Tero Karjalaisen kolumni: Kuvat kertovat – näin avohakattu metsä on kasvanut 30 vuodessa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tero Karjalaisen kolumni: Kuvat kertovat – näin avohakattu metsä on kasvanut 30 vuodessa

Metsänomistajan ei ole helppo vastustaa avohakkuuta. Puunmyyntirahoilla on vietetty monta räntäajan lomaa Marbellassa, kirjoittaa Ilta-Sanomien uutispäällikkö Tero Karjalainen kolumnissaan.

23.11.2020 19:36

Suora leikkaus 1990-luvun taitteeseen: Metsäkone raikaa Kuusamossa suvun palstalla. Pystyyn jäi vain muutama laho pökkelö ja pari koivunriukua. Avohakkuu viimeisteltiin kyntämällä, ja pian palsta muistutti kuulua Osaran aukeaa Lapissa.

(Videolla näkyy 30 vuotta sitten avohakattua ja istutettua nuorta metsää Kuusamossa.)

Sitran yliasiamies Jyrki Katainen sohaisi tulikuumaa aihetta (MT 9.11.). Entisen pääministerin (kok) mukaan ”metsäkanalintujen metsästäjän maalaisjärjellä arvioituna avohakkuissa ei ole järkeä.” Järkevämpää olisi jatkuva kasvatus, jolloin puuta nypittäisiin sieltä täältä ja luonnon monimuotoisuus turvattaisiin.

Äläkkä nousi. Metsä- ja sahateollisuus muistutti, että ilman puuta piippu kylmenee nopeasti. Monet metsänomistajat kokivat lausunnon yksityisomaisuuden loukkauksena.

Entinen hakkuuaukea Kuusamossa näyttää 30 vuotta myöhemmin tältä.­

Yli puoli miljoonaa metsänomistajaa

Itseltäni ei löydy puuta kuin hammastikussa, mutta reilusti yli puoli miljoonaa suomalaista omistaa metsää. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden tuho ovat todellisia uhkia, enkä puolusta pahaa maailmaa, mutta kerron, että sellainen on olemassa.

Metsänomistaja ei välttämättä liiku Hankkijan lippiksessä, vaan voi kävellä vastaan nappaskengissä Mannerheimintiellä. Vähän puhutaan siitä, että ostetun tai perityn palstan päätehakkuu merkitsee omistajalleen pientä lottovoittoa. Metsärahoilla on ostettu Suomessa monta Mersua ja vietetty räntäaikaa Marbellassa.

Viime vuosikymmenellä istutettu kuusentaimi Kuusamossa.­

Rahasta moni hurskastelee, mutta todelliset lasiinsylkijät ovat harvassa, kun kova paikka tulee, eli metsäyhtiön kymppi lähestyy setelinipun kanssa ja rahapula siirtyy hetkeksi eri taloon. Tuntemattoman ihmisen metsää on helpompi suojella kuin omaa.

Puu kasvaa

Mistä lähtien hakkuuaukeista tuli ikuisia? Suomalainen rakastaa jopa yksittäistä puuta, kunhan se ei ole kaatumassa oman talon päälle. Esimerkki Jyväskylästä. Siellä kaadettiin taannoin Kirkkopuiston reunalta vanhoja puita sellaisen metakan saattelemalla, että kannot peittyivät kyyneliin. Kappas kummaa, nyt puistoa reunustaa vihanta rivistö. Helsingin Töölössäkin kaadettiin katuremontin yhteydessä rotiskoja lehtipuita, joiden perään huudettiin kuin oltaisiin purkamassa Turun linnaa.

Metsänhoidossa pakko on paras konsultti. Hakattu palsta täytyy istuttaa uudelleen. Serkkujen kanssa lyötiin taimea kunttaaan Kuusamon yöttömässä yössä. Siitä on nyt noin 30 vuotta.

30 vuotta sitten istutettu taimikko on nyt kahden kolmen miehen korkuinen.­

Kävin entisellä raiskiolla taas syksyllä. Nyt vaarassa humisee kahden kolmen miehen korkuinen nuori metsä. Korkealta näki kirkkaana pakkaspäivänä kauas. Koillisen suunnalla näkyi kymmeniä ihmisiä työllistävä paikallinen sahayritys Pölkky Oy.

Pohjoiseen avautui Oulangan kansallispuisto, josta löytyy mittaamattoman arvokasta aarnimetsää. Sitä ei edes kahelein nettihuutaja vaadi tasaiseksi. Metsäluonnon eri puolet mahtuivat yhden silmäyksen alle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?