11-vuotias pahoinpideltiin välitunnilla – yli kahden kuukauden jälkeen perhe kertoo kiusaamisen jatkuvan yhä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

11-vuotias pahoin­pideltiin väli­tunnilla – yli kahden kuukauden jälkeen perhe kertoo kiusaamisen jatkuvan yhä

Vantaan Kytöpuiston koulussa syyskuisella välitunnilla tapahtunut pahoinpitely johti neljän oppilaan määräaikaiseen erottamiseen. Uhrin isosiskon mukaan tapauksen jälkihoito jättää toivomisen varaa.

Runsaasti julkisuutta saanut pahoinpitely tehtiin syyskuussa Vantaalla sijaitsevassa Kytöpuiston koulussa.

26.11.2020 8:32

Suomea kuohutti syyskuun loppupuolella Vantaalla Kytöpuiston koulussa tapahtunut väkivallanteko, jossa joukko 12–13-vuotiaita oppilaita pahoinpiteli jo aiemmin kiusaamisen kohteeksi ottamansa 11-vuotiaan pojan välitunnilla. Yksi pahoinpitelijöistä kuvasi teon myös videolle, joka levisi sosiaalisessa mediassa aiheuttaen uhrille lisää kärsimystä.

Pahoinpitelyn uhriksi joutuneen pojan aikuinen isosisko julkaisi asiasta Facebookissa koulun toimintaa voimakkaasti kritisoineen ja runsaasti näkyvyyttä saaneen päivityksen. Siskon mukaan aiempi kiusaaminen oli ollut koulun tiedossa, mutta siihen ei oltu kunnolla puututtu useista pyynnöistä huolimatta.

Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo kertoi aiemmin Suomen Kuvalehden julkaisemassa artikkelissa, että asiaa oli selvitetty koulun lisäksi sekä kaupunginhallituksessa että opetuslautakunnassa, jotka olivat kumpikin todenneet koulun toimineen oikein. Laiminlyöntejä ei katsottu tapahtuneen koulun puolelta, ja tapaus on sen osalta käsitelty loppuun.

Kalo vahvistaa myös IS:lle tiedon tapauksen loppuun käsittelystä.

Rikostutkintaa pahoinpitelystä ei koskaan käynnistetty, vaan sitä selvitettiin Itä-Uudenmaan poliisin ennalta estävässä toiminnassa tekijöiden nuoren iän vuoksi. Teko johti lopulta siihen, että opetuslautakunnan alainen yksilöasioiden jaosto päätyi kurinpitorangaistuksena erottamaan määräaikaisesti koulusta neljä oppilasta.

Yksi heistä erotettiin viikoksi, kaksi kolmeksi viikoksi ja yksi neljäksi viikoksi. Kalon mukaan määräaikaisten erottamisten kesto vaihtelee oppilaiden välillä, koska asia arvioidaan jokaisen oppilaan kohdalla yksittäin.

– Yleinen linjaus on, että arvioidaan tapahtunutta tekoa, oppilaan ikä- ja kehitystasoa sekä mahdollisia aiempia kurinpitotoimia kuten jälki-istuntoja, varoituksia sekä aiempia erottamisia. Näiden perusteella tehdään sitten kokonaisarvio, Kalo kertoo.

Pahoinpitelyn uhriksi joutuneen pojan perheelle ei asian loppuun käsittelemisestä ole kukaan toistaiseksi kertonut. IS:n tavoittama pojan isosisko ihmettelee tätä.

Kalon mukaan käytäntönä ei ole yleensä tiedottaa tapausten selvittelyn lopputulemasta kiusaamisen uhrin läheisille, elleivät he itse aktiivisesti sitä tiedustele.

– Nämähän eivät ole salaisia päätöksiä. Tässä tapauksessa asiasta on kerrottu julkisuudessa paljon, yleensähän näin ei ole, Kalo sanoo.

Sisko kertoo kuitenkin selvittäneensä asian omatoimisesti sen jälkeen, kun hän oli saanut neuvoja muilta vastaavissa tilanteissa olleilta. Perhettä ihmetyttää hänen mukaansa myös se, miksi viides tilanteessa mukana olleista kiusaajista jäi erottamatta koulusta.

Kalo puolestaan muistuttaa, että asiat eivät ole aina niin yksiselitteisiä, kun ulospäin saattaa näyttää. Kouluviranomaiset eivät kuitenkaan voi kommentoida asioita yleensä kuin yleisellä tasolla.

Tapausta käsiteltiin koululla 22.9. järjestetyssä tapaamisessa, jossa oli paikalla perheen sekä koulun ja koulutoimen edustajien lisäksi poliisi. Sisko kertoo paikalla olleen poliisin nuhdelleen häntä tuolloin päivityksen tekemisestä sillä perusteella, että mediaryöpytys ei olisi hyväksi lapselle itselleen.

Hän sanoo ymmärtävänsä poliisin ajattelevan asiaa lapsen kannalta, mutta muistuttaa, että päivitykselle luvan antanut veli ei itse ole julkisuudessa esiintynyt.

Sisko ei kadu kirjoitustaan.

– Poliisi voi torua, mutta asiasta puhuminen ei ole rikos. Olen saanut paljon viestejä, joissa kerrotaan vastaavista tilanteista. Toivon oikeasti, että samanlaisia tilanteita läpi käyvät ihmiset jaksaisivat kulkea tien loppuun, vaikka se on helvetillinen tie.

Pahoinpitelyn kohteeksi joutunut 11-vuotias ei ole enää Kytöpuiston koulun oppilas.

Sisko kertoo nähneensä myöhemmin poliisilta myös sellaisia kommentteja, joissa tapauksen tuomista julkisuuteen on pidetty hyvänä asiana. Joka tapauksessa pahoinpitelyn saama julkisuus johti Suomessa laajempaan koulukiusaamista koskevaan keskusteluun, ja lopulta asiaa kommentoi myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Kalo totesi jo syyskuussa, että välituntivalvojat eivät kykene näkemään jokaisen oppilaan jokaista tekoa. Kaikkia kiusaamistilanteita ei siis pystytä estämään, ja sisko kertoo ymmärtävänsä tämän hyvin.

Hän kuitenkin kokee koulun päässeen kuin koira veräjästä, vaikka se ei ollut puuttunut aiempaan kiusaamiseen kunnolla. Pojan paitaan oli piirretty tussilla vielä pahoinpitelyä edeltäneenä päivänä, ja hänelle oli jo viikkoja aiemmin järjestetty koulun puolesta osaksi matkaa saattaja.

– Ongelma on se, että nämä isommat jehut koulun puolelta ja Vantaan kaupungilta eivät kuulleet lainkaan meitä. He tiesivät ainoastaan rehtorin näkemyksen.

Sisko ei osaa tarkalleen sanoa, kuinka perhe voisi kokea saaneensa oikeutta asiassa. Anteeksipyyntöä tai muutakaan yhteydenottoa ei ole tullut.

– En tiedä, onko edes enää mitään sellaista, mitä he voisivat antaa. Nyt on jo koettu ikään kuin isku vasten kasvoja. Sinut on pahoinpidelty, hyvää loppuelämää, hän sanoo.

Pojan äiti oli siskon mukaan jo ennen pahoinpitelyä pyytänyt useaan otteeseen koulunvaihtoa pojalleen, tuloksetta. Koulussa syyskuussa järjestetyssä tapaamisessa vaihto onnistui kuitenkin vain yhdellä puhelinsoitolla.

– Velihän lähetti myöhemmin minulle viestin, jossa hän sanoi, ettei sittenkään haluaisi vaihtaa koulua. Mutta nyt hän on onneksi tajunnut, että se on hänen omaksi parhaakseen.

Kalo ei voi kommentoida tätäkään asiaa kuin yleisellä tasolla. Hänen mukaansa peruskäytäntö lähtee siitä, että asiat pyritään selvittämään siellä, missä lapset ovat ja tavoitteena on, että kenenkään ei tarvitsisi vaihtaa koulua.

– Mutta jos joku kokee kovasti, että haluaa vaihtaa koulua – ja joskus voi olla erityisiä perusteitakin – niin tarvittaessa mahdollistamme sen, Kalo sanoo.

Uudessa koulussa opiskelemisesta pitävä poika on ainakin näillä näkymin viihtynyt, koska siellä on hänen siskolle kertomansa mukaan ”kivoja opettajia ja tyyppejä”. Rehtorikin on kehottanut tulemaan heti sanomaan, jos mitään kiusaamiseen viittaavaa ilmenee.

Perheen ja harrastuskavereiden kanssa pojalla menee hyvin, vaikka uudet ihmiset jännittävät jonkin verran. Painajaiset keskeyttävät edelleen toisinaan yöunia, mutta 11-vuotias toivoo siskonsa mukaan, että pystyisi vielä joskus unohtamaan koko tapahtuneen.

Neurologisissa tutkimuksissa pahoinpitelyn jälkiä ei ole löytynyt, mutta esimerkiksi niska on edelleen jäykkä. Henkistäkin tukea on järjestynyt, mutta ei koulun avulla, vaan lääkärien.

– Nyt tukea on ehkä riittävästi. Pelottaa kuitenkin, että hän alkaa murrosiässä oireilemaan ja kelkka kääntyy toiseen, epätoivottuun suuntaan. Nyt hän on kiltti ja kunnioittaa muita, mutta olen monelta kuullut, että ongelmia voi seurata myöhemmin.

Pojalle on myös kerrottu, että hän ei ole yksin, vaan suuri joukko ventovieraita ihmisiä on asettunut hänen tuekseen sosiaalisessa mediassa. Se on tuntunut hyvältä.

– Mietin vaan, miten ankeaa on, kun tuntuu siltä, että uhri joutuu tekemään aina kaiken työn, tekemään ilmoitukset ja hoitamaan asioita eteenpäin. Alle 15-vuotias tekijä pääsee käytännössä huomautuksella, mutta veikkaan, ettei kiusaaminen siihen lopu.

Eikä se ole loppunut tässäkään tapauksessa.

Sosiaaliohjaaja on neuvonut perheen isälle lähetetyssä viestissä olemaan yhteydessä poliisiin ”asuinalueella tapahtuvasta kiusaamisesta ja häiriköinnistä” sekä antanut myös tähän ohjeet. Siskon mukaan pahoinpitelyyn osallistunut ja sen videolle kuvannut oppilas on edelleen käynyt pojan kotipihalla huutelemassa ja uhkailemassa.

Hän uskoo kyseessä olevan saman oppilaan, joka jäi ainoana osallisena erottamatta koulusta. Lisäksi poikaa on lisätty Snapchat-sovelluksessa ryhmiin, joissa häntä haukkuvat ja kiusaavat myös täysin tuntemattomat lapset, isommat ja pienemmät.

– Olen hänelle sanonut, että kannattaa antaa olla ja poistua ryhmistä.

Siskon mukaan isä on tekemässä videon kuvaajasta rikosilmoitusta, mutta hän ei usko sen johtavan juuri mihinkään tämän alaikäisyydestä johtuen. Harkinnassa on myös rikosilmoitus virkavelvollisuuden laiminlyönnistä, koska koulu ei ole kyennyt takaamaan pojalle turvallista koulunkäyntiympäristöä.

Sisar epäilee, että koulun on ollut vaikea myöntää virheitään kiusaamistapauksessa. Syynä välinpitämättömän vaikutelman välittymiseen voi hänen mukaansa olla myös se, että kiusaamista tapahtuu niin paljon, että se on helpompi sivuuttaa ”reissuvihkomerkinnöillä”.

Hän uskoo, että koulu ja sen rehtori eivät osanneet odottaa tapauksesta syntyvän niin suurta kohua.

– On aika sääli, että asioiden täytyy mennä tähän pisteeseen ennen kuin niihin puututaan. Että tarvitaan sosiaalisen median ja perinteisen median paine. On myös sääli, että perhe joutuu lehdestä lukemaan, mitä koulun puolelta on päätetty.

Sisko huomauttaa kuitenkin, ettei hän usko tilanteen olevan kaikissa kouluissa huono. Hän arvelee, että kyse on ennen kaikkea henkilökunnan suhtautumisesta ja kiinnostuksesta omaan työhönsä.

– Rehtori ei voi vaikuttaa lasten kaikkiin tekemisiin, mutta pitää olla jonkinlainen kuri, ettei näin pääse käymään. Ja ennen kaikkea, kotikasvatus ratkaisee.

Hän painottaa sitä, että jokaisen pitäisi tietää, mitä omat lapset puuhaavat kodin ulkopuolella.

– Vaikka lapsi olisi kotona ihana enkeli ja sanoisi, ettei ole tehnyt mitään, totuus voi olla toinen. Enkä voi mennä takuuseen siitäkään, etteikö oma pikkuveljeni olisi voinut soittaa suutaan riitatilanteissa. Mutta ei se oikeuta silti pahoinpitelemään ketään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?