Kommentti: Laulu siirtotyöläisestä: Juna maskitonta miestä kuljettaa, mitä miettii se mies... - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Laulu siirtotyöläisestä: Juna maskitonta miestä kuljettaa, mitä miettii se mies...

Miksi lähijunat ovat täynnä maskittomia itäeurooppalaisia raksamiehiä, miksi varhaisaamun junissa on epämiellyttävän ahdasta, kysyy toimittaja Tuomas Manninen.

20.11. 20:20

Ei hyvältä näytä, eikä hyvältä tunnu.

Varhainen arkiaamu, pimeää, kosteaa, kello on vasta kuusi, pääradalla etenee lähijuna, poimii väliasemilta hiljaisia ihmisiä joiden matkan pää on Pasila tai Helsingin päärautatieasema.

Kellonaika kertoo, että nämä ovat niitä, joille etätyö ei ole vaihtoehto. Heillä ei ole valkoisia kauluksia. Heitä on paljon, juna on täysi, sillä runko on lyhyt, vain yksi yksikkö, ei täpötäysi, mutta täysi.

Myöhemmin aamulla junissa on enemmän tilaa. Silloin puuttuvat ne, jotka jäivät etätöihin, ja junatkin ovat pitempiä. Onko tässä epäsuhta, sitä voi tykönänsä miettiä.

Kysytään kohta HSL:ltä.

Onneksi suurimmalla osalla varhaisjunien matkustajista on maski, jopa 80 prosentilla. Erityisesti naisilla.

Kuuliaisen maskirahvaan keskellä matkustaa kauas näkyvä ryhmä, joka ei käytä maskia, ei tänä aamuna eikä muinakaan aamuina. He istuvat kahden-kolmen miehen porukoissa, kylki kyljessä, kirkkaan keltaisissa työmaa-asuissa.

He ovat rakennusmiehiä, raksamiehiä. Vaimea puhe paljastaa kansallisuuden: virolaisia. Yskähtelyä.

50 vuotta sitten sai ensiesityksensä Kaj Chydeniuksen säveltämä ja Aulikki Oksasen sanoittama Laulu siirtotyöläisestä.

Juna hiljaista miestä kuljettaa, mitä miettii se mies, mihin matkustaa...

Miettii mitä miettii, mutta tänään matkan pää on rakennustyömaa Pasilassa tai keskustassa.

On ruskea salkku ja takki, kumisaappaat ja lippalakki...

No, nykyisin hänellä on keltainen työmaavaatetus, ei salkkua, ei lippistä, – eikä maskia.

Juna hiljaista miestä kuljettaa, kuka onkaan se mies, mikä on se maa...

Nimi olkoon mikä on, Urmas tai Aleksander, maa on Viro tai joku muu itäisen Euroopan maa, yhä useammin myös Ukraina.

Juna hiljaista miestä kuljettaa, ja matkan pää on siirtotyömaa, oi, armas Suomi, mitä hälle se antaa, hän parakin luona patjaa kantaa, ei paljon puhu, vaan takanansa on monta muuta, kokonainen kansa.

Kyllä, monta on tulijaa Suomenlahden takaa, asuvat kimppakämpissä, eivät käytä maskia, yskivät junissa, mikä johtuu osaksi pinttyneestä tupakanpoltosta, osaksi ehkä työolosuhteiden koleudesta ja tuulisuudesta.

Mutta ei se mukavalta kuulosta, yskiminen, eikä näytä, maskittomuus. Etenkään kun varhaisimman aamun junat ovat ahtaita.

Työnantajia edustava Rakennusteollisuusliitto on antanut monella kielellä yksityiskohtaiset koronaohjeet ulkomailta Suomeen saapuville työntekijöille. Ohje ei sisällä kehotusta käyttää maskia joukkoliikenteessä – sattuneesta syystä.

Tässä ohje työmaalle kulkemiseen: Vältä julkista liikennettä. Kulje työmaalle omalla autolla tai työnantajasi järjestämällä kuljetuksella.

Entä millaisista olosuhteista nuo joukkoliikenteen maskittomat siirtotyöläiset ovat aamuvarhaisella lähteneet?

Näin heitä ohjeistetaan majoituksesta: Huolehdi riittävien turvavälien noudattamisesta myös yhteismajoituksessa. Vältä lähikontakteja samassa majoituksessa olevien muiden asukkaiden kanssa. Sopikaa yhteistilojen, kuten keittiön ja kylpyhuoneen käyttövuoroista. Pyyhi ja desinfioi kahvinkeitin, ovenkahvat ja muut yhteisessä käytössä olevat pinnat.

Huojentava tietää, että kaikki on otettu huomioon.

Entä mitä on todellisuus?

Rakennusteollisuuden (RT) tiedottaja Tommi Ahlberg kertoo liiton työskentelevän koko ajan maskien puolesta.

Puutteet myönnetään.

– Juuri viime perjantaina meiltä lähti jäsenyrityksillemme uutiskirje, jossa nostimme esiin, että työmaiden ulkopuolella, kun lähdetään vaikka ruokatunnilla kauppaan, pitäisi käyttää maskia, Ahlberg kertoo.

Ruokakaupoissa käyvät raksamiesten maskittomat ryhmät ovat huomiota herättävä joukkoilmiö pääkaupunkiseudulla.

– He erottuvat hyvin työmaavaatetuksensa vuoksi. Nimet selässä ja logot kertovat, mitä yritystä edustetaan. He ovat myös yhtiöidensä mannekiineja.

– Tässä on varmasti tehtävää, mutta me voimme vain suositella, Ahlberg sanoo.

Ihmetystä herättää ammottava aukko työmatkaohjeessa, jossa oletetaan, etteivät rakennusmiehet käytä joukkoliikennettä. Niinpä heitä ei ohjeisteta käyttämään joukkoliikenteessä maskia.

– Siinä on varmasti ajateltu, että siellä (joukkoliikenteessä) noudatetaan yleisiä ohjeita maskien käytöstä ja turvaväleistä, niitä, jotka ovat samat kaikille matkustajille, Ahlberg sanoo.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että oletukset ja ”yleiset” ohjeistukset eivät ole saavuttaneet ei-suomenkielistä kohderyhmäänsä.

Rakennusteollisuuden vuoden 2019 työvoimakyselyn perusteella Uudellamaalla joka kolmas talonrakennuksessa työskentelevä on ulkomaalainen, muualla Suomessa joka kymmenes.

Virolaiset ovat suurin ryhmä, sitten tulevat puolalaiset, latvialaiset ja liettualaiset. Ukrainalaisten määrä on kasvussa.

Entäpä junien ahtaus varhain aamulla?

HSL kertoo nykyisten matkustajamäärien olevan noin -40 % normaalitilanteesta ja junissa on ”pääsääntöisesti väljää matkustaa”.

Tarkastajien tekemien havaintojen perusteella keskimäärin puolet matkustajista käyttää maskia, mutta ruuhka-aikoina luku on selvästi korkeampi.

Ryhmäpäällikkö Johanna Wallinin mukaan matkustajamääriä ”seurataan ja muutoksiin reagoidaan tarvittaessa”. Viimeiset muutokset kehäradan aamuruuhkan kalustomitoituksiin tehtiin ”ennen syyskuuta”.

Kello kuuden jälkeen liikkeelle lähtevät junat ajetaan kahdella yksiköllä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?