Koronarokote Suomeen aikaisintaan tammikuussa – ensimmäisenä rokotteen saavien järjestys tarkentuu vielä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Koronarokote Suomeen aikaisintaan tammikuussa – ensimmäisenä rokotteen saavien järjestys tarkentuu vielä

Ensimmäisenä rokotteen saavia ryhmiä voidaan joutua vielä pilkkomaan pienempiin osiin, jos rokotetta saadaan aluksi vain pieniä määriä. THL arvioi parhaillaan, mikä on kaikista oikeudenmukaisin rokotusjärjestys.

Koronarokotetta testattiin elokuussa Floridassa.

19.11.2020 22:02

Ensimmäiset koronarokotteet saadaan Suomeen aikaisintaan tammikuussa, jos prosessi etenee nopeasti, arvioi kansallisen rokotusasiantuntijaryhmä KRARin puheenjohtaja, professori Ville Peltola.

– Viivästyksiäkin voi tulla. Se on kiinni siitä, millaiset tutkimustulokset ovat ensimmäisillä rokotteilla. Vielä ei ole julkaistu kuin alustavia tuloksia. Lisäksi siihen vaikuttaa myyntilupaprosessi EU:ssa, Peltola huomauttaa.

THL julkaisi keskiviikkona KRARin suosituksen siitä, mille ryhmille tarjotaan Suomessa ensimmäiset koronarokotteet. Ensimmäisenä rokotetaan koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö ja vanhusten hoivakotien henkilöstö. Myös ikääntyneet ovat rokotejonon etupäässä. Kolmas ryhmä, joille rokotetta ensisijaisesti tarjotaan ovat ihmiset, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia.

– Ihan vielä ei pystytä edes näistä ryhmistä sanomaan, että missä järjestyksessä rokotteita tarjotaan, koska se riippuu myös rokotteen ominaisuuksista. Järjestys tarkentuu vielä, Peltola sanoo.

Rokotusten kohderyhmät määritellään lääketieteellisen riskinarvion perusteella.

THL:n ylilääkäri Tuija Leino.

– Esimerkiksi se vaikuttaa, miten hyvin rokotteet tehoavat iäkkäillä ihmisillä, THL:n ylilääkäri Tuija Leino kertoo.

Suomessa ei ole vielä määritelty tarkemmin, mitkä sairaudet ovat sellaisia, jotka oikeuttavat ensimmäisten rokotusten saamiseen. Leinon mukaan muiden maiden suosituslistoissa on mainittu ainakin vakava munuaistauti ja sydämen vajaatoiminta vakavan koronavirustaudin riskitekijöinä.

Ikääntyneet ovat ensimmäisten joukossa, joille rokotetta tarjotaan, mutta vielä ei ole linjattu, missä menee tarkempi ikääntymisen raja.

– Siitä keskusteltiin, mutta päädyttiin siihen, että sitä ei pystytä vielä sanomaan. Ikäperusteinen rokoteohjelma on hyvin helppo, koska se on yksiselitteinen. Jos ikäraja on vaikkapa 65:ssä ikävuodessa, kaikki sitä vanhemmat tietävät heti, että voivat mennä rokotteen hakemaan, Leino sanoo.

Saavatko esimerkiksi kaikki yli 65-vuotiaat rokotteen?

– Suomessa on 1,2 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä. Jos rokotetta tulee pienemmissä erissä, ikääntyneitä pitää pilkkoa pienempiin ryhmiin. Se on selvää, että ikä on hyvin ratkaiseva vakavan covid-taudin riskitekijä.

Ylilääkärin mukaan lähestulkoon kaikissa maissa ensimmäisinä koronarokotejonossa on covid-potilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö. Joissain maissa on jaettu ikääntyneet 5-vuotisryhmiin, joita aletaan rokottaa järjestyksessä vanhimmista nuorempiin.

– Kaikille rokote on vapaaehtoinen.

Parhaillaan THL:ssa analysoidaan, mikä olisi mahdollisimman oikeudenmukainen rokotusjärjestys: Leino tekee arvioita esimerkiksi siitä, onko koronavirus vakavampi riski terveelle 70-vuotiaalle vai jotain tiettyä perussairautta sairastavalle 60-vuotiaalle.

– Jos rokotetta tulee hyvin tipotellen, ryhmien täytyy olla aluksi hyvin pieniä.

Esimerkiksi Ruotsissa on annettu hyvin tarkat kriteerit siitä, millä tavalla munuaistilanteen pitää olla huonontunut tai kuinka vaikea sydämen vajaatoiminnan pitää olla, jotta koronarokotteen saa.

– Täytyy miettiä, miten ihminen tietää tämän itse, että voi lähteä rokotetta hakemaan tai miten se voidaan rokotuspaikalla todeta.

Tuija Leinon mukaan yksi mahdollisuus osoittaa sairautensa on näyttää rokotuspaikalla Kela-korttia, jonka taakse on merkitty sairaudet, joihin ihmisellä on korvattavia lääkkeitä apteekista.

– Ei sieltä kovin hienosyisiä ryhmiä löydy. Parikymmentä vuotta sitten influenssarokotetta annettiin Kela-kortin perusteella.

Ensisijaiset rokotusryhmät on siis nyt linjattu, mutta niitä joudutaan vielä todennäköisesti pilkkomaan pienempiin osiin. Esimerkiksi koronapotilaita hoitavaa terveydenhuollon henkilöstöä voidaan alkaa rokottaa ensin vanhemmasta päästä.

– Joissain maissa taas on linjattu niin, että rokotukset aloitetaan sieltä, missä koronaa on eniten. Suomessakin sitä katsotaan, kun saadaan selville rokotteen tuloaikataulu.

Seuraavaksi THL laatii sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen rokotusten järjestämisestä. Ministeriö päättää esityksen käsittelystä ja mahdollisista asiantuntijakuulemisista. Lopullisen päätöksen koronavirusrokotusten toimeenpanosta tekee valtioneuvosto.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?