Husin uusi havainto mursi myyttiä, etteivät pikku­lapset levittäisi tautia – johtaja­ylilääkäri kertoo ”piilo­koronasta”

Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi Husista sanoi, että pikkulasten lievät tai mitättömät oireet tekevät taudista ”piilokoronaa”, jonka todellista laajuutta ei tiedä kukaan.

Päiväkodeissa ja ala-asteilla ei aikaisemmin tavattu käytännössä lainkaan koronatartuntoja. Tilanne on HUSin ylläpitämän Uudenmaan alueen tartuntatautirekisterin mukaan muuttunut.

20.11.2020 19:49

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoi torstai-iltana Ylen A-talkissa hätkähdyttävän uutisen.

– Viime päivinä tartuntoja on alkanut tulla myös kouluista, peruskouluista, päiväkodeista, palvelutaloista, asuntoloista... Eli lähteistä, joista on ajateltu, että siellä niitä ei nyt juuri hirveän paljon olisi ollut, Mäkijärvi sanoi Ylen lähetyksessä.

Vielä keväällä oltiin siinä uskossa, että koronavirus ei juuri leviäisi kouluissa ja päiväkodeissa lasten kesken, koska tartuntoja niissä ei käytännössä ollut. Viime päivien havainnot ovat muuttaneet käsitystä.

– Kyllä tämä on ihan tartuntatautirekisterin pohjalta tehty havainto. Pidämme rekisteriä koko Husin alueella ja näemme koko Uudenmaan alueen kaikkien 24 kunnan tilanteen. Siellä on alkanut näkyä, että tartuntoja on alkanut putkahdella myös peruskouluissa ja päiväkodeissa. Kun tartunnat niissä olivat aikaisemmin käytännössä nollissa, niin nyt ne ovat lähteneet nousuun, Mäkijärvi sanoi Ilta-Sanomille.

Mäkijärvi sanoo, että tartunnat eivät ole olleet pelkästään opettajien ja muun henkilökunnan keskuudessa, vaan tartuntoja on ollut myös lapsissa, ja lapset ovat myös tartuttaneet jonkin verran toisiaan.

Mäkijärvi pitää huojentavana sitä, että lasten kesken virus näyttäisi leviävän onneksi heikommin.

– Altistumisia on ollut paikoitellen useita kymmeniä, yli satakin, mutta jatkotartuntoja on ollut vähän. Jatkotartuntariski on yhä pieni, noin yhden prosentin luokkaa eli jos 100 altistuu, niin yksi voi saada tartunnan, Mäkijärvi kuvaa.

HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sanoi, että koronavirus näyttäisi leviävän lapselta toiselle onneksi heikosti.

Johtajaylilääkäri Mäkijärvi kuitenkin sanoo, että todelliset tartuntaluvut lienevät lastenkin kesken paljon suuremmat kuin tiedetään.

– Suuri osa nuorimpien lasten tartunnoista on niin lieväoireisia tai jopa oireettomia, että osa tapauksista jää huomaamatta. Lasten immuunivaste on niin hieno, että se hoitaa koronan tuosta vaan ehkä pienellä niiskutuksella tai parin päivän kuumeilulla – oireilla, joita pikkulapsilla on kymmenen kertaa vuodessa. Ja nyt kun THL:n ohjeistus on se, että pienimpiä lapsia ei jokaisesta nuhasta testata, niin tapauksia jää piiloon, Mäkijärvi puhuu ”piilokoronasta”.

Piilokoronan vuoksi Mäkijärvi kehottaa, että nyt ei kannattaisi lähteä lapsikatraan kanssa vierailemaan isovanhempien luona.

Suurin riski epidemian kokonaishoidon kannalta on Mäkijärven mukaan se, jos isosta koulualtistuneiden määrästä alkaa putkahdella entistä enemmän tartuntoja.

– Silloin selkärankana toimivan tartunnanjäljityksen taakka muodostuu kohtuuttoman suureksi. Testaus toimii tällä hetkellä hyvin, kun testiin pääsee ja tuloksen saa alle vuorokaudessa. Testituloksella ei kuitenkaan tee mitään, jos taudinjäljityksessä ei ole aikaa soittaa ja selvittää, missä ryhmässä oppilas on ollut kenenkin kanssa milläkin oppitunnilla ja ketä tavannut, Mäkijärvi kuvaa.

Koronajäljityksen sujuvuudelle olisi iso haitta, jos kouluista alkaisi paljastua enemmän tartuntoja.

Vaikka tämän hetken linja on, että kouluissa pysytään lähiopetuksessa viimeiseen saakka, Mäkijärvi sanoo, että etäopetusta kannattaisi lisätä.

– Kaikki tilanteet, joissa kontakteja voidaan vähentää, vähentävät myös viruksen mahdollisuutta levitä.

Palvelutalojen osalta Mäkijärvi sanoo, että hiljaisen kesän jälkeen joitakin yksittäisiä tartuntaketjuja on tavattu Helsingissä, mikä on huolestuttavaa, koska kaikista herkimpien riskiryhmäläisten riski sairastua kasvaa.

Viruksen uiminen palvelutaloihin ei hänen mukaansa johdu hygieniaohjeiden ja suositusten lipsumisesta vaan viruksen pirullisesta luonteesta.

Palvelutaloihin koronavirus on tyypillisesti päässyt oireettomana viruksen kantajana töihin tulleen henkilökunnan mukana.

– Tyyppiesimerkki on, että oireeton henkilökunnan jäsen vie viruksen hoitolaitokseen. Jos on oireeton viruksen kantaja, niin miten ihmeessä sellaisen voi huomata? Ainoa vaihtoehto olisi, että henkilöstöä testattaisiin koko ajan, kahden päivän välein. Siitähän se ruletti alkaisi, ei sellaiseen olisi mitään mahdollisuuksia, Mäkijärvi huomautti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?