THL toppuuttelee: D-vitamiinin vaikutuksista korona­taudin ehkäisyyn puuttuu riittävä näyttö - Kotimaa - Ilta-Sanomat

THL toppuuttelee: D-vitamiinin vaikutuksista korona­taudin ehkäisyyn puuttuu riittävä näyttö

Lisää tutkimusta D-vitamiinista ja koronasta tarvitaan, kirjoittavat tutkimusprofessori Suvi Virtanen ja pääjohtaja Markku Tervahauta.

Suomaisille suositellaan D-vitamiinvalmisteiden käyttöä, jos ravinnosta ei saa riittävästi D-vitamiinia.­

24.11.2020 19:47

Tämä tiedetään varmasti: D-vitamiinilla on infektioita estävä vaikutus, sillä se tehostaa elimistön puolustusjärjestelmää. D-vitamiinin puutos puolestaan altistaa infektioille erityisesti hengityselimissä.

Entä suojaako D-vitamiini koronavirukselta? Useat kansainväliset tutkimukset viittaavat tähän mahdollisuuteen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Suvi Virtanen ja pääjohtaja Markku Tervahauta toppuuttelevat toiveikkuutta ja kirjoittavat tuoreessa blogissaan, ettei D-vitamiinin vaikutuksista koronataudin ehkäisyssä ja hoidossa ole riittävää näyttöä.

”D-vitamiinin merkitystä covid-19-taudin ehkäisyssä ja hoidossa on tutkittu kuumeisesti kuluneen vuoden aikana. Covid-19-tautiin voi liittyä vahva tulehdustila ja puolustusjärjestelmän häiriöitä, joihin D-vitamiinin on ajateltu voivan vaikuttaa. Covid-19-taudin vuodenaikavaihtelu vaikuttaa olevan käänteinen D-vitamiinitilan vaihtelun kanssa: tautia esiintyy enemmän talvella, jolloin D-vitamiinitasot ovat matalimmat”, Virtanen ja Tervahauta kirjoittavat.

Kirjoittajien mukaan D-vitamiinitasoja on lähes kaikissa tähän mennessä tehdyissä tutkimuksissa mitattu koronapotilaiden sairastumisvaiheessa, ja tutkittujen potilaiden lukumäärät ovat olleet pieniä.

”Useimmissa näistä tutkimuksista on havaittu käänteisiä yhteyksiä D-vitamiinipitoisuuden ja covid-19-taudin esiintymisen tai taudin vakavuuden välillä: erityisesti D-vitamiinin puute näyttää haitalliselta”, blogi toteaa.

”Näyttö ei kuitenkaan ole täysin johdonmukaista, ja osa julkaisuista vaikuttaa hätiköidysti tehdyiltä. Tarvitaankin tietoja riittävän suurista satunnaistetuista tutkimusasetelmista, joita on jo useita käynnissä.”

Virtasen ja Tervahaudan mukaan on siis vielä epäselvää, onko D-vitamiinista apua ”väestötasolla koronapandemiasta ja yksilötasolla covid-19-taudista selviämisessä.” Tässä suhteessa D-vitamiinin puute on parhaimmillaankin vain yksi monista vaikuttavien tekijöiden joukossa, kirjoittajat arvioivat.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan D-vitamiini saattaa suojata koronan vakavalta tautimuodolta. Kuva Casal Palocco -sairaalan teho-osastolta Roomassa.­

IS kertoi lokakuussa kahdesta kansainvälisestä tutkimuksesta, joissa löytyi näyttöä D-vitamiinin suojaavasta vaikutuksesta covid-19-infektion vakavaa tautimuotoa vastaan. Teheranissa ja Bostonissa tehdyn yhteistutkimuksen tulosten mukaan yli 40-vuotiaiden potilaiden keskuudessa riittävästi D-vitamiinia saaneilla oli 51,5 prosenttia pienempi todennäköisyys menehtyä tautiin kuin D-vitamiinin puutostilasta kärsineillä.

Chicagon yliopiston tutkimuksessa puolestaan havaittiin, että D-vitamiinipuutteesta kärsivillä (pitoisuus alle 20 nanogrammaa/millilitra eli 50 nmol/litra) oli lähes kaksi kertaa niin suuri todennäköisyys sairastua koronaviruksen aiheuttamaan infektioon kuin niillä, joilla D-vitamiinitasot olivat riittävät.

THL:n mukaan suomalaisten D-vitamiinin saanti on tällä hetkellä hyvä. Suositeltava päivittäinen saanti on 10 mikrogrammaa vuorokaudessa sekä lapsille että aikuisille. D-vitamiinia saa esimerkiksi kalasta, maitotuotteista, kananmunasta ja rasvalevitteistä.

Kesäisin iho tuottaa D-vitamiinia auringonvalon vaikutuksesta. Suomessa valon vaikutus riittää D-vitamiinin tuotantoon kuitenkin vain noin kahden kuukauden ajan.

THL suosittelee D-vitamiinivalmisteiden käyttöä työikäisille silloin, kun ravinnosta ei saada riittävästi D-vitamiinia. Yli 75-vuotiaille suositus on 20 mikrogrammaa D-vitamiinivalmistetta päivässä.

Liian suurista annoksista voi olla vakavia haittavaikuksia.

– Virallinen maksimisuositus aikuisille on 100 mikrogrammaa kaikkialla maailmassa. Sitä selvästi suuremmat määrät voivat pitkällä aikavälillä johtaa veren ja virtsan kalsiumtason nousuun, mistä edelleen voi seurata munuaisongelmia sekä uusien tietojen mukaan jopa luuston haurastumiseen samalla tavalla kuin D-vitamiinin puutos, sanoi Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Christel Lamberg-Allardt IS:lle lokakuussa.

Lamberg-Allardt ei siis suosittele 100 mikrogramman ylittämistä edes korona-aikana.

Professori emeritus Ilari Paakkari puolestaan kertoi viime toukokuussa Nutrients-tiedejulkaisun maaliskuisesta katsausartikkelista, jossa suositeltiin veren kalsidiolin eli D-vitamiinin pitoisuudeksi korona-aikana 100–150 nanomoolia litrassa.

”Annoksella 100 mikrogrammaa päivässä saadaan useimmilla veren kalsidioli tasolle vähintään 100 nmol/l, mikä saattaa olla infektiosuojan kannalta edullista”, Paakkari kirjoitti Duodecim Terveysportti -verkkolehdessä.

Infektioille altistavaa D-vitamiinipuutosta voi esiintyä esimerkiksi vegaaneilla, joiden ruokavaliosta puuttuvat kala ja maitotuotteet.

D-vitamiinin saanti on huonoa myös vanhuksilla, jotka viettävät aikaa sisätiloissa ja joiden ravinto ei ole monipuolista. Myös suolen imeytymishäiriöt, kuten keliakia, lisäävät D-vitamiinin puutoksen riskiä.

Matala D-vitamiinitaso tai sen vaikutuksen puute voivat professori Paakkarin mukaan altistaa koronapotilaan elimistön tulehduksellisten välittäjäaineiden, sytokiinien, liika-aktivaatiolle eli niin sanotulle sytokiinimyrskylle ja siitä johtuvalle hengenvaaralliselle monielinvauriolle. Siitä huolimatta koronaan jo sairastuneille annetulla D-vitamiinilla ”ei välttämättä ole suojaavaa vaikutusta”, Paakkari arvioi Duodecim Terveysportissa.

”Kahdessa lumekontrolloidussa hoitotutkimuksessa grammatason D-vitamiinin kerta-annon on kuitenkin osoitettu lyhentävän merkitsevästi sairastamisaikaa tai kuolleisuutta”, Paakkari kirjoittaa.

Artikkelia täydennetty klo 21.11: Lisätty viittaukset Duodecim Terveysportti -julkaisuun.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?