet liiaksi kuormittuneita. Kuvassa portugalilainen covid-potilas lissabonilaisen sairaalan teho-osastolla.­

Tutkijaryhmä teki myös vertailun koronaviruksen ja kausi-influenssan vaarallisuuden kesken. Tutkimuksessa kävi ilmi, että koronavirus on 3–5 kertaa tappavampi kuin influenssa.

– Jotkut ovat sitä mieltä, että koronassa kuolleisuus olisi jopa 10 kertaa korkeampi, mutta tulostemme perusteella karkea kerroin on 3–5, vähintään kuolettavuus on kaksinkertainen. Influenssaan menehtyy keskimäärin 0,1 prosenttia sairastuneista tai alle, vähän vuodesta riippuen, Mieskolainen sanoi.

Tutkijaryhmä myös totesi, että koronaviruksen leviämistä kuvaava R-luku ei huomioi paikallisia heilahteluja.

Tutkijaryhmä tuli siihen tulokseen, että länsimaissa keskimäärin 0,4 prosenttia koronavirukseen sairastuneista menehtyy. Kuvassa koronavirukseen menehtyneitä uhreja haudataan tilapäiselle hautausmaalle Pietarissa Venäjällä.­

– Se ei kerro, onko jossakin supertartuttaja tai superleviämistapahtuma. Ehkä vielä joskus tulee kuume- tai verenpainemittarin kaltainen helppo laite, jolla voi mitata omaa tartuttavuutta, mutta vielä sellainen ei ole realismia, Mieskolainen naurahti.

– Jos sellainen tulee, voi nopeasti saada selville oman tilanteen ja jäädä kotiin, ettei ehdi tartuttaa muita.

Mieskolaisen ohella tutkimusryhmässä olivat Imperial Collegen huippututkijat Robert Bainbridge, Oliver Buchmüller, Louis Lyons ja Nicholas Wardle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?