Tässä on Suomen pahin korona­pesäke – Husin ylilääkäri: Ilmiö nivoutuu alueen maahan­muuttajien määrään ja matalaan tulo­tasoon - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tässä on Suomen pahin korona­pesäke – Husin ylilääkäri: Ilmiö nivoutuu alueen maahan­muuttajien määrään ja matalaan tulo­tasoon

Ilta-Sanomien toimittaja ja kuvaaja jalkautuivat perjantai-iltana Itä-Helsinkiin.

21.11. 7:27

Koronavirusepidemia on siirtynyt pääkaupunkiseudulla leviämisvaiheeseen. Husin lukuihin pohjautuvan koronakartan valossa tartunnat repivät pahimmin Helsingin itäisiä ja junaradan varrella sijaitsevia kaupunginosia.

HUSin mukaan pääkaupunkiseudun huono koronatilanne on korostunut etenkin Itä-Helsingissä. Viimeisimmän vahvistetun datan mukaan alueen tartuntapesäke on Puotinharju, jossa uusia tartuntoja 100 000 asukasta kohden 14 päivän aikana oli 328,8. Itä-Helsingin alueista kehno tilanne oli tilastojen mukaan myös esimerkiksi Etelä-Vuosaaressa (202,7), Itäkeskus-Marjaniemessä (176,6), Vartioharjussa (165) ja Aurinkolahdessa (163).

Husin ylilääkäri Asko Järvinen kertoo Ilta-Sanomille perjantaina, että ilmiö nivoutuu alueen maahanmuuttajapainotteisuuteen ja väestön matalaan tulotasoon. Järvisen mukaan tartunnat keskittyivät pääkaupungin itäpuoliskolle myös kevään epidemiavaiheessa.

– Matalampi tulotaso ja vieraskielisten suuri osuus väestöstä ovat tekijöitä, jotka on liitetty Suomen lisäksi myös muualla koronatartuntojen suurempaan määrään, Järvinen sanoo.

– Yksi tekijä on vieraskielisten suurempi perhekoko. Perheissä tartunnat leviävät helpommin, ja perhe on noussut tunnetuimmaksi tartunnan lähteeksi. Yksi satunnainen tartunta ei muissa tapauksissa välttämättä johda yhtä moneen jatkotartuntaan.

Puotilan metroasemalla oli perjantai-iltana hiljaista.­

Ilta-Sanomat jalkautui perjantai-iltana Kauppakeskus Itiksen Prismaan, Puhoksen kauppakeskuksen edustalle ja myös Puotilan metroasemalle kuullakseen paikallisten näkökantoja Itä-Helsingin huonoon koronatilanteeseen. Puotilassa oli viimeisimpien tietojen mukaan selvästi Itä-Helsingin paras koronatilanne (51,3), mutta alue sijaitsee Vartiokylän kaupunginosassa, jonka kautta tapahtuu julkista liikennöintiä muun muassa Vartioharjuun.

Puotilan pysäkillä metrosta noussut Hannele Westerlund kertoo kokemustensa vastaavan Järvisen näkemyksiä. 71-vuotias nainen arvioi turvavälien noudattamisen olevan kulttuurisista tekijöistä johtuen alueella harvinaisempaa kuin kantasuomalaisvoittoisemmissa kaupunginosissa.

– Suomalaiset ovat kuuliasta kansaa, ja kun käsky tulee, sitä noudatetaan. Minuakin hiukan hävettää, ettei minulla ole maskia, mutta tulin vain yhden pysäkin välin, Westerlund sanoo.

Hannele Westerlund arvelee, että turvavälien noudattaminen on Itä-Helsingin vieraskielisen väestön keskuudessa harvinaisempaa kuin kantasuomalaisten.­

Samoilla linjoilla jatkoi myöhemmin paikalle saapunut Satu Vainio.

– Täällä ihmiset liikkuvat aika paljon. Nuoriso ja ulkomaalaistaustaiset tykkäävät tavata, ja heillä on isot perheet, 52-vuotias nainen kertoo.

Myös Husin Järvinen katsoo, että Itä-Helsingin ikäjakauma voi selittää alueen korkeita koronalukuja. Alle 30-vuotiaat levittivät koronaa ahkerimmin varsinkin alkusyksystä.

Vainion elämään epidemia on vaikuttanut siirtymisenä etätöihin. Toimistolla hän kertoo käyvänsä kerran kahdessa viikossa, joka toinen perjantai.

– Toinen appivanhempani asuu hoitokodissa, emmekä ole nähneet ainakaan puoleen vuoteen.

Satu Vainio matkusti metrolla Puotilaan maski kasvoillaan STM:n suositusten mukaisesti.­

48-vuotias Tomi Jernström on havainnut Puotilan ihmisvilinässä syksyn aikana hiipumisen merkkejä. Metroasemalla on hänen mukaansa ruuhka-aikoihin väljemmin ihmisiä, ja matkustajat noudattavat turvavälejä.

– Yhdeksän aikaan illalla se (Puotila) on todella autio. On vaikea sanoa, miten täällä on niin paljon tartuntoja. En ole itse törmännyt tällaiseen, Jernström sanoo.

Tomi Jernström on havainnut Puotilan ihmisvilinässä syksyn aikana hiipumisen merkkejä.­

Itiksen Prismassa asioinut Juha Kokko otaksuu, että etätyömahdollisuudet ovat harvinaisempia Itä-Helsingin maahanmuuttajataustaisten asukkaiden keskuudessa. Husin Järvinen vahvistaa asian Ilta-Sanomille.

– He ovat useammin suorittavassa työssä, jonka kautta ihmiskontakteja tulee varmasti enemmän.

Juha Kokko huomauttaa, että varsinkin Itä-Helsingissä maahanmuuttajataustaisten etätyömahdollisuudet ovat vähäisemmät kuin kantasuomalaisten.­

Suomen tartuntatilannetta Juha Kokko kertoo seuraavansa päivittäin uutisista. Ulkona asioidessaan mies noudattaa valtioneuvoston ja STM:n suosituksia.

Suositukset ovat tulleet myös 31-vuotiaan Ali Altkritin tietoon. Myymälän edustalla mies kertoo ehkäisevänsä tartuntoja käyttämällä hengityssuojainta, pesemällä käsiään, käyttämällä käsidesiä ja syömällä hyvin.

Ali Altkriti kertoo ehkäisevänsä koronatartuntojen leviämistä muun muassa hengityssuojaimella ja hyvällä käsihygienialla.­

Hannele Westerlund sanoo ehkäisevänsä tartuntoja maskin lisäksi seuraamalla tiedotusvälineitä, välttelemällä kauppoja ruuhka-aikana ja noudattamalla turvavälejä. Suomen terveydenhuollon ammattilaiset saavat naiselta epidemianhoidossa kiittävän arvosanan, samoin Satu Vainiolta.

– Aika hyvän arvosanan antaisin, kun vertaa muuhun maailmaan ja vaikkapa naapurimaahan Ruotsiin, Vainio sanoo.

Puhoksella toimittaja yritti kysyä maahanmuuttajataustaisilta ajatuksia alueen koronatilanteesta, mutta väkeä ei paikan päällä perjantai-iltana kuitenkaan paljon liikkunut, ja haastatteluja torppasi myös kielimuuri.

Ilta-Sanomat ei perjantai-iltana tavoittanut Puhoksen ostoskeskuksella paikallisia kommentoimaan alueen koronatilannetta.­

Husin Järvinen arvioi, että vieraskielisten korkeampia tartuntalukuja selittävät myös kielimuurin vaikeuttama tiedonsaanti. Tämän vuoksi viranomaiset ovat tiivistäneet väestöryhmään kohdentamaansa viestintää.

Juttua korjattu 23.11.2020 kello 11.50: Juttuun on täsmennetty, että Puotilassa oli viimeisimmän tilastodatan mukaan Itä-Helsingin paras koronatilanne. Juttuun on myös lisätty tietoa Itä-Helsingin eri alueiden koronatilanteesta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?