Juho löytyi kuolleena traktorin hytistä – vaatimattoman miehen miljoonaomaisuudesta syttyi riita - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Juho löytyi kuolleena traktorin hytistä – vaatimattoman miehen miljoonaomaisuudesta syttyi riita

Rallia, kissoja ja metsää rakastanut miljonääri-Juho menehtyi traagisesti traktorinsa hytin sisälle. Suomen valtio ja Sastamalan kaupunki riitelivät miehen jättiomaisuudesta.

Juho Tiisalalta jäi miljoonaomaisuus. Hänen maatilansa meni Sastamalan kaupungille.­

24.11.2020 8:18

Lumi oli maassa, ja yli 10 asteen pakkanen tuntui Kimmo Tourosen poskilla. Kello lähenteli seitsemää aamulla tammikuussa 2019.

Touronen kurvasi autollaan hyvän ystävänsä maatilalle niin kuin menneinä vuosina monesti aiemminkin. Työt odottivat Tourosta. Hän auttoi ystäväänsä arjen askareissa, pesi pyykkejä ja hakkasi polttopuita.

Nyt ilmassa väreili oudonlainen tunnelma.

Sastamalan Mouhijärven Tiisalan kylässä sijaitsevalla maatilalla oli pimeää. Normaalisti valot olivat tähän aikaan jo päällä.

Maatilan isännän, Juhon auto oli samassa paikassa, jonne Touronen oli sen edellisenä päivänä jättänyt.

Touronen otti postilaatikosta päivän lehdet, ja yritti soittaa Juholle.

Puhelimeen ei vastattu. Touronen otti vara-avaimet ja meni asuntoon sisälle. Normaalisti Juho olisi odottanut teekupposen äärellä. Nyt miestä ei näkynyt missään. Touronen avasi Juhon makuuhuoneen oven, ja näki, että sänky oli koskematon. Talossa ei oltu nukuttu edellisenä yönä.

Juho Tiisalan maatilarakennus.­

Touronen oli nähnyt Juhon viimeksi edellispäivänä kello 12 lumitöissä Belarus-traktorinsa luona. Niinpä hän lähti etsimään miestä sieltä.

Kylmäävä kohtalo paljastui.

78-vuotias Juho oli saanut sairauskohtauksen, menehtynyt traktorin hytin sisälle ja maannut yön siellä.

– Oli 13 astetta pakkasta. Hän oli aika jääpuikko, Touronen kertoo.

Ennen eläköitymistään Touronen oli työskennellyt poliisina, eikä vainajan näkeminen pelottanut häntä.

– Tuuppasin häntä vähän, ja totesin, että ei mies tästä tokene, Touronen sanoo.

Hän oli jo jonkin aikaa pelännyt, että näin voisi käydä. Vauraudestaan huolimatta Juhon elämäntyyli oli hyvin askeettinen. Hän kulki vanhoissa vaatteissa ja eli muutenkin vaatimattomasti.

Juho oli vanhan ajan mies. Hänellä ei ollut esimerkiksi pankkikorttia. Hän hoiti raha-asiansa henkilökohtaisesti pankissa.

– Kaikki, mitä hän osti, niin hän maksoi käteisellä, Sastamalan seurakunnan Mouhijärven seurakuntamestari Jukka Pelander sanoo.

Juhon tunteneet kuvailevat häntä jämptiksi, ystävälliseksi, hyväntuuliseksi ja hiljaiseksi mieheksi, joka ei sietänyt kieroilua ja epärehellisyyttä.

– Hän oli myös velmu. Hänellä oli huumoria ja pilkettä silmäkulmassa, Juhon serkku Anssi Tiisala sanoo.

– Hän ei tuonut millään lailla esille sitä, että hänellä oli omaisuutta, Juhon naapurissa asunut taksimies sanoo.

Jotkut kutsuivat Juhoa Jussiksi, mistä mies ei pitänyt alkuunkaan.

Juho Tiisala.­

Se johtui vanhasta lorusta, jossa Jussi-nimellä ivailtiin.

– Tästä syystä hän ei tykännyt Jussi-nimestä, naapurissa asunut taksimies kertoo.

– Kyllä sitä Jussiksi sanottiin. Joskus se ei kyllä tykännyt siitä. En tiedä, oliko liian tuttavallista sanoa niin, Pelander pohtii.

Juho rakasti traktoreita, autoja, kissoja ja metsää.

– Hän keräsi ja rassasi vanhoja traktoreita sekä ajeli niillä. Piha oli täynnä traktoreita. Ne eivät olleet romuja, vaikka ne olivat vanhoja, vaan kaikki käyttökunnossa. Jokainen traktori oli hankittu tiettyä käyttötarkoitusta varten, Anssi Tiisala sanoo.

Naapuri ja Juho ajoivat nuoruudessa myös rallia lähipelloilla ja sorateillä.

– Juho oli nuorena raikulipoika, kova ajamaan rallia. Nautittiin, kun auto meni katon kautta ympäri.

– Tehtiin pellolle rata ja tiukkoja kurveja. Tultiin täysillä siihen, ja se, joka sai auton katolleen, oli kova poika. Ei niissä pahemmin käynyt. Joskus tuli kiire autosta pois, naapuri sanoo.

Juhon suku asettui maatilalle 1800-luvun puolivälin jälkeen. Juho peri vanhemmiltaan maatilan, metsät ja pellot. Toisin kuin vanhempansa, Juho ei pitänyt karjatilaa, mutta maanviljelyä hän jatkoi.

Rakkaudessa Juhoa ei suuremmin lykästänyt. Ison osan Juhon ajasta vei hänen sairas siskonsa, joka vaati paljon huomiota. Omista sairauksistaankin kärsinyt Juho hoiti siskoa maatilalla aina tämän kuolemaan saakka.

– Sisko piti Juhoa aika tiukalla. Sisko oli liikuntarajoitteinen, ja Juhon piti olla esimerkiksi tietyllä kellonlyömällä avaamassa televisiota, kun Kauniit ja rohkeat alkoi. Sisko oli vihainen, jos Juho joskus myöhästyi. Juho sai kuulla kunniansa, Touronen sanoo.

Siskon kuoltua Juho joutui maksamaan huomattavat perintöverot.

– Hän totesi siihen kylmän rauhallisesti, että ”kyllä köyhän valtionkin pitää jostain rahaa saada”. Joku muu olisi ehkä repinyt pelihousunsa niillä euromäärillä.

Valtio pääsi Juhon kukkarolle myös tämän kuoltua, sillä Juholla ei ollut perillisiä. Lainojen ja muiden kulujen jälkeen jaettavaa omaisuutta jäi noin 1,25 miljoonan euron arvosta. Valtioneuvosto jakoi Juhon omaisuuden Sastamalan kaupungin ja valtion kesken.

Omaisuus koostui 1,1 miljoonan euron arvoisista kolmesta kiinteistöstä, joiden pinta-ala oli noin 190 hehtaaria. Niissä oli metsää, peltoja sekä maatilan talouskeskus eli Juhon koti. Loppuomaisuus koostui käteisvaroista, joista valtio piti noin 60 prosenttia, Sastamala sai 40 prosenttia.

Sastamalan kaupunki kuitenkin riitaantui valtion kanssa.

Kaupunki ei tyytynyt siihen, miten Valtioneuvosto jakoi Juhon kiinteistöt. Sastamala laittoi päätöksestä hallinto-oikeuteen valituksen.

Kaupunki perusteli asiaa sillä, että se oli kaavoittanut asuintontteja Sastamalan Mouhijärvelle osin niille aluille, jotka olivat Valtioneuvoston päätöksen mukaan menossa valtiolle.

Usean kuukauden neuvottelun jälkeen Sastamala pääsi kuitenkin sopimukseen valtion, eli käytännössä Metsähallituksen kanssa, ja se veti valituksensa hallinto-oikeudesta pois. Kaupunginhallitus vahvisti sopimuksen kokouksessaan 9. marraskuuta. Kaupunki vaihtoi omia metsätilojaan Juhon peltotiloihin.

Käytännössä kaupunki sai lopulta Juhon noin 83 hehtaarin peltotilat ja Juhon kotitilan. Metsähallitus sai puolestaan Juhon noin 108 hehtaarin metsätilat ja Sastamalan kaupungilta 44 hehtaarin metsätilat. Metsiä käytetään ainakin opetustarkoitukseen.

Sastamalan kaupunginjohtajan Jarkko Malmbergin mukaan Juholta saatujen peltojen liepeille on tarkoitus rakentaa omakotitaloja ja rivitaloja. Hänen mukaansa Mouhijärven maisemakyliin saattaa nousta tulevaisuudessa jopa sata pienrakennusta.

Juhon maatilan käyttötarkoitus ei ole vielä selvillä.­

– Toki tässä on maisemallisestikin merkittäviä alueita, että ei sitä voida kokonaan kaavoittaa.

– Tämä Mouhijärven alue on kiinnostava, meille kasvavaa aluetta ja siitä on hyvä etäisyys Tampereelle, Malmberg sanoo.

Kaupunki oli ennen Juhon poismenoa ostanut tältä peltoja asuntojen ja tonttien rakentamista varten.

Juhon maatilakeskuksen käyttötarkoitus on vielä avoin. Nyt se nököttää tyhjillään vailla isäntää. Juho ei maatilalla enää päivystä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?